tiistai 29. huhtikuuta 2014

Vihertää


 Me jo laitettiin terassi kuntoon. Niin oli lämpimiä kelejä pääsiäisen jälkeen. Auringossa oli parhaillaan yli 20, hiattomalla paidalla tarkeni ihan täyttäpäätä! 
Pihaki tuli siistittyä, kukkapenkeistä enimmät kannettiin nuotioon ja poltettiin. Viiruhelpeä kasvava perennapenkin takalaita kulotettiin kokonaan, kun siitä heinästä tulee niin kamalasti sitä moskaa. Nauhukset palo vähän samalla, mut tuskin ovat moksiskaan. 


Kasvu on jo pitkällä. Pikkuherukat on lähes täydessä lehdessä. Toivoa vaan saa, ettei enää tulis kovin hirveitä pakkasia, muutaman pakkasasteen nämä kyllä kestää, mutta kymmentä astetta ei. Joku se oli kuulemma jossaki ennustanu vielä lumisateitakin, voihan se ollaki...mut ei tarttis!


 Nurmikko vihertää myös, Pikkuherukkaa näissäkin kuvissa.


Koivujen silmutkin näyttää kohta aukeavan. Viime vuotisia kuvia kun selaisin, niin näyttää olevan kasvu nyt 3 viikkoa aikaisemmassa, mitä silloin.


Enkelin otin jo kivelle kököttämään. Surkian näkösiä vaan nuo ruskettuneet Patjarikot....tosin näyttää sieltä vihreääkin nousevan, joten enpä hätäile niiden kans, vaan katson, josko piristyisivät. 


Mun ainoat kylvökset, köynnöskrassit ;) Maltoin mieleni, enkä kylvänyt muuta, kerrankin! 


tiistai 22. huhtikuuta 2014

Näsiä kukkii

Suomessa luonnonvaraisena kasvava Näsiä on jo täydessä kukassa. Aina joskus tähän törmää, mutta mikään hirveän yleinen kasvi tämä ei meilläpäin tieten ole? Tosin voihan sitä olla tuolla metsissä, mutta en itse ole niin usein nähnyt.
 Vaalenapunaiset tähkämäiset kukinnot aukeaa oksien päihin ennen lehtien puhkeamista. Kukinta ajoittuu yleensä Huhti-Toukokuun vaihteeseen meidän korkeuksilla, mutta tämä lämmin kevät on aikaistanut sitä melko reilusti. 


Kaunishan tämä on, ihan ensimmäisiä keväällä kukkivia puuvartisia pensaita, jolloin juuri mikään muu ei vielä kuki. Mutta niin myrkyllinen, että ei ainakaan lapsiperheen pihaan kannata istuttaa. Syksyksi pensas tekee pienet punaiset, tappavan myrkylliset marjat, joita ei juuri maistaa kärsi. Luin kerran jostain luontokirjasta, että jo 2 marjan syönti on tappanut pikkulapsia, ei siis tarvita isoja määriä.
Nämä kuvat on tuolta hautausmaalta, meidän pihalle tätä ei tule. 


Ihan vaan tiedoksi ihmisille, että tämmönenki kaunokainen voi olla tosi vaarallinen.

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Hääsidontaa

Eilispäivä meni mukavasti tuttavani morsiuskimppua tehdessä. Kimpussa oli vähän sitä sun tätä, koivunoksia hyödin hiirenkorvalle, niitä käytin taustalla runkona. Ihan kunnolla ne ei ehtiny lehteen, mutta kuitenki pientä vihreää väriä sieltä pilkisteli. Lisäksi kiedoin herttaköynnöstä koivunoksin ympärille. Kukkina ruusut ja yks gerbera, lisäks limen väristä pientä Krysanteemia. Alunperin oli aikomus laittaa heiden vihreitä kukintapalloja, mutta ne löpsähti yön aikana ja vaihdettiin tuohon krysanteemiin. Tosin hyvin se sekin sinne joukkoon sopii! Apinanruohoa ja unelmaa lisänä. Aika ihanat värit!
Ja taas en tiiä, onko tämä kaiken taiteen mukaan niinku opillisesti oikein tehty, mutta ammattilainenhan en ole...joten suotaneen virheet, jos joku niitä siellä näkee ;) Harrastuksena aina n. kerran vuodessa näitä näpertelen.


Sulhasen viehe


Kahvipöydän asetelmaa, ruusua, narsissia, pajunkissoja, apinanruohoa, neilikkaa, mustaherukan oksia, joihin ehdin saada lehdetkin, ja koivun oksista kieppi tuonne alhaalle.


Mukavaa pääsiäisen aikaa!

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Täällä ollaan ;)

Huhtikuukin on jo pitkällä, mutta blogi näköjään pysyy hiljaisena. Mitäpä tässä kirjoittelemaan, kun ei oikein ole asiaa. Säät vaihtelee niin tihiään, välillä sataa lunta, sitten taas vettä. Maa on jäässä vielä, eipä siellä puutarhassa kummempia ole päässyt tekemään. 
Jos tässä laittas muutaman kuvan verran asioita muistiin... kevät on kyllä tehny tuhoja, Patjarikot on palanu ihan ruskeiksi, toisella puolen samassa penkissä oli vielä pari päivää sitten kunnon jääpeite. Huonolla tuurilla tuosta ei nouse mitään. Patjarikon ehkä saa pelastettua ylösnostamalla ja istuttamalla uusiksi...mut saa taas muutaman vuoden oottaa, että kunnolla leviää ja valuu muuria alas, niinku viime kesänä.


Kasvihuoneen entinen pohja pitäs aukaista. Saan nyt tuttavaltani vanhat ikkunat, niistä nousee tähän uusi ja uljas kasvihuone :) Työmieskin on jo alustavasti lupautunut, aika mahtava homma! Muuraamalla alaosa, ikkunoista seinät ja katto valokatteesta eli pleksimuovista, vai millä nimellä sitä nyt kutsutaan? Jos se kestäis vähän pidempään kuin entinen.
Ongelmia tässä nyt vaan aiheuttaa 2 viiniköynnöstä, jotka on istutettu ihan tuohon pohjamaahan, kasvihuoneen takaosaan. Juuripaakutki alunperin on laitettu puoleen metriin ja kun ne jo useamman vuoden on tuossa olleet, juuret taitaa olla jo metrissä. Eipä taida saada niitä siirrettyä, en tiiä miten saan perustukset kunnolla tehtyä...joutuuko vähän muuttamaan kokoa isommaksi. 


Ja routaki on vaivannut nyt huomattavasti entisiä vuosia enemmän. Liuskekivilaatoitus on ensimmäistä kertaa 4 vuoteen elänyt sen verran paljon, että kivet tahtoo irtoilla. Kivien välit murenee sammaleen takia, näitä jo putsailin auki ja aion pistää välit uudestaan kuivabetonilla umpeen. Perusteellisempi ja järkevämpi ihminen ottas koko laatoituksen ylös ja tekis pohjat uusiksi, mut en taida jaksaa siihen ryhtyä. Koitetaan mennä näin ainaki vielä jonku aikaa, uusitaan kunnolla myöhemmin.


Että tämmöstä tänne, sitä oikeaa kevättä ootellessa...