Lintuperspektiivistä kuvattua

Tänään toteutu nyt mun viime kesästä asti muhinu haave päästä lentokoneen kyytiin ja kuvaamaan pihaa tottakai :) Oli kyllä mielettömän hieno reissu. Meiltä vajaan 30 km päästä kentältä lähdettiin tuommosella pienellä ultarkevyellä 2 paikkasella koneella ilmaan... 

vähän meinas alkuun jännittää, mut aika pian se katos. Aivan upeita maisemia ja kertakaikkiaan niin hieno ilma, ettei paremmasta väliä...ei tuullu yhtään ja kyyti oli tasasta.

Sain pikaisen opastuksen lentokoneen tekniseenki puoleen, vähän matkaa jopa ohjasin konetta, siinä kun oli ohjaussauvat molemmille.  Mut en mä malttanu sitä kovin kauaa pidellä, piti ottaa kamera käteen ja kuvata niin paljon ku ehti. 

Harmitti vaan kun tuo mun kamera ei ole mikään kauheen hyvä, muutama kuva epäonnistu kun tärähti, mut sain ihan hyviäkin otoksia. 

Takapihaa enimmäkseen halusin kuvata, tosin korkeuserothan ei näistä näy... mut portaat kyllä näkee ja niistä nyt vähän saa käsitystä missä kohti pihassa on laskua. 2008 tämä pihan rakentaminen alotettiin ihan tyhjästä, tässä paikalla kasvo samalaista pusikkoa kun alla olevan kuvan alalaidassa näkyy.

Etupihaltaki yks otos, sen verran hankala oli kuvata tätä, kun niin joka puolella on metsää ja lentokoneki menee kohtuu nopeesti tuosta ohi. Pikkusen on kuvien värisävyjä muokattu picasalla selkeämmäksi, aurinko oli jo sen verran matalalla, että vaikeutti kuvaamista. 

Kyllä se vaan on hienon näkönen täältä yläsuunnasta! Lapset juoksi ympäri pihaa aina samaan suuntaan mihin koneki kaarsi ja huiskuttelivat. :) 

Kylälläkin kierreltiin muutaman kerran... sen verran tottumaton mun pää on tämmöseen taivaalla kaarteluun että alko viimeset kierrokset jo ottaa mahaan ja päähänki. 

Liikenneympyrän istutusalue on tehty tähden malliseksi, lentäjä meinas että ihan näitten lentäjien silmäniloksi, eihän se tuolla maassa niin näy, mut täältä ylhäältä sen näki hyvin. Kiva ajatus suunnittelijalta.

Meidän kylän keskustaa.

Pyhäjokivartta...kaunista! 

Ja aatella, että oon kärsiny vielä pari vuotta sitten lentopelosta, tietämättömyyttäni...viime kesän Viron reissu vähä rohkas ettei se lentäminen niin kamalaa olekaan... ja paljo mukavampaa se on pikkukoneella kun isolla.

Tykästyin kyllä kovasti, ehdottomasti menen vielä joskus uudestaankin!

Heinäkuun kuulumisia

 Niin, taas näköjään menee yöhön tämä päivityksen teko. Monta mutkaa ollu tässäki päivässä, mut jospa huomenna ois parempi päivä. 

Isotuomipihlajan marjat alkaa kypsyä. Nurmikon leikkuun ohella niitä napsin, ne on kyllä hyviä. Tämähän on Saskatoonin lähisukulainen, joten hyvin paljon samalle tuo marja maistuu, mutta on hieman pienempi. Vielä ei linnut ole näitä hoksanneet, pitää ite käyä syömässä ne ennen niitä. ;)

Ja tätä ei vaan voi olla ihailematta! Ihan uskomattoman runsas kukinta, ja kestää älyttömän pitkään! Varmasti jo kuukauden kukkinu, edelleen jatkuu. Nimeä tälle ei ole olemassakaan, Kivikkosuopayrtin ja Rohrosuopayrtin risteymä se on, siemenestä ilmaantunut tänne pihalle.

Karpaattienkellon kukinta on myös aina yhtä kiitollinen. Yksi niistä harvoista, jotka oon jaksanu ihan siemenestä asti vartavasten kasvattaa. Ja kiittää aina vaan runsaammalla kukinnalla. Taustalla vieressä kasvaa  Punatähtiputki.

Karpaattienkellon siementaimia poksuu esiin vähän sieltä täältä, liuskekivilaatoituksen välistäkin niitä kasvaa ja kukkii. :)

 Kaarimuurikin kärsi talven aikana hieman vaurioita. Sen verran routa päässyt liikuttelemaan muuria, savimaata kun tuo pohja on, niin piti parista kohtaa keväällä purkaa ja sementti-kivituhkaseosta sinne väliin. Nyt pysyy taas kasassa, ainaki jonku aikaa, eikä pääse nitkumaan. Yhdestä kohtaa aivan kivet tippui pois. Vähän huonosti tullu perustettua tuo, ei ole tarpeeksi sorapatjaa siellä pohjalla. 

Muurin takana kukkii komeasti Hansaruusu.

 Ja siinä ylätasanteella nyt on tuo mun suihkulähde-penkki, jossa ei sitä suihkulähdettä ole koko kesänä vielä näkynyt. Maakaapeli siihen on vedetty, mutta pistorasia on kytkemättä, samoin johdon toinen pää. 

Saa nähä millon se siihen ilmestyy, sen verran kiireistä tuolla isännällä, ettei ihan heti taida olla näköpiirissä...

 

Muutenkaan tuossa penkin kasveissa ei vielä kovin suurta rehevöitymistä ole näkyvissä. Keskelle istutin Päärynäpuun, mutta viime syksyn sateet tappo sen. Keväällä se kyllä lähti uudestaan kasvuun, mutta kesäkuun aikana se ruskettui ja kuoli pois.Vajaan 10 metrin päässä oleva toinen päärynä selvisi hengissä täysin ilman vaurioita, joten tilasin jo itselleni uuden ja laitan sen tähän toistamiseen.

Sininata viihtyy mainiosti kivien kupeessa. 

 

 Seppelvarpu on yks mun suosikki näissä matalissa pensaissa. Ei juurikaan kukinnalla ole arvoa, mutta niin kaunis tuo kasvutapa ja lehdet. Nyt vihdoinkin se alkaa peittää maan siten, kun alunperin 4 vuotta sitten istutuksen yhteydessä kuvittelin.

Seppelvarvut on kasvaneet jo täysin toisiina kiinni, komeaksi yhtenäiseksi ryhmäksi. 6 tainta siinä alunperin on laitettu, metrin välein muistaakseni. Nyt ei enää juuri erota, missä mikäkin taimi on. Oikeassa nurkassa toinen hyvä maanpeitepensas, Pikku- eli Lamoherukka.

Samaisen penkin keskellä Rautatieomenapuu, ainoa joka tekee omenoita tälle kesää. Kaikki puut kyllä kukki komiasti ja raakileitakin tuli useampaan, mutta se kesäkuun yks ainut hallayö vei raakileet muista puista. Että en siis vieläkään pääse maistamaan omia omppuja :(

 Nurmikkoa on leikattu nyt 2 päivää! Sateiden vuoksi sen leikkaaminen jäi ja jäi, 3 viikkoa sitten se on leikattu edellisen kerran. Ja arvatkaa vaan että oli pitkää! Kahteen kertaan sai leikata, että sai kunnolla leikattua. Haravoidakin piti välillä ihan tosissaan, kunnon rehupellolta näytti välillä.

Kattokaas mun komiaa viinirypälettä :) Laskin että 14 rypäleterttua siellä kypsyy kovaa vauhtia. Yks tietenki piti jo kokeeksi maistaa, kyllä siinä ihan rypäleen makua jo oli, vaikka raakahan se tietysti vielä on. Muutaman viikon päästä vois olettaa että ois kypsiä.

Ja sokerina pohjalla, Tarhakellokärhö. Sen verran matalaksi jää, että ei tuu tähän köynnösporttiin varmaan koskaan kiipeämään...joten tilalle on nyt tulossa Siperiankärhö, tälle pitää keksiä parempi paikka missä on enemmän edukseen.

Ja tähän aikaan illasta jo ajatus sen verran tökkii, ettei ehkä tekstin puolesta ole parasta antia...mutta puhukoot kuvat puolestaan.

Taas höyrähti...

Blogitapaamisella Oulujoen taimistolla tänään sain taas hyviä ahaa-elämyksiä... Höyrähin pahemman kerran kukkaketoon, eli tienvarren niittykukkiin. Aivan kertakaikkisen ihana oli se kuja, joka meni taimiston pihaan, molemmin puolin tietä kukki erilaiset niittykukat. 

Meinaan kyllä tähän meidänkin tien varteen tuota kokeilla, ja tilasinki jo Niittysiemeneltä muutaman pussin siemeniä oottamaan syyskuuta. Ja kun kerran tilaus on tehty, niin nehän sitten kylvetään. Pitää vaan entiset kasvustot ja rikkaruohot hävittää pois alta, tosin siellä on Mesimarjaakin, joka kyllä pitää säästää.

Alla kuvassa Päivänkakkara ja muistaakseni Ahdekaunokki

Ja kaikkea muutakin ihanaa siellä oli. Isot ja hienot näyteistutukset. Siistit rivit taimia, monenalaista mielenkiintoista nähtävää ja kuultavaa!

 Liuskekivipolkua näyteistutusten lomassa

Palavarakkaus ja Jättipoimulehti, mikä mahtava pari! Molemmat on vähän semmosia roikuloita kun yksinään kasvavat, mutta tämmösenä isona ryhmänä vierekkäin sopi hyvin yhteen.

Peittokurjenpolvea ja Päivänliljoja puun juurella...jota en tullut katsoneeksi että mikä puu oli kyseessä...huokailin vaan noiden kurjenpolvien perään ;)

 Harmaaleppä ´Varjo´, Pyhäsalmesta löydetty luonnonkanta, joka ei tee yhtä latvaa vaan kasvaa sateenvarjon malliin. Mahtavan näköinen puu, tosin alaosaa pitää siistiä leikkamalla, ettei mene tukkoiseksi. Varausjono tällekin tais olla melko pitkä, sen verran hieno harvinaisuus!

 Silkkimaruna, kaunis ja herkkä...mutta leviää voimakkaasti. Etualalla Tuoksukurjenpolvea.

  Ja ne ruusut! Läheskään kaikki ei kyllä kukkineet, mutta tarpeeksi moni kuitenkin, että hurahin niihinki.

Rosa Rugosa ´Sointu´

 Ritausma

 Pari Jens Munk- ruusua lähti nyt kuitenki matkaan, paikkakin niille on jo tiedossa. Enemmänki olis voinu ostaa, mut täytyy ensin suunnitella minne mahduttaisin niitä :D

 Romanttisen kaunis kukka, lehdet hieman kiiltävät ja pienehköt, kokonaisuudessaan lähes täydellinen, mun makuun. 

Sinipiikkiputki, tosi hieno, nyt kun sen luonnossa näin ensimmäistä kertaa. Hyvin sopis jonnekin perennaryhmän keskelle.

 Lämmin kiitos Karolinalle tapaamisen järjestämisestä, Helille kuvista ja Oulujoen taimistolle esittelykierroksesta! :) Tuonne täytyy palata vielä uudestaan, oman kameran kans! ;) Harvapää kun olen, niin tietenkin se oma kamera jäi kotiin...

Karolinalta taitaapi tulla myös päivitys tapaamiselta, joten jään odottelemaan... :)

Puutarhabloggaajien tapaaminen Oulujoen taimistolla pe 19.7 klo 12!

Tervetuloa Puutarhabloggaajien tapaamiseen

19.7.2013 klo 12 alkaen

Paikka: Oulujoen Taimisto (Rova, 27km Oulusta)

Osoite: Taimikuja 10, 91510 Rova 

puh: 08 533 3799 (jos et löydä heti perille)

Ohjelma: Tapaaminen, kahvittelun ja teen merkeissä (nyyttäri periaatteella, tuon paikalle kahvia/teetä termoksessa, piirakkaa ja kertakäyttöastioita, voit tuoda halutessasi kylmää juotavaa, keksejä tms.). Kiertelyä ruusutarhassa.

Opastettu kierros ja esittely, sään ja tilanteen mukaan, alkaen noin klo 12.30 tai klo 13. 

Taimi ostoksista -10%.

 

 Sydämellisesti Tervetuloa kaikki bloggaajat ja lukijat!

 

 

 

Kutsu kopioitu suoraan Karolinan puutarha-blogista, näillä näkymin ois tarkoitus päästä mukaan, kiva olis nähdä teitä muitakin :) Oulujoen taimisto on tunnettu Ruusuistaan, sieltä on tullu meidänki pihalle hankittua useampikin ruusu.

Heräteostoksia ja myrskytuhoja

Löysin Kaunis koti Wilhelmiinasta alennusmyynnistä puoleen hintaan aivan ihanan enkelin! Jo pidemmän aikaa oon näitä ihastellu, vaan ei ole raskinu ostaa...joten nyt nappasin mukaani, tottakai! Vähä jäi harmittaan, että ois pitäny ostaa toinenki...=P Sinne jäi vielä muutama.

Enkelit sopii niin hyvin puutarhaan, kuulemma kestää vielä läpi vuoden olla ulkona, eikä mene huonoksi. 

 Enkelin vieressä pioni ´Bowl of beauty´

 Ja niin tuli taas lisää töitä! Kamalat vesisateet vei mun käytävät mennessään... yli 20 cm syvyisiä uomia jäi jäljelle, sorat on yhdessä kasassa aina jossain alhaalla...kyllä taas harmittaa! :(

Melkein mun Merveille-ruusukin hautautui soraan, onneksi ei kuitenkaan ole raukat kärsineet. 2 n. 30 cm mittaista piiskatainta mulla näitä on, viime kesänä istutin. Ja hienosti  talvehti, vaikka se syksy niin huono olikin. Ensimmäinen kukkakin on jo toisessa, aivan ihana! :)

Kangasajuruoho kerää hirmuisesti perhosia. Kaunis kukinta, hyvä peittokyky ja todella nopea kasvuinen. 

Multasormeenkin eksyin aamulla...sieltä tietenki tarttu mukaan yhtä ja toista, joilla paikkasin talven aikana tulleita aukkoja penkeistä. Uutuutena löyty tällanen tumma maskaruoho, Sedum ´Purple emperor´, joko Komea- tai Isomaksaruohoihin tämä kuuluu, en tuosta lapusta sen tarkemmin näe. Todella hienon värinen, jos vaan menestyy!

Pisamakellot ne on kiitollisia kukkijoita. Jotku valittaa että leviää kuin rutto, vaan mulle passaa ;) Vieressä ku leviää samalla lailla Jättipoimulehti, niin siinäpähän levitköön. Kauniit kukat...ja yksi valkoinenki yksilö sinne on jostain eksynyt. 

Ja nyt mä lähden taas liikenteeseen...toivottasti nyt saisin päivitettyä tätä blogiakin vähän useammin. :)