Joulutunnelmissa

Pikkuhiljaa se hiipii meillekin... kynttilöitä tulee polteltua joka ilta tämän pimeyden vastapainoksi. Lunta on ihan hippunen. Jospa me saatais se valkea joulu vielä. 

Rauhallista joulunalusaikaa!

Kuusi kuvaa kesästä - haaste

Toinenkin haaste Pelaguulta - Kaaos kukkaruukussa :) Kiitos tästä, tämä on jotenki ihana, sai selata kesän kuvia ja palata tunnelmiin.
Tarkoitus siis valita 6 kuvaa viime kesältä, aihe muuten vapaa. Tosin kyllä tuntuu että kaikki kuvat on jo tänne laitettu mitä on tullu otettua...mutta eikai se haittaa vaikka on osin samojakin.

Kesä oli yltäkylläistä kukintaa kunhan alkukesän viileydestä päästiin, poikkeuksellisen monet kukat kukki yhtä aikaa, kun alkoivat kukkimaan...

Sateenkaariakin nähtiin melko monesti...

Kimalaiset oli kivoja kuvattavia ja niitä oli paljon, mutta vasta loppukesästä.

Uintireissut oli kesässä parasta, jos lapsilta kysytään ;)

Apulainen siivos viimesenä hommana mun kans kukkapenkkiä sen verran, ettei nyt hiirille jäis kovin paljoa pesäkoloja. Kyllä tästä neitistä vielä puutarhuri saadaan, niin kovasti on aina tulossa mukaan :)

Haaste lähtee eteenpäin seuraaville blogeille, määrää ei sanottu kuin monta pitää haastaa, olkoot nyt nämä kolme

Kruunuvuokko

Una

Selätön puutarhuri

Olihan se semmonen kesä. Viljat ei kasvanu ja osan sai kyntää suoraan peltoon. Joka paikassa seiso vesi. Jos ens kesä ois vähäsateisempi, toivossa on hyvä elää. Aurinkoa ei liikaa tänä kesänä saatu.

No ensilumi kävi täälläki, nyt on kaikki sulanu pois. Ei kyllä haittaa, mukavampi ajella autolla ku on sulat tiet ja sula auto ku aamulla lähtee...no ei vais, kyllä mulle hiihtokelitki kelpais ;)

Näin kaunista ehti olla parin päivän ajan...

Mökkilomallaki ehin piipahtaa pari viikkoa sitten, akkojen kans pidettiin ensin pienimuotoinen pikkujoulu ja jäin siitä yksinäni lomailemaan pariksi päivää, kyllä se tekee niin hyvää olla välillä ihan itekseen omien ajatusten kans ja ladata akkuja. Mä niin nautin kun ei tarvi huolehtia ihan kenestäkään muusta ku itestä ja voi mennä ja tehä ihan miten huvittaa. Ja kun tunnelma oli kohillaan, niin eipä sitä muuta lomalta enää kaipaa. 

Haasteita - Blogini tarina

Kiitos Pelaguun - Kaaos kukkaruukussa - blogista, oon saanut pari haastetta tässä, jos nyt niihin tarttuisin viimeinkin. 

Laiskan puoleinen oon nykyään blogin suhteen, niinku jo oon ollu vähän pidemmän aikaa...kiva että tulee haasteita välillä niin saa päivitettyä samalla. ;)

Ensimmäisenä Blogini tarina. Sen vois linkittää kait jotenki instagramiin, mutta minä kun en omista sinne minkäänlaista tiliä niin linkittämättä jää. Haasteen mukaan olis pitäny siellä jakaa tämä juttu...

Aloittelin blogin kirjoittamista vuodatuksen puolella, piti ihan mennä kattomaan että millon sinne ensimmäisen jutun oon tehny ja 2010 heinäkuussa näkyy olevan. Kommentit oon ottanu sieltä pois käytöstä, kun roskapostia tuli niin valtavat määrät, joten niistä ei ole enää mitään havaintoa. 

Haasteessa oli tarkoitus laittaa haaste eteenpäin ensimmäisille kommentoijille, mutta enhän minä osaa sanoa niistä alkuajoista. Mutta täällä Bloggerin puolella ensimmäinen kommentoija on ollut Minna - Mama´s Gareden blogista :) Jos Minna et ole tähän vielä vastannut, niin oleppa hyvä! 

Kommentoijat ja lukijat tuo oman lisänsä blogin kirjoittamiseen, ainahan se piristää kun saa vastakaikua omille ajatuksille, ja saa vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia muiden kanssa. Osasta blogikavereista oon saanut ihan oikeitakin kavereita, mm. blogi-tapaamisilla on tullut tutustuttua muihinkin bloggaajiin paremmin ja mikäs sen mukavampaa :) 

Tervetuloa myös uudet lukijat, näkyy teitäkin tulleen tässä syksynkin aikana! 

Puutarhan rakentaminen, sen edistyminen ja vinkkien jakaminen oli mulla se alkuperäinen ajatus, minkä takia blogin kirjoittamisen aloitin. Ensimmäinen juttu käsitteli lähtötilannetta, mikä täällä pihalla oli. Ihan metsästä raivattuun pusikkoon rakennettiin v. 2007-2008 ja siitä lähti pihanki rakentaminen. Mukava itekin seurata ajassa taaksepäin, mitä kaikkea on tullu tehtyä ja miltä piha on eri vuosina näyttänyt. :) Eli kait jonkinlaista päiväkirjan pitoakin tämä on, eihän niitä asioita ja tapahtumia muuten muistaisi. Bloggerin puolelle oon siirtynyt siinä vaiheessa kun vuodatuksen omistus muuttui, 2012 vuoden lopulla. Sillon katosi harmillisesti iso osa kuvistakin, mitä oli tullut blogiin laitettua. 

Merkittävimpiä taitekohtia blogissani ei taida sen kummemmin olla, blogin punainen lanka on minusta pysynyt koko ajan samana. Alkuun tietenki innostus oli kova ja juttuja tuli heti monta viikossa, nyt tulee päivitettyä huomattavasti harvemmin. Eikä tässä enää niin tule samalla tahdilla tehtyä, mm. taimikasvatukset, joulusipulikukkien istutukset ja muu piipertäminen on jäänyt elämästä pois. Sillon kun lapset oli pieniä, oli enemmän aikaa olla kotona ja tehdä omia juttuja, mukava oli harrastaa ja yrittää kasvatella kaikenlaista siinä lasten ohella. Nykyään taas tuntuu ettei aika taho riittää enää kovin monimuotoiseen puutarhurointiin. 

Blogin nimesin silloisen lempikirjani mukaan, F.H. Burnett - Salainen puutarha. Siitä kirjasta kait alunperin mulla ehkä on syntynyt jotenkin tämä viehätys puutarhan hoitoon, kirjaa on tullut luettua vielä aikuisenakin monet kerrat. 

Kaikenlaista on tullut kokeiltua ja kasvateltua, väliin menty kantapään kauttakin ja opittu uutta. Haasteen jätän nyt omalta osaltani tähän, niin pitkä aika mennyt siitä kun haasteen sain, varmaan jo niin moni on tähän vastannut. Ja jos nyt pitää jossaki itseä kehua, niin kahtokaapa tätä!  Anopinkieli lykkää kukkavartta, enpä ole tätä ihmettä vielä eläissäni nähny. Joten kait se on viherpeukalo tallella edelleen kuitenkin ;)

 

Haasteen kysymykset kopioituna vielä tähän nähtäville 

1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).

2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.
3. Haasta mukaan neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsin, voit haastaa jonkun toisen.
4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.
5. Mikäli olet Instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä. #Blogisitarina-haasteen käynnisti: kototeko-blogi.

(ps. valitettavasti bloggeri jättää tuon ohjetekstin nyt noin pieneksi,pahoittelut, toivottavasti saatte selvän.. :)

Täällä ollaan...

Hengissä siis, vaan ei oo pihalla tullu käytyä kunnolla ainakaan kuukauteen :D 

Harvinainen syksy, ei ainuttakaan sipulikukkaa ole tullu istutettua, aika menee nyt ihan kaikkeen muuhun ku pihahommiin...tai no jaa, kyllähän mä yks päivä nykäsin etupihalta nuo kiiltotuhkapensaat kaikki juuresta poikki, vaan ei sen enempiä ole joutanut. Sikalaa on tullu pestyä ja possuja hoidettua, siihenpä se suurin osa ajasta menee, kun lapset on koulussa. Nyt kun pitää olla "oikeissa töissä" nii ei jotenki inspiraatio riitä enää pihahommiin. ;) Kait mulla on tullu vähä joku kyllästyminen tuohon puutarhurointiin, kun oli tuo kesäki nii huono. Ei innosta nyt yhtään. Mutta oon antanu itelle vapauden olla innostumatta, siinäpähän tuo piha pärjää ihan hyvin ilman muaki. 

Tässä on yks mun lellikeistä ;) Ei ihan näin pieniä yleensä meillä ole, mutta nyt tuli muutama poikkeustapaus.

Tänään kyllä ois aikomus käydä leikkaan kukkapenkeistä nuo päivänliljojen ja kurjenmiekkojen lehdet pois, ja vähän jotain muutakin. Yleensä en oo tehny syksyisin penkeille mitään, mutta sen seurauksena on sitte tullu talvella hiiri- ja myyrätuhoja niin paljon, kun niillä on otolliset pesäolot tuolla isojen lehtipehkojen alla. Aattelin että parempi nyt hävittää ne pois sieltä, jos ei sitten ois hiiriä niin paljon. Nyt ku on syysloma ja lapset kotona, tulee iteki oltua enemmän kotona. Jos nyt vihtis touhuta pikkusen enemmän täälläki. 

Iltaruskot on ollu mahtavia nyt muutamina päivinä. Ihan koko taivas loistanu punaisen kirjavana, kuvat on yhen iltalenkin aikaan otettu, ihan vaan kännykän kameralla. Kunnon kameralla ois varmaan saanu vielä parempia, tunnelmaan pääsee näistäkin. 

Ja kanatki sai uuden kodin, pääsivät semmoseen paikkaan jossa oli yks kana ja kukkoki ennestään, kuulemma hyvin ovat sopeutuneet. Eipä täällä sen kummempia, tavallista elämää.

Pihahommia sateessa...

Eilen sain nyt polkua ja portaita pidemmälle. Tähän pisteeseen pääsin, ennenku sade ylty niin kovaksi, että piti lopettaa. Kivituhkaa on pohjalla perustuksena, sen päällä hirret ja sepeliä väleihin. Malliksi asettelin liuskekiviä askelmienkin väliin, mutta taitaapi tulla liian sekava ja jätän ne kuitenki pois. 

Kanaset on kuopsutellu tuon metänpohjan mukavasti sekaisin...hupanen seurata niiden touhuja :D Siellä niillä päivät kuluu, munatki löytyy aina yhden ja saman puun juurelta, ei ne enää häkkiin muni ollenkaan. Pitäs vaan löytää niille talveks joku paikka, tai hävittää pois kokonaan. Ei kukaan haluais ottaa niitä? Helga, Helinä ja Pörrö, heltan pituuden mukaan tunnistaa yksilöt omikseen ;)

 

Ja onhan täällä vielä muutamia muitakin syyskukkia piristämässä, tosin melko ankeaksi on mennyt yleisilme, mutta onhan tuo syksy jo melko pitkällä... perhosia ei ole juuri näkynyt koko kesänä, nyt vasta niitä on tullut enemmän. 

 

Keli on harmaa, niinku kuvasta näkyy. Kunnon ukonilmaki saatiin pari tuntia sitten, vettä tuli ku saavista kaatamalla. Ei tee mieli pihalle tänään. Ehkä vois tehdä pikasiivoukset ja suunnistaa kuntosalille. Kisuki osaa ottaa elämän rennosti, harvoin näkee kisua tässä asennossa nukkumassa, ihan on niinku hymy suupielessä ;)

Syksyä

Niin se tuo aika hurahtaa, ettei taas ehdi blogia päivitteleen. Eikä kyllä pihallakaan ole tapahtunut sitten mitään... en tiiä mihin se aika katoaa, ei mitään näkyvää jää jälkeen. ;) 

No oon mä mattoja pessy, kesän liat ja hiekkaset varpaanjäljet pois, onha seki parempi ku ei mitään. Tosin pyykkikone on ahkerasti hoitanu pesuhomman, minä vaan ripustelen kuivumaan.  Muovimatot on kyllä niin ihania, keveitä ja mukavia koneessa pestäviä, ja parin tunnin päästä jo kuivia ja takas lattialla :D

En tiiä mistähän seki juontaa juurensa, että pitäs olla muka niin koko ajan ahkerana ja tehä ja touhuta, että olis näyttöä muilleki miten tässä nyt tehään. Oon koittanu opetella pois tuosta ainaki itteä ahistavasta tavasta, ja olla ja löhötä välillä ihan ilman mitään syytä, ja tuntematta syyllisyyttä. Ohi kait se elämä menee, jos aina vaan pitäs mennä tukka putkella...

No jotain kukkivaakin vielä on, kännykällä napsittuja kuvia ihan ohimennen pikaisesti...Kellopeipit ja Kallionauhukset värittää etupihaa, eikä näytä kylmistä ilmoista olevan moksiskaan. Nuo kimalaiset mua säälittää, ne on niin kohmettuneita ja kylmissään, nauhusten kukat on täynnä niitä. 

Yks ruusukin vielä aukoo nuppuja, ensimmäisiä nimittäin! Lajike pitäs olla Sävel, ja kuvien perusteella googlettamalla näyttäs siltä. Lahjakkaasti oon taas hukannut nimilaput...kukinnan myöhäinen ajankohta johtuu lie myöhäisesti istutuksesta. Kesäkuun loppupuolella vasta sain maahan tämän, ehkä siksi siirsi kukintaa näin kauas. On kyllä ihana!

Porkkanat jäi tänä vuonna minikokoisiksi, tuskin enää kovin paljoa kasvaa kokoa. Mutta on hyviä, makeita. Lehtikaali on tuottanu kovasti satoa, sitäkin tulee napsittua ihan tuolta vaan paljaaltaan, leivän päälläkin maistuu hyvälle. Se taitaa olla tällä hetkellä jonkinsortin muotivihannes, kovasti siitä löytyy juttua ja reseptejä. Tosin ei ole tullut kokeiltua kuin niitä sipsejä kerran. Hyviä ne oli kyllä, lapsetki tykkäs. Sitä ei myös kylmät ilmat haittaa, saa satoa pitkälle syksyä. 

Tänään oli taas kyllä lämmin päivä, joten eihän sitä tiiä miten lämmin syksy tässä vielä tulee. Uus kuu syntyy ylihuomenna, jos sillon ja muutama päivä sen jälkeen olis lämmintä, niin sehän tietäis lämmintä pariksi viikkoa eteenpäinkin. Huominen olis nyt hyvää aikaa kitkeä viimeset rikkaruohot ja leikata nurmikko, niin ei pääse syksyn aikana enää mikään villiintyyn. Jos sitä sen verran tässä vielä reipastuis ;)

Uima-allas kuulumisia

Eipä oo vielä paljon kehumista meijän uima-altaalla... :D Viime kesän se oli kyllä käytössä ja hyvin toimi, pumppu ja hiekkasuodatin piti veden puhtaana ja sen kans ei ollu mitään ongelmaa. Mutta syksyllä pohjavesi nosti allasmuovin pintaa kellumaan ja siihen se sitten jäi. Eikä tänä kesänä ole aiemmin oikein ollu kelejä eikä aikaa sen entraamiseen. Tuossa se oli vielä ilman suodatussysteemejä...

Ja nytpä tehtiin sitten radikaali päätös että täytetäänki koko kuoppa ja tehdään uima-altaaseen kunnon reunat. Sikalalla on jotain vanhoja betonielementtejä, joilla saadaan suorat ja lujat seinät.

Kaikkein eniten mua harmittaa vaan nuo kasvit ja käytävät ja tuo ihana raparperilehtilaatoitus, kaikki piti purkaa pois että saatiin kaivurille ja traktorille kulkureitti altaalle...ei ois muuta kautta päässyt. Ellei olis kaatanu metsää nurin, mutta ei sekään kovin järkevältä tuntunu. 

Siinä oli ennen ja alla jälkeen...

Yli 70 puskaa ja perennaa kannettiin turvaan valeistutukseen, toivotaan nyt vaan että selviävät siirrosta, Purppuraomenapuu ja alppiruusut huolettaa eniten. Ne ei kauheesti tykkää siirtelystä kovin isona =/

Ja pari päivää oon nyt ite pessy tuota muovia... ihan mieletön homma saada puhtaaksi, letkun ja harjan kans sitä hinkannu ja hangannu, ehti mennä "hieman" likaiseksi kun kesän ajan lillu tuolla altaassa... neliöitäki riittää kun kokoa on 10m toiseen suuntaan ja 14m toiseen...

Mutta kyllä me tästä vielä allas saadaan! :D Senku ois arvannu että tuota pohjavettä nousee tuonne noin paljon! Pari kertaa ehdittiin tyhjentääki allasmonttu kesän aikana ja parissa viikossa se oli taas ääriään myöten täynnä! Jotta ei voi sanoa, että ois vielä lähellekään valmis tämä meijän piha...riittää hommaa vielä pitkälle ;)

Venetsialaistunnelmissa

Meilleki on tullu perinteeksi viettää venetsialaisia, vaikka ei rannikolla asutakaan. Nuorena tuli aina käytyä Venetsialaisten aikaan Kokkolassa, nyt ku ei vihti enää mihinkään lähtiä, niin vietellään sitte Venetsialaisia eli "syöminkejä" ihan oman porukan kesken. Onha se tavallaan semmonen kesän päätös, tästä alkaa nyt sitten syksy. 

Kuu oli täysi ja muutenki ilmat suosi, kerrankin näin! Monesti aikasempina vuosina on ollu tosi kylmä ja satanut vettä, nyt oli kyllä ihan mahtava keli.

 Lapsilla oli mukavaa, jos minkäkilaista kummitusta ja hirviötä juoksi pitkin pihaa, siellä juostiin pimeäpiilosta ja mörköleikkiä ja mitä muuta lie...mun kotiväkeä oli myös menossa mukana. Itellä tuli lähinnä keskityttyä tuohon herkuttelupuoleen...ja kameran käyttöön :D

Kynttilöillä ja roihuilla saatiin tunnelmaa ja tuo täyskuu kyllä toi vielä viimesilauksen siihen!

Miniunikkoja...

 No onhan siellä Pioniunikoissakin jotakin kukkia, pieniä kylläkin ja matalia, jää ihan Ruiskaunokkien alle piiloon. En tiiä mikä se nyt on kun en saa näitä kasvamaan, vaikka ihan toukokuulla jo kylvin ja kosteutta on riittänyt. Siemenet on peräisin Sailalta Saaripalstalta, liekkö sitte niin että ei ne etelän siemenet täällä pohjoisessa jaksa kurkotella ;)  Jokunen siemenkota kuitenkin tulollaan, pitää antaa niiden kylväytyä, jos ens kesänä onnistuis paremmin.

Ruiskaunokit on kyllä nättejä, niiden kaveriksi kylvin muitakin kesäkukkia joiden nimiä en tietenkään enää muista. Mutta tuo valkonen on myös joku niistä...kehäkukat ei ole vielä kukassa, niitä odotellessa...

Kasvimaa on jäänyt vähän oman onnensa nojaan, Raparperit oli sen verran jo kärsiny, että leikkelin lähes kaikki pois. Hyvällä tuurilla, jos syksy on lämmin, tästä saa vielä vähän satoa. Levittelin nyt nurmikonleikkuujätettä sille, jos antas vielä lisäpotkua. 

Kasvulaatikoissa on Hernettä, Porkkana ja Lehtikaalta. Herneet on kaatunu, kun en saanut laitettua tukia niille, mutta samapa tuo kun kuitenkin palkoja saa, niihin tulee ihan himo kun yhen syö :) Samoin lehtikaali on tosi hyvää, monesti tulee pihahommien lomassa käytyä napsimassa lehtiä välipalaksi. Toistaseks ei ole tullut tehtyä siitä sen kummempia, mutta sipsejä meinataan vielä kokeilla.

Omenat kasvaa ja kehittyy, mutta eipä niistä taida syötäväks olla tälläkään kertaa. Lähes joka ompussa on reikiä, joista valuu tahmaista nestettä, joku toukka siellä nyt myllää ja syö omput pilalle... ei taida olla montaa "puhasta" omppua.

Keväällä alasleikatut Keijuangervot on melkein entisen kokoiset. Kukkii kovasti vieläkin, leikkaus siirsi vaan kukintaa lähes kuukaudella eteenpäin. Muuta haittaa siitä nyt ei ole ollutkaan. Turhaan monesti pelätään pensaiden leikkuita, tai harmitellaan sitä että ne on pitkään ruman näköisiä. Mutta ainakin Angervot kestää sen hyvin ja kasvaa nopeesti takaisin. Toki pitää tietää mitä leikkaa.

Pensashanhikit on komeimmillaan. Tuosta näkee hyvin kahden eri lajikkeen eron, kukinta on samanlainen suunnilleen mutta kasvutapa taas ihan erilainen. Päädyssä on pari puskaa ´Tervolaa´, se on tuommonen korkea ja tuuhea. Muurin reunalla on taas puolta matalampaa ´Elizabethia´, joka sopii vaikka kivikkopenkkiinkin havujen kaveriksi. Tuo on siitä kiva, että kukkii melkein koko kesän ja pysyy siistin näköisenä. 

Syysleimutkin alkaa pikkuhiljaa nostaa nokkaansa, punaiset on osittain kadonneet mutta valkoista näyttää onneksi löytyvän. Taustalla Väriminttua ja etualalla Tarhapiiskua. Ja kesäkukkasia toisessa, on jotenkin niin ihanan hehkuvat värit :)

Nukkapähkämössä pörrää kimalaisia ja möttisiä ihan urakalla. Tämä meinas kokonaan kadota toissa talven aikana, mutta nyt lähtenyt taas leviämään. Näyttää siltä, että joka toinen kesä se on vähän kadoksissa ja joka toinen kesä kukkii komeasti, en tiiä mikä sen tekee. Kun tietääkseni tämän ei pitäs olla kaksvuotinenkaan, että siitä johtuis. 

Ja nyt pitää lähteä jätskin ostoon, lupasin lapsille haravointipalkkaa, kun kuskattiin nurmikonleikkuujätettä taas kottareittain kompostiin. Nurmikko se on joka tässä pihassakin eniten vie aikaa, pitäs melkein vähentää sen pinta-alaa niin pääsisi helpommalla ;)