Syksyn ensimmäinen pakkasaamu

Muutaman asteen oli yöllä lämpötila painunu nollan alapuolelle, aamulla oli maa kuurassa. Aurinko onneksi sulatteli kuurat nopsaan pois, ja maa ihan höyrysi, kun ilma lämpeni.

Perennat ja kesäkukat ei kokonaan paleltuneet, vielä saa vähän aikaa nauttia kukinnasta.

Velipoika on vielä ens viikon pihahommissa. Tänään jatkettiin metsäpuutarhaa saunapolun toisella puolen. Vanha kaivopumppu ja rikkinäinen valurautapata pääsee viimein niille ajatelluille paikoilleen. Jonkulainen visio on tästäkin, mutta saa nyt nähä mitä niistä loppujen lopuksi syntyy. En oo tarkkaa suunnitelmaa tehny, saa muotoutua siinä samalla kun päästää eteenpäin. 

Ennen alotusta

Ja molempiin suuntiin tilanne nyt, mihin asti päivällä päästiin.

Puuliiterin kulmalle tehtiin alkuviikosta pari istutusryhmää, siirsin siihen etupihalta muutaman jalosyreenin vähän paremmille paikoille. Kaveriksi jaoin kuunliljaa ja nauhuksia, niin on juurella jotain muutakin, kuin pelkkä hake. Ihan kiva tuli, sen verran on laskua tässäkin kohtaa, että istutusryhmät sai tehtyä kahteen tasoon. Ei enää liiteri törötä ihan niin yksinään tuossa, kuin aiemmin.

Sammalleimun siementaimia upottelin etualalla kivien koloihin. 

Saunapolulta tulee yhdistymään jonkulainen polku tähän liiterin edustaan, varmaankin tehdään sekin tuolla hakkeella ja aika pienellä vaivalla. Liiterin vieressä on nyt multakasa, joka kohta loppuu sekin. Jos sillä sais metsäpuutarhan tehtyä loppuun ja tasais loput tähän liiterin viereen. Ajattelin kylvää siihen ketokukkien siemeniä, niitä kun on muutama pussillinen vielä jemmassa. Joskohan tässä sitten ois tehty tarpeeksi tälle kesälle. Alkaa jo vähän väsy painaa, vaikka vähällähän mä ite oon päässy. 😅 Ollilla ollu kova kuukausi, tuleekohan tuo enää koskaan kaveriksi mulle... 

Pöytä nuotiopaikalle

 Käytännöllisyys ennenkaikkea, eikö se niin mene?

Muurattiin luonnonkivistä tämmönen pöytä nuotionpaikan istuinkivien jatkoksi. Oleskelualueen liuskekivilaatoituksesta jemmattiin suurin kivi tähän pöydän kanneksi. Tästä tuli kyllä aika rouhea, ei ehkä mikään pihan kaunistus, mut toimiva. Pöytäkiven alle tuli sopiva kolo polttopuille, muurikkapannulle ja grilliritilälle, ei tarvi niitä enää pitää taivasalla sateessa.

Mut tykkään kyllä, vaikka onki melko massiivinen, passaa tulipaikan kans ihan hyvin yhteen. Mahtuu nyt eväät ja juomat yms siihen mukavasti tarjolle. 

Kiikun kiveyskin tuli valmiiksi. Ja ai että tämä miellyttää mun silmää! Siisti ja tasainen, pysyy kiikkukin suorassa. Sen verran piti alalaidasta pohjaa korottaa, että luonnonkivillä tuettiin tuota reunaa ja nurmikon rajaan upotettiin vanhoja tiiliä niin pysyy siistimpänä. 

Koko alueen alla on suodatinkangas, kivien alla ja väleissä on kuivabetoni, 

( 3 osaa 0-8mm mursketta ja 1 osa sementtiä kuivana sekaisin)

 jolla tuo pohja tasattiin. Kivet aseteltiin siihen päälle ja välit saumattiin kuivabetonilla ja lopuksi koko alue suihkutettiin vedellä kosteaksi.

 

Ennen ja jälkeen...

Ja toisesta kohtaa

Jos se nyt kestäis seuraavat 10 vuotta. Betonihan ei ole paras ratkaisu sään armoille, se kun kuluu ja murenee aikaa myöten. Kovatöinen homma uusia tämmönenkin alue, purkaminen on työlästä, rautakangen kans hajoteltiin edellisiä betoneja pois ja liuskekivistä sai putsailla jäämiä irti. Mutta on niin nätti, että halusin samanlaisen uuestaan. 

Syysleimut ja värimintutkin on alkaneet kukkia paremmin sen jälkeen, kun leikkasin noista puista oksia vähemmäksi. Valon määrä lisääntyi reilusti, niin se heti auttaa kukintaan. 

Nyt tuntuu ihan kivalta, kun on viikonloppu eessä. Sen verran kovasti on tehty viimeset 2 viikkoa hommia, että mukava päästä vähän levähtään. 

Kivimuurin korjausta

Aikoinaan itkumuuriksi nimetty, pihan korkein kivimuuri on sortunu aina jostain kohti nyt muutaman viime talven jälkeen. Viime kesänä purin yksinäni siitä parin metrin pätkän pois ja ladoin kivet uudestaan. Isompaan remonttiin en yksinäni ryhtyny, sen verran painavia on nuo suurimmat kivet, että tarvi oottaa apuvoimia tämänki kans.

Nyt otettiin veljeni kans toiselta puolen vähän pitempi pätkä muuria auki. Poistettiin jälleen yks liian suureksi kasvanu kääpiövuorimänty, kun niiden juuret on liian voimakkaat ja ne tuonne puskee kivien väleihin ja liikuttelee kivet pois paikoiltaan. 

Männyn juurakko oli valtava ja tosi sitkeästi kiinni! Ja niinku kuvasta näkee, kivet on tippumispisteessä tuossakin...ihan sikinsokin sekaisin jo.

Mullat lapioitiin penkin ylälaitaan,  pohjia kaivettiin auki n. 10 cm ja laitettiin sinne tilalle mursketta. Kankaatki ois ehkä ollu paikallaan, mutta ei tullu nyt laitettua. 

Melkosta palapeliä oli kasata kivet takaisin. Välistä tuntu, että ei ne passaa enää mitenkään päin, muutama kivi piti hakea uusia ja hankalan mallisia viiä pois. Ei käytetty mitään sidosaineita, muuri on alaosasta reilut puoli metriä leveä ja kapenee sitä mukaan, kun kerroksia tulee lisää. Pienempiä kiviä käytettiin välillä kiilakivinä muurin keskellä, niin sai siitä tarpeeksi tukevan.

Vaan siinäpä se nyt on taas pystyssä. Jos pysyis seuraavat kymmenen vuotta nyt kasassa. Viherpeukaloille on kasvitilaus vetämässä, siilikuusen ja kääpiökatajan tilasin tuohon tilalle. Havuissa haluan pysyä edelleen, ne kun passaa tuohon niin mukavasti. 

Ja ettei nyt liian helpoksi menis, niin alotettiin oleskelualueen laatoituksenkin purku ja korjaus heti perään. Tämäki on ollu asialistalla jo monta kesää, vaan sitäkään en ois yksin pystyny tekemään.  Tosin en oo tässäkään ite juuri mitään tehny, vähä seuraillu vierestä ja kitkeny rikkaruohoja ja levinneitä perennoja vähemmäksi. 

Lähtötilanne oli melko surkea...

Nurmikon ja laatoituksen välissä on luumupuu ja juurella tuoksukurjenpolvea. Neki oli ihan heinien peitossa, ja tuossa puun ja portaiden välissä ei kasvanu muuta ku rikkaruohoja. Kuorittiin siitä pinta pois kokonaan, laitettiin multaa ja tuettiin kivillä tuosta alareunasta. Pionin siirsin portaiden viereen, jotain kivaa aluskasvia pitäs keksiä sille kaveriksi. Jonkulainen reunanauha pitää upottaa nurmikon ja istutusalueen väliin, niin pysyy alue siistimpänä. 

Hyvällä mallilla nyt, jos huomenna sais tämänki valmiiksi. 

Ei kuulemma tarvi kuntosalista haaveillakaan puutarhahommien jälkeen, tuumas tämä mun työmies. =D  

Olipa urakka!

Valmista tuli tältä erää, pikkuveli mahtaa olla melko naatti tämän viikon jäljiltä! On se semmosen työn tehny, että oksat pois. 

Kuntan kaivuu metästä ja sen kuskaaminen tänne ei ollu mitään kevyttä hommaa, monta reissua piti käyä. Pari nuotiopaikalla ollutta koivupölkkyä laitettiin kuntan sekaan, ne kun rupes jo lahoamaan ja kasvaan kääpiä, niin eipä niillä viiti enää istua. Tuohon ne passaa ku nenä päähän. 

 

Muutama minikokoinen, alle 20 cm korkeita sinipiikkiputkiakin löytyi toisesta penkistä, jossa ne ei oikein viihtyneet. Ne siirsin tähän vähän aurinkoisempaan ja multavampaan paikkaan. En muista yhtään mikä tämä lajike on, pitäskö sen olla näin pientä vai johtuuko tuo koko väärästä kasvupaikasta.

    

Nyt tämä piha sulautuu luontevasti tähän ympäröivään metsään. Hoidettu piha-alue muuttuu vähitellen luontaiseksi metsämaastoksi, ilman, että missään näkyy liian selkeää rajaa missä on piha ja missä metsä. Tykkään ihan hirmusesti.

Yläpihalta saunalle lähtevän polun alkupäässä oli aikasemmin heinäseipäistä tehty portti, mutta se lahos poikki viime kesänä. Nyt kun hankittiin tuo betoniverkko, niin saatiin siitä leikattua 3 porttia ja laitettiin tähän yks niistä. Eihän tämä yhtä nätti ole kuin heinäseipäistä tehty, mutta kestävämpi varmasti. Pikkusen möyhennettiin humalan ja toisella puolen ruusun kasvualustoja ja lisättiin multaa niille. Paikka on niin kuiva, että kasvu on ollu tosi hidasta ainaki tänä kesänä. 

Ja tänään alotettiin "itkumuurin" korjaustyöt. Se on joka kevättalvi aina sortunut jostain kohti, pakko ottaa muuri alas ja tehä uuestaan. Kääpiövuorimäntyjä on poistettu tuosta jo kaks ja nyt lähti taas yks. Niillä on liian voimakkaat juuret, ne kaivautuu kivien väleihin ja liikuttelee kivet pois paikoiltaan. Otan nyt velipojasta kaiken hyödyn irti kun kerran sen töihin sain. Jospa ei tällä kertaa hiukset lakkais kasvamasta ( oli kuulemma niin rankkaa) , niinku aikoinaan kun oli näitä muureja alunperin rakentelemassa...

Ulkona sataa nyt sopivasti vettä, saa kuntta ja taimet kastelun taivaalta. 

Hauskaa viikonloppua! 

´Jens munk´ ruusukin aloitti kukinnan, 

kylläkin reilusti normaalia myöhemmin.