Kullan keltaista

Aloitetaan uusi vuosi hieman pirteimmissä tunnelmissa, mitä edellinen loppui.
Kevään ensimmäiset siemenluettelotkin kolahti postilaatikkoon...tai itseasiassa ensimmäinen isoäidin kasveilta tais tulla jo ennen joulua! ;) Tänään tuli pari lisää, mut vielä en niihin ole jaksanut kovin perehtyä.

Perennojen siirtoa oon jo suunnitellu keväälle. Tässä kun oon kesän kuvia katellu ja haaveillu, huomaa näin vähän etäämpää että muutama perennan paikka joutas vaihtoon. Pitää kirjata ne ylös, jotta muistaa keväällä mitä on aikonut... Päivänliljapenkki on alkukesästä vähän aneemisen näköinen, kun siinä ei ole mitään isompaa, näyttävää kukkijaa. Joten meinasin siitä siirtää yhden tai kaksi ´Frans hals´ päivänliljaa pois tuolta oikealta laidalta ja laittaa tilalle siperiankurjenmiekkaa tai sitten ritarinkannuksen. Sais muutakin kukintaa kesäpikkusydämen ja loistotädykkeen rinnalle ja sopis värikin niiden kans yhteen.

Ja päivänliljoista itse aiheeseen...keltaiseen! Keltainenkaan ei ole mun lempiväri, mut sitä kuitenkin tekee mieli laittaa perennojen joukkoon aina joskus. Se on semmonen lämmin, pirtsakka väri, kunhan sopivan paikan löytää. Vanhoista perinneperennoista löytää keltaista hyvinkin paljon. Jotenkin se vaan kuuluu suomalaiseen pihaan.
Alle tein koosteen mun keltaisista kukista, perennoista, sipulikukista ja onpa mulla tuo keltainen ruusukin, josta tykkään kyllä ihan mahottomasti! :)
Oikealta vasemmalle, ylhäältä alas: Wiljamin keltainen ruusu, Tarhakellukka ( vieressä punakellukka) Tarha-alpi, Aurinkonauhus, Tarhapiisku, Tarhapäivänlilja

 

 Kevätlinnunsilmä, tulppaani (lajike ei tallessa), pientä lummetulppaania, Tarhakurjenmiekka, minkä lajiketta en myöskään ole laittanut talteen ja se vähän harmittaa.

 Siperianmaksaruoho, Kevätvuohenjuuri, keltakurjenmiekka ja Kamtsatkanmaksaruoho

 

Keltapäivänlilja, narsissi, Kultatyräkki ja Tarhapäivänlilja ´Stella de oro´

Päivänliljat on kyllä kaikkein mukavampia näistä, ne kukkii niin runsaasti ja pitkään, ettei monet muut perennat pysty samaan. Ja vaikka meillä on kuuma ja aurinkoinen piha, siltikin on viihtyneet erityisen hyvin, ei kaipaa hoitoa, ja mikä parasta, eivät anna rikkaruohoille kasvutilaa! Niillä on niin tehokas juuristo, ettei edes vesiheinä kasva niiden juurella. 

 Ja nyt on ajatelkaas tammikuu! Enää 4 kuukautta kevääseen...oi voi kun minä en jaksa odottaa niin pitkään! 

Tosin hiihtämässä pitäs käydä jossain välissä, se on vielä tälle talvea kokematta, mut muutenpa minä en talvesta niin perusta... 

Hyvää alkanutta vuotta! :)

Kukkalaitteen tekoa

Mummuni nukkui pois muutama viikko sitten. Huomenna olis tarkoitus suunnistaa hautajaisiin...sinne tein itseltäni ja sisaruksiltani kukkalaitteen. Vanhahan hän jo oli, mutta hyväkuntoinen ja viimeseen asti ihan tolkku nainen, oikea teräsmuori. Mummusta jää hyvät muistot, ja vaikka oli paljon lastenlapsia ja lastenlastenlapsia, hän aina muisti meitäkin. 

Käytin kukkalaitteessa punaisia isoja neilikoita, valkoista eustomaa, valkoisia ja punaisia tulppaaneja, kielopuuta, karhunheinää ja nahkalehteä. Edellisestä on aikaa jo useita vuosia, vähän oli hakusessa välillä että mitenkäs tämä nyt meni, mutta tulihan tuosta ihan oikean näköinen. 

Mun joulukuu on ollut kiireisin moneen vuoteen. Ei ole montaa vapaata iltaa mahtunut tähän kuukauteen, on ollut sitä ja tätä, pitäny juosta paikasta toiseen. 

Tänään on käyty lasten joulujuhlassa koululla aamulla, sieltä kiirellä kukkakauppaan hakemaan kukkia ja suunnittelemaan kukkalaitetta...välissä pikaisesti vielä hierojalle tunniksi, sitten kotiin tekemään kukkalaite ja ilta kestitetty vieraita. Sitä rataa suunnilleen on mennyt muutki päivät.. monta hommaa ollut samalle päivälle. Hieman meinaa stressiä pukata päälle...mut jos se tuo joulu vähän rauhoittas tilannetta.

Nyt jätän bloginkin joululomalle, joksikin aikaa...ellei tässä sitten tule pakottavaa tarvetta kirjotella. 

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2013 kaikille!  

Jotain sinistä...

Kukkien värit on semmoinen asia, joita aina miettii, että mitä sitä haluaa ja mitä ei. Aikoinaan ajattelin ennen pihan olemassa oloa, että sinistä sinne ei tule. En tiiä miksi se sininen on ollut aina mulle semmonen viimenen väri, jota en ole halunnut sisustukseen enkä minnekään. Mut yllättäen se onkin puutarhassa aika ihana. Ilman sinistä olis ehkä liiankin "lämmintä", sininen piristää ja korostaa muita värejä sopivasti.

Siperiankurjenmiekka kuuluu sinisistä mun suosikkeihin. Sen väri on niin loistavan sininen, suorastaan taivaan sininen. Korkeana näkyy kauas tuolta perennojen keskeltä, varsinkin särkyneen sydämen kans tosi hyvä pari.

 Kevään siniset sipulikukatkin on söpöjä, vaikkakin aika pieniä. Oikealta lähtien Kirjokevättähti, Krookus, Posliinihyasintti, Helmililjaa ja ihan tavallista hyasinttia, jonka lajiketta ei ole tallessa.

 Keskikesällä kukkii Rentoakankaali, joka on hyvä, tiivis ja mätäsmäinen maanpeittäjä kasvi. Saksankurjenmiekka ja Mirrinminttu viihtyvät myös samassa penkissä Akankaalen kans. Ruiskaunokkia kasvattelin toissa kesänä, käytin sitä kukkakimpuissa jonkin verran.

 

Kärhöt taas ovat niin hienoja suuren kukan koon ja runsaan kukinnan ansiosta. Viime talven yli nämä meni, vaikka ei niiden lupausten mukaan täällä pitäisi talvehtia kovinkaan suurella varmuudella.:)

 Vasemmalla Tarhakellokärhö ja oikealla jalokärhö ´Multi Blue´. Keskellä aina niin kiitollinen ja runsaskukkainen Karpaattienkello.

 

Mitäs teidän muiden penkeistä löytyy?!

Heitämpä tähän vielä haasteen, että jokainen joka täällä käy ja bloggailee, kirjotelkaapa tekin omista sinisistä tai muista väriryhmistä koosteita. :)

Haaste - Mitä kasvihankintoja aiot tehdä ensi vuonna?

Tiina laittoi mulle tän haasteen jo joku aika sitten, kiitos siitä. :) En ole joutanut siihen vastailemaan, en tosin ole vielä hirveästi ehtinyt miettiä ens kesän kasvihankintoja, mut jotain kuitenkin. :)

Tämä metsän laita penkin takana mulla ois haaveessa saada kuntoon jossai välissä. Oikeestaan kuvittelin saavani sen tehtyä jo viime kesänä, mut eihän sitä oikein mitään voinu tehdä, kun aina vaan satoi vettä. Joten toivotaan ens kesästä parempaa. Tosin just tuohon penkin kohdille, metsän puolelle tulee se meidän pihasauna... se tulee! Eikä mitään ehkä!

Tuosta penkiltä kun lähdetään kuvan mukaan vasemmalle, käytävä vie alemmas pelikentälle, joka näkyy tuossa alakuvassa. Se pitäs laittaa ihan uusiksi, on niin ruohottunut, kun joku ei uskonu mua että pitäs laittaa suodatinkangas ensin soran alle... ;) No sinnekin tarviin kasveja..

 Penkistä taas oikealle takaviistoon alkaa se metsä, jonne olis tulossa mun metsäpuutarha. Sinne haluan vinon pinon varjopaikan kasveja, tosin kyllä se osin aurinkoinenkin on. Ois ihana kun saisin johonki kohtaan sellaisen rehevän, vihreän vaikkapa villiviinin peitossa olevan puisen portin...

 Kasvihankintalistalla siis

Alppiruusuja, ainakin ´ Haaga´ ja ´Pohjolan tytär´

Tuivioita

Kanadan tuijaa

Pelikentän reunalle Tyrniä

Piippuköynnös

Pallotuijaa

Pesäkuusia

Tähkäkimikki

Kuutamohortensia (jos vaan sais menestymään)

Ruusutkin mua on alkanu kiinnostaa ihan hirmuisesti. Nyt mulla on n. 15 eri lajiketta, ihan ne perusruusut ja pari harvinaisempaa. Niitä tekis mieli hankkia lisää. Ehkä joskus jos saan aikaiseksi, rakentelen vanhoista heinäseipäistä pitkän pätkän aitaa ja siihen aidan reunaan kasvamaan erilaisia ruusuja aaltoilevaksi aidanteeksi. :)

Ala kuvassa mun pienin apulainen kasteli viime keväänä innoissaan kasvihuoneessa taimia. Enää tuohon hetkeen ei ole kuin reilut 5 kk aikaa, eli vähemmän melkein, mitä tuosta kuvan otosta on kulunut aikaa. Joten voiton puolella ollaan jo!

 

Heitänpä haasteen eteenpäin ainakin seuraaville, ois kiva kuulla muidenkin suunnitelmia. :)

Anun puutarha - blogiin

Tuijalle ruusuja ja rikkaruohoja - blogiin

Satupuutarhaan

Tonttu tuli vieraisille...

Saimme tontun, pihan suulle vartioimaan, sekä lapsia että aikuisia, osaavatko olla kiltisti. Pitkä parta, pipo päässä se seistä töröttää ja kuuntelee... ties vaikka illan tullen lähtee ikkunan taa hiippaileen. 

On se hyvä olla oma tonttu, jos vähän hillitsis lasten kinasteluja näin joulun alla ;)

Hiuksia jänisten karkottamiseen

Tämä taas viime vuoden juttu vuodatuksen puolelta, mutta jälleen ajankohtainen, joten lisätäänpä tähän väliin. Testin tuloksen voit lukea alhaalta...

Kävin kampaajalla lyhentämässä hiuksiani, puolet lähti pituudesta pois ja aika kasa sitä leikattua hiusta tuli. Pyysin lähtiessäni hiukset sieltä lattialta mukaan ja niin se kampaaja vähä ihmetellen lakaisi ne mulle pussiin. Pienten selittelyjen jälkeen marssin kotiin.

Ja tottakai hyötykäyttöön ne nyt meni. Pussitin hiukset vanhoihin sukkahousuihin ja kävin sitomassa omenpauiden oksiin niitä pusseja. Hiuksissa on ihmisen haju, joka karkottaa jäniksiä ja hirviä pois...näin oon kuullu sanottavan ja osa todennutki sen ihan toimivaksi keinoksi, Joten nyt testataan! 

Testikaveriksi hankin pihakutsujen kautta Nassut pois -palloja. Nämä haisee omaankin nokkaan niin äkäselle että pää tuli kipeeksi. Semmonen vähän hyttysmyrkkymäinen tuoksu, jonka pitäs karkottaa niin hirvet, peurat, jänikset, myyrät yms. Näillä palloilla vaikutusalue on n. 25 neliöä ja kestää 1-3 vuotta. Että varmaan on pitempiaikasia mitä nuo hiukset..mut hiuksiahan tulee aina lisää.

Eli koivutisle nyt tuolla lumirajan alla maanpinnassa on myyriä varten, nämä pallot ja pussukat sidoin niin korkeelle että pitäs pysyä lumirajan yläpuolella koko talven. Keväälläpä nyt sitten näkee, miten nämä toimii. Ja verkkoja en siis laittanu ollenkaan, tarkotus oiski nyt löytää keinoja tuholaisia vastaan niin, ettei niitä verkkoja tarvis viritellä jatkossakaan. Se kun on vähän hankalaa ja tympiää hommaa!

Toinen omenapuurivin toiseen päähän, toinen toiseen päähän..ja väliä näillä on 8 metriä. Keskimmäisessä puussa ei ole mitään...katotaan pysyykö se koskemattomana, tai ylipäätään mikään.

 

 

Testin tulos:

Hajupallot toimi ihan hyvin, tuossa puussa ei käyny ykskään elukka, jossa tuo pallo roikkui. Kolmesta puusta. keskimmäisessä jossa ei ollut mitään karkotinta, kävi vähän jänis jyrsimässä, ei onneksi kuolettavasti. Tuossa missä oli hiuspussuka, oli muutama oksan pää napsaistu poikki. Joten ainakin Nassut pois- pallot toimii! Kannattaa siis käydä agrissa ostoksilla ja varata muutama pallo pihalle. Puilla on väliä 4 metriä, joten ei auttanu teho siihen vieressä olevaan. Kannattaa siis sitaista jokaisen puun oksaan oma pallonsa. Koivutisleellä karkotettiin lopputalveksi jänikset, ja sai olla puut rauhassa kesään asti.

Suojauksia aroille kasveille

Eilen nyt saatiin meillekin taas lunta. Maa on ohuen valkoisen kerroksen alla, siten kuitenkin, että lapset jo laski pulkalla mäkeä takapihalla.
Muutama päivä sitten asettelin jo pakkassuojia ruusuille. Nyt kun maa on jo jäässä, niin suojat voi laittaa huoleti paikalleen.

Pohjantähti kärsi viime talvesta jonkin verran, joten nyt kiedoin sen kokonaan pakkasharson sisään. Kovat ja kylmät tuulet kuitenkin ottaa siihen, kun en voi laskea köynnöstä alas portista. Metrin verran menetin kasvustoa viime talven aikana, kun en saanut suojattua sitä. Toissa talvena oli myös harso, silloin ei juurikaan tullut vaurioita, joten kyllä se jonkin verran auttaa.

Syksyllä hankitut ´Merveille´ ruusun taimet peittelin havujen alle.  Tämä on niin kaunis ruusu, että sen kyllä toivon kovasti talvehtivan!

Sain Vaalean vihreää-blogista kivan tunnustuksen, kiitos :) Nämä lämmittää aina sydäntä!

 Suositeltavat toimintaohjeet ovat:
Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnustuksen Sinulle.
Valitse Sinulle itsellesi mieluisia blogeja, joille tunnustuksen annat

Tunnustus tulee antaa eteenpäin sellaisille blogeille, joilla on alle 272 lukijaa. Ja minulta tämä nyt lähtee seuraaville:

Kaaos kukkaruukussa
Hiirose emännän tokaploki
Kukkapajalla ja omalla pihalla

Meillä odotetaan jo kovasti joulua. Joulusiivot oon saanut tehtyä, verhot vaihdettua ja jouluvalotkin on paikoillaan. Enää ei tarvi kuin yrittää pitää yllä tämä siivo, joka on kyllä kutakuinki aika-ajoin täysin mahdotonta! Mut jospa se joulu tulis, vaikka ei aina niin tiptop nämä paikat olekaan. ;)
Puutarha saa nyt jäädä uinailemaan talviunia.