Nummentonkijan innoittamana tein nyt itelleni viimein tämän "pyörylän". Tosin se on kesken edelleen mut hyvällä alulla kuitenkin.
Nurmikkoahan ei välttämättä tarvi poistaa ollenkaan, jos tekee yli 40 cm kohopenkin siihen päälle. Mut minä en nyt nostanu ku 20 cm, joten otettiin jyrsin tähän kaveriksi ja muokattiin pohjaa vähän kuohkeammaksi.
Narulla vedin ensin ympyrän mallin nurmikkoon, siitä sit lapiolla kaivoin reunaojan. Eli tuo oja tuossa täytetään sillä kivituhkalla, asennetaan reunukset siihen päälle. Ja taas mulla tulee tähän kiviä, koska näitä nyt on omasta takaa.
Ja huom! Kerta se on ensimmäinenki ku isäntä tuli mulle kaveriksi tekeen kukkapenkkiä...
Reunasta kaivetut nurmikon palat kääntelin nurinpäin tuohon penkin keskelle jyrsityn mullan päälle. Turhaan niitä kantaa minnekään metsään, nurminpäin käännettynä nurmikon kasvu tukahtuu ja se maatuu tuonne kyllä. Samalla sai nuo reunat hyvän mallisiksi ja kestäviksi, ei heti vyöry multa alas. Ihan penkin keskelle kaivettiin syvempi kuoppa ja täytettiin ihan kuohkealla mullalla siihen kun tulee päärynäpuu, niin tarvii olla paksummasti kasvualustaa.
Nurinpäin käännettyjen nurmikon palojen päälle kärräsin vielä muutaman kottikärryllisen multaa. Sen verran kovaa on vielä tuo nurmikko tuossa, että siihen ois hankala istuttaa kasveja. 10 cm multakerros pinnassa antaa siihen kuohkeutta sen verran että istuttaminen on vaivatonta. Ja kalkkia taas reilusti mukaan, koska tuo mun multa on lähes turvetta ja hapanta.
Muotoilun jälkeen vedin kankaan tuohon päälle ja sillä mallilla se lähes on nytkin.
Päärynäpuun alle teen kivistä suihkulähteen, patsaan ostin viime viikolla kun käytiin Pietarsaaressa. Tästä vois sanoa että oli rakkautta ensi silmäyksellä...
Vesiaihetta oon haaveillu tänne jo pitkään, nyt sen päätin sitten tehdä. Kun vielä sais sähköjohtoa että vois vetää sähköt tuohon.. sit sais tehdä tämän valmiiksi. Vesi suihkuaa tässä tuosta kivestä, 5 eri reiästä, jota tyttö pitää käsissään. Aivan ihana!
Eilinen iltaruskokin oli kaunis. Mutta syksy tekee tuloaan. Koivut on kohta lehdettömiä paikotellen, tieten tuo märkyys saa aikaan sen että lehdet varisee.
Yhden kuorman on saanu jo haravoida pudonneita lehtiä.
Omenoitakin saadaan peräti 2.
Pirja tekee ensimmäistä satoaan. Kukkien perusteella niitä ois voinu olla enemmänkin, mut tähän jäi.
Perennat onneksi ei ole tykänneet kovinkaan huonoa sateista. Nyt kun on taas vähän lämpimämpää niin ne jaksaa taas kukkia.
Syysleimut on just aloittaneet kukinnan, nauhukset on kukkineet jo toista viikkoa. Punavärimintutkin on parhaimmillaan. Värisävyt näin syksymmällä ovat täyteläisiä, enemmän keltaista ja punaista, mitä keväällä. Syksyllä kaipaa aina jotain vahvaa, hehkuvia värejä ennen talvea.
Vaan ulkona paistaa aurinko ja lämmintä riittää. Joten nautitaan nyt näistä aurinkoisista päivistä vielä, ennenkuin syksy ihan kunnolla pääsee valtaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti