Pakkasta ja aurinkoa

On se niin mukava nähdä tuota aurinkoakin välillä. Monta viikkoahan se meni harmaudessa, eikä oikein mitään jaksanu tehdäkään. Mutta ei silti mieli ole liiaksi kevääseen päässy, seimenpusseista oon pysyny visusti erossa, en edes ajatuksissa ole vielä niihin kajonnut. ;) Tällä hetkellä mulle riittää, kun saan nauttia auringosta, iltaruskosta, kuurasta ja kaikesta siitä kauniista minkä tuo pakkanen saa auringon kans aikaan. Paitsi että hiihtämistä mä vielä kaipaan...sitä ei ole päässy liiaksi harrastamaan.

Lunta ei edelleenkään ole riittävästi. Saa varmaan melko monille kasveille heittää hyvästit tämän talven jälkeen. Pakkasta tieten enimmillään meidän seudulla ollut n. 25 astetta, toivottavasti se ei silti olis tappanut kovin paljoa. Jääpolte joulun aikaan teki kyllä varmaan sitäki enemmän tuhoja. Kukkasipuleista ei varmasti tarvi odottaa mitään, luulen kyllä vahvasti että ne paleltu melko hyvin, kun ehtivät lähteä kasvamaan. Alppiruusujen lehdetki roikkuu kyllä siihen malliin, että kylmää on...

Nurmikolla tallustellessa lumen paksuus on vain 5 cm, aikasempina vuosina samaan aikaan lumen määrä on ollut lähes puoli metriä. Arempia ruusuja kävin jo vähän peittelemässä, potkin lunta päälle pikkusen paksumman kerroksen. No nähtäväksi jää mitä tästä tulee.
Se hyvä puoli tässä on, että jänikset ei ole tulleet pihalle nyt ollenkaan. Niillä kait riittää tuolla metässäkin syötävää sen verran, ettei tarvi omenapuihin koskea. Tosin tässä meidän nurkilla pyörii kettukin, oon sen iteki nähny muutaman kerran. Pitää tieten seki jäniskantaa kurissa.
Varmuuden vuoksi silti pitää nyt käyä omenapuut maalaileen taas koivutisleellä tai oksasuojalla. Syksyllä laitettuna sen teho ei riitä ihan koko talveksi.

Hoitolainenki saatiin täksi viikoksi. :) Mukava lenkkikaveri mulle ja kissoista varsinki Tessu tykkää Katasta. :) Puskee ja kehrää, mutta Kata pelkää, kun on saanu joskus Kisun tassusta kuonoonsa. Tosin vähän laiskanpulskea koira tää kyllä on, lenkillä saa vetää perässä... vaan itellehän se on sitäki hyödyllisempää ;) Ilme kertonee kaiken!? :D

 Havumuurikin on niin paljaana, Rohtokataja on kyllä vaaravyöhykkeellä...sen ei luvata talvehtivan kuin III-vyöhykkeellä. 4 talvea se tässä on mennyt, mutta aina lumen suojassa ollu turvassa. Samoin kivimuuria myöten roikkuvat laakakatajat saattaa vähän kärsiä. Kivien välistä taas pukkaa keltamaksaruohoa, se ei taida olla moksiskaan. Aika hauska se on talvellaki noin vihreänä, jännä nähä keväällä miten sen käy.

 Ja mikä parasta, uuden kameranki sain hankittua. :) Järkkäriä ensin vähän haaveilin, mut hinnan takia nyt päädyin Canonin powershot G15 malliin. Siks näitä kuvia nyt on näin monta. Piti testata makro kuvien ottamista, ihan kivoja tällä saa. Entisellä mallilla ei oikein tarkennus enää toiminut, oli päässy jotain roskaa objektiivien väliin ja naarmujaki siinä on. No ja on tämä muutenki ominaisuuksiltaan huomattavasti entistä parempi, nyt kelpaa taas. Kohteita ei vaan ole kovin paljoa tähän aikaan vuodesta, mutta antakaapa olla ku kevät koittaa, sitten puskee kukkakuvia joka tuutista ;)