Sammalta sammalta...

Nurmikko on täynnä sammalta, kukkapenkeissä mullan pinta peittyy monin paikoin sammaleella, joten olipahan korkea aika ajaa kauppaan ja ostaa kalkkia. 

Viime kesänä kalkitus jäi muistaakseni tekemättä lähes kokonaan, ja sateinen kesäki oli sitte omiaan sammaleen lisääntymiseen. Ja on kyllä maatki tiivistyneitä, harata nuo vielä pitää myös.

Tuonne kivien koloihin sammal kyllä sopii, en sitä oo joka paikasta hävittämässä pois. Ja enkä edes pyri kokonaan eroon, lähinnä sen vuoksi kalkitsen ettei maaperä vaan ois liian hapanta puutarhakasveille, kukkivat ja kasvavat paremmin kalkituksen myötä.

Sata kiloa nyt kylvin jauhemaista kalkkia koko pihaan, sekä kukkapenkkeihin, että nurmikolle, eikä se oikeein kunnolla näy missään. Varmaan ei ois haitaksi kylvää toinen mokoma lisää. Mut katotaan nyt mikä vaikutus, kalkitahan voi myöhemminki kesällä uuestaan. Tuo jauhemainen kalkki on siitä hyvää että liukenee nopeasti, mutta pölisee ihan hirvittävästi! Siksipä otin letkun kans kastelukierroksen kalkituksen päätteeksi, että se nyt ees vähä painuis maahan. 

Ja eipä auttanu kevätruiskutus kirvojen muniin. Nyt on jo pieniä eläviä kirvoja lumipalloheisin silmuissa. Tämän perusteella näyttäs tulevan paha kirvakesä. Suihkuttelin nyt illan päätteeksi pensaat ja omput kylmällä vedellä, sen ainakin sanotaan hillitsevän kirvojen lisääntymistä. Ehkä joutuu kuitenkin jossain vaiheessa ruiskuttaan nuo jollain myrkyllä, ettei nyt aivan haitaksi asti pääse taas leviämään.

Jouluruusu kukkii, viime syksyisestä siirrosta huolimatta. 

Ja ruusut kukkii portailla. :) Pitää sitä jotakin hempeääki olla näin äitienpäivän alla.