Jalokallioisia, liljoja ja muita kukkivia

Oon kyllä aivan tykästyny Jalokallioiseen. Oon istutellu sitä ympäri pihaa, moneen eri paikkaan, se kun kukkii koko loppukesän. Korkeuden puolesta se on kiva pari pionille, mutta sopii kyllä monen muunkin perennan kans, kuten nyt vaikka Hurmemaksaruohon ja Salvioiden kaveriksi. 

Maksaruohojen edestä näkyy nousevan jotain liljojakin, en kyllä yhtään muista mitä oisin tähän istuttanu. Nuput niissä on, jännä nähdä mitä niistä tulee :)

 Ja vielä keväällä löysin Särkän perennataimistolta tätä vaaleanpunaistakin lajiketta, viime kesänä sitä koitin metsästää useammalta taimistolta mutta en löytänyt. Tää on ihana! :)

Tämä mahtaa olla ihan perinteistä Ruskoliljaa. Yks tuttavani oli laittamassa näitä sipuleita keväällä kompostikasaan, sieltä niitä pelasti ja istuttelin ja niin neki nyt kukkii. Liljoja mulla on tosi vähän, savimen pohjamaa on mädättäny tähän asti kaikki kokeilut, jospa nyt nuo menestyis talvenki yli.

Raparperissa on ihan järjettömän isot lehdet! Vaikka mitään lannotusta eivät ole saaneet, kyllä kasvua riittää. Satoakin on kerätty jo useamman kerran, ehkä tässä vois laittaa mehumaijan tulelle ja keitellä mansikoiden kans mehuksi noita. Ja lehdistä tekis taas mieli tehdä betonilaattoja, noista sais kyllä komeita! 

Ruohosipulissa on koppanoita, mitähän nämä on? Näky olevan useampia...ei ole ennen näkynyt. Täytyy kait kaivella tuholaiskirjat esiin ja koittaa selvitellä.

Uus tuttavuus ja ensimmäistä kertaa kukkiva Japanintörmäkukka on kyllä ollu ilonen piristys kivikkopenkissä. Monet kivikkokasvit kukkii keväällä tai alkukesällä, tämä taas heinä-elokuulla joten on hyvä lisä perinteisten rinnalla.

 Tämä on viime syksyn istutuksia, eikä ollu talvesta moksiskaan, vaikka jossain sanottiinkin tämän olevan melko arka...mutta taitaa olla maaperästä kiinni, tuossa mun penkissä on niin hiekkanen maa, että läpäisee hyvin ylimääräisen veden pois. Mehiläisetki näkyy tykkäävän tästä kovasti. Ja vaikka mätäs on pieni, kukkia on paljon yhdessä mättäässä. Leviämisestä ei mitään käsitystä, jospa se tässä viihtyis ja vallottais isommankin alan.  

 

Peittopajut (´Tuhkimo´) ruohosin aamulla rikkaruohojen seasta esiin. Meinas ihan tukahtua kaiken heinän alle, tuo on vähän hankala kohta, kun ei ole tullut laitettua katekangasta ja haketta tuonne juurelle. Sillä ois saanu säästettyä aika paljon kitkemistä. Taustalla näkyvä porttikin alkaa pikkuhiljaa peittyä, Siperian kärhöt lähti nyt vasta kunnolla kasvuun. Kaks kesää ne on kituuttanu 30 cm korkuisina, nyt kiipeää jo yli 2 metrissä. Jospa tämäkin joskus olis hienosti köynnöksen peitossa. 

Tänään oon pötkötelly riippumatossaki vähän väliä. Pakko lepuuttaa selkää, ei meinaa kestää kovin kauaa kitkemisiä ja kyykistelyjä. Krassit on peittäny tuon kannon kolonki jo kokonaan. Kuunliljatki kasvaa kovaa vauhtia, aika hyvästi alkaa jo maisemoituun ja sulautuun tuonne pusikkoon. Kyllä tuo on meijän pihan ehdottomasti paras paikka! :)