Tästä se taas lähtee

Lumet suli viimeinkin! Pääsee nyt taas pihan kimppuun, siivoilemaan ja leikkaamaan puut ja pensaat. Oikeastaan mitään en oo vielä ehtiny tehdä, joten hommaa riittää. 

Kirjokevättähdet aloittelee kukintaa. 

Pari hassua lumikelloa yrittää nöyrästi nostaa nokkaansa haltiankukan juurella. 

Ja paljasti lumien lähtö taas kaikki talven aikana tulleet tuhotkin. Jänikset söi mm. omenapuita,

kaikki hangen päällä näkyneet norjanangervon oksat,

 tyrnejä, kirsikat ja luumupuun. Ei kovin montaa oksaa tähän luumuun jääny. Tää on muutenkin kokenu välillä kovia, siirretty pari kertaa, paleltunu toisinaan, jouduttu leikkaamaan ja ties mitä. Sitkeässä on saada tämä kasvamaan. Enkä tietenkään saanu syksyllä laitettua verkkoja ympärille. 

Myyrät tuhos näköjään ainakin yhen tyrnin juuret, saa nähä menikö lopullisesti. Isoja reikiä ja pitkiä käytäviä on koko tyrnien alus täynnä. Osin nurmikollakin noita jälkiä risteilee...saas nähä mitä kaikkea muuta ne on syöny. 

Rautatieomenapuuhun ei ole koskettu, se on sen verran yksinään ja latvus niin korkealla, että eivät oo siihen ylettäneet. Sen sainkin leikattua muutama päivä sitten, tosin aika vähillä leikkauksilla selvisin nyt. Muoto on viimeinki semmonen ku pitää ja hyvin pysy kuosissaan viime kesänkin aikana. 

No ja kattokaa, tulppaanit nousee! Tästä oon erityisen ilonen, satsasin tähän uuteen penkkiin syksyllä ihan urakalla. Seassa on sopivasti laukkojakin, ne ehkä on pitäny myyrät pois tästä penkistä. Luvassa on siis näillä näkymin värikästä kukintaa muutaman viikon päästä. 

Ihanan värisiä lehtiä osalla tulppaaneista, ehkä tämä ennakoi kukan väriäkin punaiseksi? Enhän mä enää muista mitä oon tähän istutellut, täytyy kaivella kuva-arkistoja, jos sieltä löytyis jotain muistin virkistystä. 

Uima-altaan ympärille ois taas uusia suunnitelmia, kaiteet on vielä kesken, ehkäpä ei jatketakaan tuolla samalla systeemillä loppuun asti. ;) Mutta ei passaa paljastaa enempää, jos ei saakaan toteutettua näitä aikomuksia. 

Taimet kasvaa sisällä kohisten. Jotenki aina yhtä jännä ilmiö, että näin pienestä voi tulla näin suurta? Huhtikuun eka viikolla kylvin, pöydällä oli muutama astia...nyt oon parissa erässä koulinu näitä ja tilahan tässä loppuu kesken. Piti jo koronapelipöytäki kääntää nurinpäin ja vuorata jätesäkillä kukkapöydäksi 😆 No siis kylvöt on onnistuneet, ei passaa valittaa. Josko viikon päästä sais siirtää nämä kasvihuoneeseen jatkamaan kasvua.

Kirjavalehtisiä köynnöskrasseja, ensimmäistä kertaa kokeilussa näitä. Lisäksi tavallisia yksinkertaisia ja kerrottuja köynnöskrasseja, vajaa 60 tainta yhteensä. Otin varman päälle ja kylvin reilusti, viimeks kun ne ei oikein itäneet, nyt iti melkein kaikki. 

Kaunopunahatut oottaa vielä koulimista, kunhan nyt pikkusen kasvavat. 

Härkäpavut kiipeilee jo kymmissä senteissä... olinkohan vähän liian aikasessa? 

On tämä aina yhtä hauskaa hommaa, ei meinaa malttaa oottaa että kelit lämpenee. 

Narsissit ilostuttaa portailla edelleen, ennen pääsiäistä laitoin ulos ja siellä on olleet läpi yön siitä asti. Ei pienet lumisateet ja pakkaset haittaa, kukintaa kestää ja kestää, kun ei ole liian lämmintä. 

Mukavaa viikkoa!