lauantai 26. kesäkuuta 2021

Hyvää juhannusta! Potagerin kuulumisia

 Ruusun tuoksuista juhannusta on vietetty, kukkien määrä ylittää jopa viime kesäisen ja silloinki ruusut kukki valtavasti. 

Wiljaminkeltaruusu ei ole vielä koskaan kukkinut näin, mitä nyt kukkii. Tehokkaasti on vaan levinnyt tuohon penkkiin, alunperin siinä oli 2 pientä puskaa, nyt koko penkki tupaten täynnä. Vaan samapa tuo, näkyvät pärjäävän sovussa sulkahernepuun kans. Ainut, että myrsky meinas kaataa tuon puun. Onneks huomasin, että juuripaakku alko irrota, niin pistin heinäseipään sille tueksi ja sidoin kiinni.



Kimalaisia ja muita pölyttäjiä on liikkeellä paljon. Kurjenmiekan kukissa seikkaili valtavan kokonen kimalainen, oiskohan ollu kuningatar?  


Purppuraheisiangervoissa on ihan oman näköset pörriäiset, mitähän nuo on? Jonku sortin kukkakärpäsiäkö? Tullu huonosti perehyttyä näihin, mutta pääasia, että niitä on. 



Potageriinki saatiin vadelmapenkit tehtyä ja taimet istutettua. Hirsillä tehtiin niillekin omat altaat, niin pysyvät toivottavasti paremmin omalla paikallaan. Taempi rivi on muskokaa, keskimmäisessä penkissä on 2 alaskanvadelmaa, 3 ottawaa ja 1 keltavadelma. En osannu päättää mitä lajiketta oisin halunnu, otin sitten 4 erilaista, niin saa maistella vähän jokaista. 



Käytiin keväällä Pietarsaaressa muutamalla taimistolla päiväretkellä ja Blomqvistiltahan löyty vaikka mitä ihanaa. Sieltä myös nämä. 



Tosin tuo alaskanvadelma ei ollu suunnitelmissa ollenkaan, mutta oli niin nätit kukat ja muuten mielenkiintosen olonen, niin tuli otettua sitäkin. Onko kellään kokemusta? Millasta satoa tekee? Netistä lueskelin, että tämä keltamarjanen lajike ois paremman makunen ku punanen, mutta tosi vähä löyty tietoa. 


Heinäseipäistä tehdään aitaa ympärille, pitkä sivu on nyt laitettu ja vielä tienpuoleinen sivu tulis tuota. Ja jos seipäät riittää, niin ehkä myös alaosan metsänpuoleinen sivukin. Pihanpuoleiselle sivulle istutan taikinamarjasta leikattavan aidan. Jäniksiä nämä ei piä pois tuolta, mutta jos pahalta näyttää, niin vetästään sitten vaikka verkot koko alueen ympärille. 



Hirsiä oon kerustellu vähän sieltä ja täältä, osa oli päätymässä polttopuiksi ja sain pelastettua ne itelleni. Pitkät, isot hirret oon saanu vaihtokaupassa pihaneuvontakäynnistä, ja pienen osan ostin, mutta ei oo tarvinnu rahaa juurikaan liikutella. 

Kolmas penkki jäi tosi kaposeksi keskikäytävän vieressä ja siihen istuttelin erilaisia kurjenmiekkoja. Ihastuin kurjenmiekkoihin aikoinaan, kun käytiin virossa kiertelemässä kartanopuutarhoja. Siellä ne kukki vaikka minkä värisinä, sillon jäi kytemään ajatus päähän, että johonki haluan itelleki semmosen penkin, jossa ne saa olla pääosassa. Ja tässä ne nyt on, valkosta, hempeää oranssin sävyistä ja sini-mustaa siperiankurjenmiekkaa, sekä kuvassa näkyvää taatankurjenmiekkaa. Sieriankurjenmiekat on ainakin tähän asti viihtyny meillä hyvin, siksi nyt valitsin noita tähänkin. Vielä ku sais punasta tarhakurjenmiekkaa tuohon keskelle, niin ois mahtavat värit koko penkissä. Siihen pistin nyt yhen krassin ja vanhasta kasvimaasta kehäkukan alkuja. 

Taatankurjemiekkaa sain ystävältäni ison paakun, jonka sai jaettua 3 osaan. Ja näin ihanasti se nyt kukkii! Mielettömän kaunis!




Löytypä noista uusistaki taimista nimilaput, laitanpä tänne itelleniki muistiin. 


Juhannus tuli ihan hyvään saumaan, on joutunu vähän pakosta levähtelemään. Muutenhan mä oisin koko ajan tuolla kaivamassa ja istuttelemassa. Selkä on toistaseks kestäny ihmeen hyvin, tosin en uskalla edelleenkään raskaita nostella ja kovin kaivaa. Pieni pelko on takaraivossa koko ajan...jalattomana ei oo hääviä elellä. Onneksi on Olli :D Vielä ens viikon se mua auttelee, toiveissa ois saada potager kutakuinki valmiiksi, ainakin rakenteiden osalta. Kasvejahan mä saan sinne istuteltua itekin. 
Nyt taitaa olla toisen aamukahvin aika ja suunnistan tuonne ulos nautiskelemaan.

Hyvää juhannusta! :)


Kuvissa reunusasteri, loistosalvia ja alla jalokurjenpolvi.

keskiviikko 23. kesäkuuta 2021

Piha tiptop-kunnossa

Aamulla kiertelin ja kuvailin pihaa, kun kaikki on kerrankin siistissä kunnossa. Pihavierailulla kävi n. 200 vierasta, oli oikein onnistunut, mukava ja lämmin päivä. Kiitos kaikille, jotka kävitte! :) Mukavaa kun käy porukkaa, ei ole turhaan nähnyt vaivaa. 

Tänään on ollu tosi kuuma ja tukala päivä, aamun paahtoi aurinko, iltapäivän ukkosti ja taas jyrisee. Sadetta on saatu niin, että ei ole tarvinnut kastelusta kyllä huolehtia, vaikka onki ollu lämmintä.

Aamun kuvissa ja tunnelmissa ei ole sateesta tietoakaan.

Etupihan istutusryhmä kukkii sinisen, keltaisen ja valkoisen sävyissä. Tämä on vuosien aikana muuttunu melkolailla, alkuperäsiä kasveja tässä ei ole jäljellä muutakuin nuo isot pensaat, reunassa keltainen mongolianmaksaruoho ja sininen vuorikaunokki. Kaikki muu on vaihtunut, osa kuollut ja osa hävitetty tarkotuksella. Ihan kiva näinkin, mutta saas nähä kuin kauan jaksan tämmösenä sitä katella. Voi olla että vuoden päästä on taas mieli muuttunut.



Tuo keltainen on joku hanhikki, mutta tarkempi nimi on taas hukkunu mun muistista jonnekin. Sen taustalla näkyy valkoinen kanadanvuokko, joka on levinnyt koko penkkiin. Kaunis, mutta myöskin melkonen riesa, tosin parempi se, kuin rikkaruohot. 




Ruusuissa kävi melkonen surina ja pörinä. Kimalaisia, mehiläisiä ja muita pölyttäjiä oli liikkeellä ilahduttava määrä! 

Morsionruusu


Suviruusu




Juhannusruusu


Kaikki ruusut kukkii nyt runsaasti, niinku viime kesänäkin.



Viljaminkeltaruusu on myös ihan täynnä nuppuja. Tämä on monesti talven aikana ruskettanut osan kasvustosta, mutta nyt selvisi tosi hyvin. Kohta on semmonen keltainen ilotulitus, että ei vielä koskaan. 


Erilaisia lehtimuotoja ja eri värisiä lehtiä suosin kukkivien lisäksi. Niillä saa väriä silloinkin, kun kukintaa on muuten vähän.


Hevoskastanjakin meni hienosti toisen talven yli.


Konnantatar ja rantavehnä on kiva pari tummalehtisen purppuraheisiangervon kans. 


Elleninneilikkaa, mirrinminttua ja loistotädykettä sopivasti sekaisin, kaikki nämäkin houkuttelee pölyttäjiä.



Tarhapioni ´Rosea plena´ avasi ensimmäisen ja ainoan kukkansa, hitaanpuoleinen näyttää olevan. Parina kesänä vasta kukkinut, aina yhen kukan verran.


Tummakurjenpolvi kurkottaa sitkeästi kanadanvuokkojen seasta.


Tämäki on hieno isoina aloina.


Käytävät on putsattu ja harattu, kiveykset kitketty. Nyt on niin mukava kävellä ja katella, kun ei joka paikasta huuda ne tekemättömät työt...




Lankkupolulla kaaren alla valkoset ajuruohot kukkii, violetit vielä nupullaan ja niin pieniä, että ei taida montaa kukkaa niistä aueta.


Humala kasvaa kohisten. Tuo on niin kiva pari ruosteisen raudan kans. 





Metsäpuutarhassakin kaikki kasvaa, mitä viime syksynä istutettiinkin. 
Talvituhoilta vältyttiin täysin. :)


Sain vierailta paljon kysymyksiä siitä, että miten saan kaikki hoidettua ja kerkiänkö tehä mitään muuta ku pihaa jne. Ja voin sanoa, että osaan laiskotellakin. Nythän tämä piha on jo niin "umpeen kasvanu", että pärjää tarvittaessa viikkojakin ilman hoitoa. Ei tarvi noita vanhoja istutuksia olla koko aikaa rappaamassa.
 Usein tulee aamusin käveltyä ja nautiskeltua vaan. Nousen sen verran aikaisin aina ylös, kun pitää ruokkia hevoset, kissat ja koira, että saan ihan rauhassa olla tunnin-pari, ennenku muut herää. 









Uimassa tulee käytyä joka aamu, siitä suunnistan vähäksi aikaa yleensä aina kasvihuoneen kautta riippumattoon loikoilemaan. 




Härkäpavuissa on jo mukavat palot tulossa. Nämä oli tarkotus laittaa uudelle kasvimaalle, mutta ei ehitty saada sitä ajoissa valmiiksi, joten saapi nyt kypsytellä palkojaan kasvihuoneessa. 


Mun riippumatto sijaitsee siis tuolla alhaalla, luonnon lähteen vieressä koivikossa. Ympärillä on lähes luonnontilassa olevaa metsää, en oo halunnu tehä tästä liian tehtyä aluetta. Tuolla on ihana rentoutua puiden varjossa.



Sellainen kierros tällä kertaa. Jos huomisen pitäs vapaata, kun lupailee tuota ukkosta pitkin päivää. To jatketaan taas potagerin tekoa, siinä riittää hommaa ainakin viikoksi, ellei pitemmäksikin aikaa.