lauantai 18. kesäkuuta 2022

Kevään puutarhakuulumisia

Kevät ja kesä tulikin sitten taas ryminällä, kun lumet suli. Tulppaanit ja narsissit on kukkineet kovasti. Kaikki on kasvanut kohisten, talvituhoja ei ole juurikaan tullut. Jopa laventelit ja salviat talvehti ulkona hangen alla.


 



Myyrät on tosin taas tonkinu tuon rautatieomenapuun alla olevan penkin ihan kokonaan. Penkki oli käytäviä täynnä ja iso on perennoista on tuhoutunut. Omenapuu on onneksi hengissä. Tätä on saanu nyt paikkailla ja polkea talikon kans umpeen.


Ei ole tämä puutarhuri pysyny oikein menossa mukana, pikkuhiljaa oon siivoillut kukkapenkkejä kaiken muun puuhailun ohella. Etupihan laatoituksen vierestä nostin kuolleet pensaiden juurakot pois ja laitoin vaan kankaan ja hakkeen tilalle. Koira kun asustaa tässä portaiden vieressä päivisin, niin se oli kuopsuttanu nuo pensaat tuosta hengiltä, reunakivetki oli jo melkein jääny tuonne nurmikon alle piiloon. Appiukolta sain viime kesänä muutaman valurautapadan lisää, ne pistin nyt tuohon tilalle ja kesäkukkia niihin. Tietenkään en muistanu ottaa heti alkuun lähtötilanteesta kuvia, mutta puolivälistä kaivausurakkaa otin kuitenkin pari. Ei tapahu enää hommat niin nopsaan ku kymmenen vuotta sitten, aikaa tähän tuhrautui monta viikkoa, ennenku sain lopulliseen muotoon. Selkää joutuu varomaan ja välillä piti pyytää poikia ja isäntääki kaveriksi. 


Mut siisti tuli! Ja nuo padat ja tynnyri on kyllä mahtavan näköset. 





Kasvimaa on kylvetty ja potagerin yläosaan pensaslabyrinttiin siirtelen pikkuhiljaa taikinamarjan taimia tuolta vanhalta kasvimaalta. Osan oon viime kesänä tilannu avojuuritaimina, osan oon kasvattanu pistokkaista ite. Hoksasin tässä, että suottapa noita edes kasvattaa missään erikseen, näkyy juurtuvan ihan paikalleenkin. Mennään siis pistokkailla loppuun tuo, leikata noita joutuu kuitenkin :) Näkyy juurtuvan erittäin helposti paikalleenkin. 





Kasvimaallakin kaikki kasvaa mitä kylvettiin, jopa pavut on nousseet pintaan ilman esikasvatuksia, vaikka kylvöt jäikin vähän myöhäseen. Tulossa on taas porkkanaa, perunaa, punajuurta, naurista, retiisiä, herneitä ja härkäpapua. Koristekasveiksi esikasvatin samettikukkia ja krasseja, kylvin kesäharsoa, ruiskaunokkeja, auringonkukkia ja malvikkia. Potagerissa ajatushan on kasvattaa sekä syötävää, että erilaisia kukkia, kauneus on lähes yhtä isossa osassa kuin hyötykasvitkin. Toivotaan että tulee sopivan lämmin kesä, ei liian kuuma eikä liikaa vettä, niin saataisiin hyvä satokin. :) 





keskiviikko 13. huhtikuuta 2022

Kesän 2022 suunnitelmia

Onpas ollut pitkä talvi! 
Eikä oikein näytä tämä kevät edistyvän, tuota lunta on ihan järjettömän paljon. Tänään käveltiin Leimun kans ensimmäistä kertaa takapihalla nyt kevättalven aikana. Hanget kantaa nyt niin hyvin, että ei juuri jää kengän jälkiä. Mutta tuota lunta, sitä on vielä puolesta metristä metriin tuolla nurmikoilla. Epätoivo meinaa iskeä.
Kasvihuoneeseen pääsi just ja just sisälle, sen verran aukes ovi, että mahtu luikertelemaan siitä raosta läpi ja sain sammutettua jouluvalotkin viimein. 



Tuossa keskellä nurmikkoa on se ympyräpenkki, missä on hevoskastanja, suihkulähde ja jo täysikasvuiset valkoiset pensashanhikit. Ei näy istutuksia himpun vertaa, lumen alla piilossa ihan kaikki 😅


Potagerin käytävän alkupäässä köynnöskaaren yläosa on mun kaulan kohalla nyt, kun siinä seisoin, jalkojen alla lähes metri lunta. Jotta on sitä vaan, aivan liikaa! 


Mutta niihin tulevan kesän suunnitelmiin, niistä multa on kyselty jo jonku kerran ja oon aina sanonu, että tälle kesälle ei ole mitään isompaa projektia. Kunnes tässä yks päivä hoksasin, että hups, väärässä olin, onhan meillä! Uima-altaallehan me alotettiin jo viime syksynä pientä tuunausta. Ollaan tuumailtu pitkään, että millaset kaiteet sen ympärille tehtäis ja tultiin viimein siihen tulokseen, että ei tehä kaiteita joka sivulle, vaan laitetaan isoja kiviä. Se oikiastaan oli tuon isännän hoksaus, että noita luonnonkiviä kun tuolta pelloilta aina nousee, niitähän tässä vois käyttää hyödyksi. 
Altaan terassien reunoille oon siis ite jo aikasemmin tuonut kunttaa, mutta se alko heinittyä jo aika pahasti, niin kuorittiin kahelta sivulta kaikki pois. Siellä on ihan sora alla, joten ei tarvinnut maamassoja alkaa enää vaihtamaan. 
Siinä lähtötilanne, mun jukkapalmuki vielä on kuvissa ulkoilemassa. 


Altaan ympärille laitetut sorat oli tuettu jo alkujaan kohtalaisen suurilla kivillä. 


Isäntä toi traktorin peräkärryllä pellolta ison kuorman jättikokoisia luonnonkiviä, jotka kuskattiin metsäkoneen kärryllä tuon pusikon läpi lähemmäs uima-allasta. Siitä sitten kaivurilla liinojen avulla nosteltiin niitä yks kerrallaan paikalleen. Hirvittävän hidasta hommaa! Ja vähän kyllä pelottavaakin, niin isoja jytkyjä oli osa kivistä.
Terassin alapuolelta reunat eristettiin patolevyillä, mulla on ajatuksena täyttää kivien ja terassin väleissä olevat kolot mullalla ja istuttaa erilaisia kasveja sinne. 



Terassista purettiin kulmaa vähän pois ja kasattiin siihenkin kivistä lapsille hyppypaikka. 


Suunnilleen tähän pisteeseen me syksyllä jäätiin, ei kovin montaa kiveä enää tarvita lisää. Mutta iso hommahan tuossa on vielä täyttää nuo välit mullalla ja kivien taakse tarvii myös vähän ajaa lisämaata tukemaan niitä paremmin paikalleen. Saa nähä mitä tästä tulee lopputulokseksi, ainakin erilainen 😅 Hyvinhän nuo kivet sopii muuhun puutarhaan nähden ja muutenkin tykkään kovasti kivien ja kasvien yhistelmästä. 


Nuotiopaikkakin on aika massiivisista kivistä koottu kokonaisuus, nyt tuo uima-altaan alue tulee yhistymään tähän luonnollisemmin. 


Joten tämmönen projekti tässä vielä on eessä, mutta muita isompia juttuja ei ole suunnitteilla. Pientä rappaamistahan täällä on joka puolella, ei täällä tekeminen lopu. 
Kun nyt tulis se kesä! 


maanantai 8. marraskuuta 2021

Viimeinkin talvilevolle

 Viikko sitten sain vihdoinkin sipulikukat maahan. Suurin osa tuli tuonne potagerin yläosaan, ns. pensaslabyrinttiin. Edelleenkin, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, oon pysynyt suunnitelmissa istuttaa sinne vain sinisiä ja valkoisia kukkia, joten sipulikukat valikoitui myös sen perusteella. Jättilaukkaa, ukkolaukkoja eri sävyisiä, sinilaukkaa, valkoisia tulppaaneja ja narsisseja. Laskin että n. 170 sipulia laitoin sinne, joten kukintaa ois luvassa ainakin jonkin verran.  Tosin isolla alalla ei muutama sipuli näytä miltään ja tähänkin niitä olis saanut halutessaan uppoamaan satoja. 

Taustalla metsästä näkyy lasten puumaja ;)


Yli jääneistä hirsistä sahasin jo kesällä sopivat pätkät ja kasasin niistä pienen penkin, tuossa tulee istuttua tosi usein. Penkin takana on vaaleanpunainen alppikärhö, se poikkeustapaus, ainahan se yks hempeä pinkki pitää olla porukassa? Penkkikin tulee maastoutumaan aikanaan paremmin, sen reunoille on tulossa taikinamarjasta aidat, joten ei pomppaa enää noin silmille. 

Kasvimaan sain myös siivottua ja käännettyä, nyt on keväällä mukava päästä taas kylvämään uutta. 


Kesäharso oli aivan ihana kesäkukka tuolla seassa, sitä täytyy muistaa kylvää ens kesänäkin. Keventää kaiken valkoisilla kukkapilvillään. 


Keskellä kivimuurin reunalla olevan istutusalueen kiersin kokonaan verkolla, ettei jänikset pääsis syömään pensasmustikoiden taimia. Samoin köynnöskaaressa olevan kärhön sain mahtumaan sinne sisään, niitäkin jänikset on meillä tuhonneet jo kahtena talvena peräkkäin. 


Laventelien kans teen nyt testin. Osan nostin ylös ja vein saunatupaan talvehtimaan, ja osan jätän talveksi maahan. Tuossa pitäs olla kohtalaisen hyvä maa niille, ei oo liian märkä. Yleensä meillä on luntakin reilusti suojana, joten toiveita ois, että ne talvehtis ulkonakin. Niistä pari oon ostanu taimistolta ja loput kasvatin ite siemenistä. Mielenkiintosta nähä kuin käy, kummat kestää paremmin? 

Vasemmalla ostotaimi ja oikealla ite kasvatettu.


Lehtikaalet on ainoat, jotka tuolla vielä on. Ne kun kestää pientä pakkasta säikkymättä, saa vielä jonkin aikaa mutustella lehtiä. 


Kääpiöpunapaju on mun uusin ihastus! Ihanan hento ja siro, eikä leviä niinku pajut yleensä. Vähän kaareutuva kasvutapa, punertavat oksat ja vaalean sinivihreät lehet, jotka muuttu limenvihreiksi syksyllä. Heräteostoksena kesällä nappasin tämän mukaan Haapaveeltä Laaksojen Raudasta ja oli kyllä nappivalinta tähän kiven kupeeseen. Tuliskohan noita niille lisää ens keväänäkin? Vielä tähän muutama sopis. 

 
Takapihan sain myös talvikuntoon, patsaat keräilin kasvihuoneeseen, suihkulähteen pumpun nostin ylös ja kasvihuoneesta siivosin viimein kaiken kasvuston pois. 

Tänään oli pitkästä aikaa aurinkoinen päivä, ihan paras keli päättää pihahommat. 


Ihan pikkusen on lunta ja muutaman asteen pakkasella, tämmöstä ku ois koko marraskuu, niin mikäpä tässä. Jouluksi sitten kunnon lumet maahan, niin oishan se hienoa.  
Vaan olipahan se taas työntäyteinen kesä. Josko ens kesänä sais ottaa vähän rennommin, tai en tiiä osaako sitä ottaa niin rennosti, ettei mitään projektia keksis? Mutta ainakin nyt oon kyselijöille ja epäilijöille sanonu, että ei ois enää mitään kummempia luvassa. Vanhan kasvimaan hävitys toki, niin totta, sinnehän sais vielä jotain uuttakin mahtumaan? Mut sehän on pikku juttu. Jätetäänpä asia hautumaan talven ajaksi.

Mukavaa syksyn jatkoa! :)



torstai 4. marraskuuta 2021

Mansikkamaan perustaminen

Mansikkamaastakin multa aina välillä kysellään, että miten se kannattais oikein tehä. Ja ajattelinpa nyt kirjotella tähän miten me se tehtiin. Mansikkamaa on siis tuossa potagerin eli hyötypuutarhan yläosassa, voi olla että tulee osittain samoja kuvia mitä oon aiemminkin laittanut.

Mansikka viihtyy aurinkoisella, suojaisella paikalla ja tämmönen hieman viettävä rinne on ihanteellinen sille. Juuristolla seisova vesi ei ole hyväksi, talvehtiminen heikentyy ja sato kärsii, siinä oli se syy, minkä takia siirsin koko kasvimaan pois tuolta takapihalta. Siellä pohjavesi on niin pinnassa, että kaikki kasvoi tosi huonosti! Marjapensaat tiputtelee raakilevaiheessa jo osan marjoistaan ja kävellessä vesi tirisee varpaiden välistä lähes koko kesän.

Lähtötilanne tässä oli siis tämä mikä yllä näkyy, pusikkoa ja metsää, puut kaadettiin tuosta alueelta pari vuotta sitten. Lapiopelillä tämmöseen paikkaan ei ois onnistunu tehä ikinä mitään, joten tehtiin kaivurilla. Pintamaat raapaistiin pois, kivet ja kannot kaiveltiin puolen metrin syvyydeltä ylös ja laserilla tasattiin maat suunnilleen tasaiseksi, mutta ei toki tuota rinteen luontasta laskua poistettu. 




Puoliväliin tehtiin luonnonkivillä porrastus, tuossa kohtaa tuli kallio vastaan. Takalaidalla näkyvät kivet nousi tästä kaikki ja niitä hyödynnettiin sivuilla rajauksissa.



Mansikka on aika huono kilpailemaan rikkakasveja vastaan, joten sen pohjat kannattaa putsata hyvin. Nurmikolle perustettaessa kaivaisin pinnasta 15 cm pois koko alueelta, reunustaisin sen hyvin ja toisin ihan uudet mullat tilalle. Tässä metsän pohjalla ei kasvanu ongelmarikkakasveja, joten tämän kummempaa putsausta ei tälle tehty. Kesällä se oli aika pitkään avoimena, joitain pieniä rikkakasveja nousi, mutta ne otettiin pois siinä vaiheessa kun perustettiin penkkejä. 

Mullan tilasin Phm-urakoinnilta Haapaveeltä, tai tämä kasvualusta on vaan ihan puhasta turpeen ja hiekan seosta. Turve ja hiekka on kohtalaisen puhtaita rikkakasveista, niissä ei ole siemenpankkiakaan, joka haittaisi myöhemmin. Turve on tosin hapanta ja kalkkia tämä tarvii ihan reilusti.


Tästä eteenpäin tehtiin työt ihan talikolla ja kottikärryillä, käännettiin talikon syvyyden verran penkkien pohjia nurin, poistettiin loput kivet ja juurakon palaset, mitä kaivurilla ei ollu lähteny. Vuoden palanutta hevosensontakompostia levitettiin jonkin verran per penkki ja käännettiin tuonne pohjamaan sekaan. Määriä en enää muista, olisko ollu vajaa kottikärryllinen yhteen penkkiin? Mansikkahan ei vaadi kovin voimakasta lannotusta, tämmönen palanut lanta on just hyvää ja plussaa vielä esim. puupuru siellä seassa. Mansikalla on mykorritsajuuristo ts. se on sienijuurisymbioottinen, eli se tekee yhteistyötä sienirihmastojen kans. Yhteistyö parantaa mm. ravinteiden ottoa, lisää kestävyyttä kuivina kausina ja auttaa taistelemaan tautejakin vastaan. Joten sienien suosima puuaines tuolla maassa on vaan hyödyksi. 

 Apulaisetki on päässy kuvaan, pikkuveli (orjatyöläinen) Olli ja mun ystävä, joka on myös puutarhuri. Kyllä oli niin mukava tehä porukalla ja sai äkkiä valmista jälkeä. Me kylästellään aina puolin ja toisin ja tehdään vuorotellen molempien pihoilla puutarhahommia. :)



Pohjien kääntämisen jälkeen levitettiin mullat ja tasoteltiin ne. Kalkin sekoitin vasta tuohon mullan sekaan, saatoin nakata vähän tuonne pohjallekin. 


Penkkien yli vedettiin mansikkakankaat niin, että myös käytävät jäi kankaan alle. Hakkeella täytettiin käytävät, niin pysyy nyt siistinä pitkään. 


Keskikäytävä tehtiin myös vasta tässä vaiheessa, sai tuon ensimmäisen penkin kankaan reunan tuonne kivituhkan alle. 


Siellä upotetaan askellankkuja kivituhkaan. 


Taimet istutin siksakkiin, taimiväliksi tuli n. 40 cm. Yhteensä tälle alalle saatiin mahtumaan reilut 90 tainta, tosin ne loppui kesken ja pari penkkiä on vielä ilman taimia. Nyt loppukesästä nuo aiemmin istutetut on jo tehny hyvästi rönsytaimia, joten lisäilen niistä ens keväänä loput. Ehkä saadaan jo jonkin verran mansikoita ens kesänä, mut ensimmäistä kunnon satoa ei tästä tule kuin vasta parin vuoden päästä. 


Kasvu on ollut hyvää kuivasta kesästä ja laiskasta kastelusta huolimatta. Toiveet on siis korkealla, seuraavat 10 vuotta ois tarkotus pärjätä tällä. Sen jälkeen tehdään vaihtokauppaa alaosan kasvien ja mansikoiden kans, niin saadaan viljelykierron avulla vähän vaihtelua ja lepoa maalle.