Hyvää juhannusta!
Juhannus- ja suviruusutki aukesi just juhannukseksi, kyllä tämä on kesän kauneinta aikaa.
Kesän kukinta on ollut taas kyllä runsasta ja nopeaa. Päivittäin oon kierrellyt ja kuvaillut, mutta ei ole joutanut tänne lisäilemään.
Kasvihuoneessa käy melkein kuhina, kun kaikki kasvaa niin nopeasti. Keskelle käytävää istutin pari ruukkuvadelmaa, niissäkin jo näkyy raakileita. Toisen juurella tuolla on amppelimansikkaa, saa siitä napostella joka kastelureissulla.
Keväällä positiivareiden kautta tilattu Taiga-kärhö kukkii ruukussa, saa toimia ovistopparina niin ei pääse tuuli paukuttelemaan. Aivan ihana! Tämän aion talvettaa saunatuvan puolella, meillä ei kärhöt mene talven yli tuolla puutarhassa.
No sitten, tuloksia kasvusäkkien kasvuvoiman testauksesta näkee jo nyt. Biolanin säkeissä vasemmassa kuvassa voimaa riittää, kasvu on tummaa ja rehevää, kukkiakin on reilusti. Kun taas Kekkilän säkeissä tomaatit on honteloita ja vaaleita, tomaattilannotuksesta huolimatta. Ja eikä noissa edes ole kaikissa 4 paikassa kasvamassa taimia, vain joka toisessa. Joten tästä lähin en enää osta mitään muuta kuin biolania tuonne.
Ihan ohjeen mukaan oon tuota lisännyt kasteluveteen, mutta siitä huolimatta ei oikein toimi. Taidan lykätä kanankakkaa noista tyhjistä aukoista noihin säkkeihin loppukesäksi ;)
Paprikan laitoin tuohon isoon säkkiin, minttua ja orvokkia sen vieressä. Pitäs tuota minttua vaan jo kerätä ja kuivata teeksi.
Ensimmäiset pionit kukkii, mutta voi, kun on taas lajike hukassa. Johonkin oon sen kirjannut ylös, mutta en muista enää mihin...
Ja mulla on jälleen uus ihastus, ihan perinteinen saksankurjenmiekka! Siis tuon tuoksu on ihan uskomaton, se leijailee metrien päähän ja ihan ihmeissäni sitä alkuun mietin että mistä tuo tulee, kunnes tajusin että tämä. En mä oo aiemmin hoksannu että nämä tuoksuis?
Etupihalla kevätvuohenjuuret ja patjarikko on olleet taas aivan mielettömät, tuossa varjosemmassa paikassa nuo kukkii aina tosi pitkään. Vieläkin on kevätvuohenjuuressa viimeisiä kukkia auki. Ja lumipalloheisien kukkamäärä on valtava! Eikä tänä vuonna ole onneksi ollut kirvoja juurikaan.
Pihasyreenit ehti kukkia myös jo, ihan perinteinen valkoinen ja joku tämmönen kerrottukukkainen, jonka lajike on myös jossain hyvässä tallessa.
Unkarinsyreenit kukkii just nyt. Näitä pitää kerätä maljakkoonkin, tuoksuu niin kesä. Nämä on vanhaa kantaa olevaa unkarinsyreeniä, mummolan pihasta kymmeniä vuosia siellä kasvaneen pensaan juurelta kaivettuja taimia.
Hevoskastanjakin talvehti hienosti ja on nyt kovassa kasvussa. Että mä tykkään noista lehdistä!
Konnantatar sopii hauskasti purppuraheisiangervon ja rantavehnän viereen. Nämä kukkii nyt ensimmäisen kerran, kesti aikansa ennenkuin juurtui ja lähti kunnolla kasvuun.
Erilaisilla lehtimuodoilla ja väreillä on kiva leikitellä. Viiruhelpi ja rantavehnä tulee ihanasti esille noita purppuraisia lehtiä vasten. Eikä näitä saa kuvattua niin miltä ne oikeasti näyttää...kamera vääristää aina jonkin verran värejä.
Kalliokielotkin on kotiutuneet hyvin kasvihuoneen ja nuotiopaikan väliin kiven koloon.
Kullerot ihastutti taas! Sammalleimut kivimuurin reunassa kärsi talvesta, eivät juuri kukkineet mutta kasvu on jo korjannut ruskettuneet kohdat.
Harmaa-ajuruoho on kimalaisten suosikki.
Ja tästäkö sitä sitten pitäs raskia luopua? Tämä on se pahamaineinen kurtturuusu, joka pitäs hävittää... Näin kun se kukkii, se on kaunis. Mutta keväällä ja syksyllä se on kyllä vähän ruma, semmonen risuläjä. Ei tämä kyllä tästä ole kymmenessä vuodessa päässyt leviämään mihinkään. Mutta ehkä tähän vois suunnitella jotain muutakin tilalle. Pitää laittaa ajatus hautumaan...
Viikonloppu nyt rentoutudaan ja nautiskellaan kesästä perheen ja ystävien kans.
Uima-allas on ollut kovalla käytöllä, arvatenkin ;) Meitä ei helteet haittaa, me nautitaan!
