maanantai 11. lokakuuta 2021

Kesä meni, syksy tuli...

 Näin se vaan näkyy olevan, blogille ei enää jää oikein aikaa. Eikä juuri pihallekaan. On töitä, koti ja lapset, hevoset ja muut elukat, niin siinäpä ne päivät menee. 

Saunapolku on yks mun lempipaikoista täällä, sen kiemurteleva muoto kiehtoo aina. Keijuängelmätkin meni hienosti talven yli ja kukki koko pitkän syksyn. Näistä kasvoi vaan ihan älyttömän korkeat, n. 2 metriset! En osannu yhtään kuvitella, että tulee olemaan tämmösiä hujoppeja. Tarvitsis jonkun tukikasvin tuohon viereen, kun kaatuu tämmösenään nyt. Pitää koittaa keksiä sille sopiva kaveri.


 

Muutamilla kuvilla meinasin kuitenki vielä palata menneeseen kesään. Oli kyllä ihan mahtavan lämmin kesä! Ihan unelma siinä mielessä, kun ei juuri vihtiny missään lomailla, niin sai kuitenkin täällä ihan kotona nauttia auringosta. 

Tosin kukintaan se vaikutti negatiivisesti, lämpö lyhensi kukinta-aikoja ja kaikki oli aina hetkessä ohi. Osa syksyn kukista jäi aika vaatimattomiksi kuivuuden takia, ei tuu oikeastaan koskaan kasteltua perennapenkkejä. Sormustinkukat oli komeita, näistä riitti kukintaa vähän pidemmäksi aikaa, kukkavarret oli tosi pitkiä kuivaan kesään nähden. 


Kasvimaalta saatiin hyvin satoa, myöhäisistä kylvöistä ja istutuksista huolimatta. Parsakaalet, kesäkurpitsat, keräkaalet ja lantut varsinki oli mahtavia. Nauriitaki maistelin muutamaan otteeseen, punajuuret keittelin ja purkitin. Ainoat mitkä ei kasvaneet oli porkkanat, ne jäi ihan minikokoisiksi. 


Syysvuokkoaki tuli hommattua, oon muutamana vuonna tätä yrittäny, mut aina on talvi vieny. Kokeilen vielä kerran tässä, jos nyt menis tässä, kun maaperä on hiekkaisempi ja läpäisevämpi kuin muualla pihalla. Ei tieten oikein tykkää tiiviistä savimaasta, tuolla takapihalla pohjamaa on kylmä ja liian märkä kasvualusta tälle. 


Iisoppi kukki koko loppukesän. Tätä vois käyttää mausteenakin, mutta en oikein keksiny mitään sopivaa tarkotusta. Tuoksu on voimakas, eikä maku oikein passannu ainakaan tuoreeltaan mun suuhun. Mut ihan koristekasvinaki on ihana ja perhosten suosiossa.


Omput teki taas kovasti satoa. Niitä on nyt saanu kantaa jo ihan kompostiin, kun ei vaan ehi syömään kaikkia. Koitin monta kertaa soitella yhelle mehuasemallekin, mut ei sinne saanu yhteyttä. Ollu niin hyvä omenakesä vähän joka paikassa, että kaikki saanu saman idean puristaa mehuksi niitä. 



Alla ´Lepaan meloni´


ja ´Punakaneli´, molemmat tosi hyviä syöntiomenoita ja leivontaankin sopivia. 


Mut nämä syksyn kukkijat, nämä oli jotenkin ihan rupusia raukkoja. Aurinkonauhuksia en vihtiny ees kuvata, kun oli niin onnettomia. Tämä kallionauhus teki jonkulaiset kukat, mutta ei lähellekään niin hienoja kuin aiempina vuosina.


Syysleimut, värimintut ja tarhapiiskut jäi vaatimattomiksi.


Tämmönen lilja ilmestyi omenapuiden väliin, eikä mulla ole minkäänlaista muistikuvaa, että olisin istuttanu sinne tämmösiä. Onkai mun täytyny tietenkin, eikai se muuten tuolla kasvais. 
Ihanan värinen!


Yöpakkasien ansiosta ruska oli mahtava. Pilvikirsikan lehdet oli ku makiaisia, niin herkullisen värisiä. 


Muutamia kuurakuvia tuli otettua yhtenä aurinkoisena pakkasaamuna, muutama viikko sitten. 
Rautatieomenapuukin on täynnä omppuja...näitä ei tuu käytettyä mihinkään. 



Hetken kesti tätäkin kauneutta vain, nyt on lehdet tippunu puista ja ruska ohi.



Vielä ois sipulikukat istuttamatta ja kasvihuone siivoamatta, mut taitaa tämäki viikko mennä töiden parissa niin tiiviisti, että ei toivoakaan pihahommista. Ehkäpä ens viikolla joutas, kun loppuu sikalanpesut nyt vähäksi aikaa. Viimeset omenat keräsin eilen pois puista, pitkään niitä kestikin kyllä. Ruttunen ajelee vielä viimesiä kertoja, silppuaa puista tippuneita lehtiä samalla, niin ei tarvi mun haravoida. Onkai se menny maisema ankeaksi taas...


Nyt on oikiasti mukava oottaa ens kesää, kun ei enää ole mitään isoja projekteja tulossa. Ylläpitohommia vaan ja pääsee keväällä uudella innolla hyötypuutarhan kimppuun, kun voi heti ajallaan kylvää kaiken. 

torstai 5. elokuuta 2021

Pikaiset kuulumiset

 Melkein kuukausi hurahtanut edellisestä postauksesta, mitenhän tässä näin kävi? Ei ole tainnut aikaisempina kesinä tulla näin pitkää taukoa kirjoittelussa. Mutta kiirettä on pitänyt, heinäkuun alkupuoli oli aika työntäyteinen, loppukuusta järjestettiin tyttären rippijuhlia ja nyt viime viikonloppuna kerettiin jopa lomailla muutama päivä. Helteet vei mehut kyllä kokonaan, pihalla ei tullut tehtyä yhtään mitään, tähän iltaan asti. Siksikään ei ole oikein jaksanut kirjotellakaan. 

Sateet teki tehtävänsä! Potagerissa kasvu suorastaan villiintyi, ero kuukauden takaisiin kuviin on melkosen suuri!


Krassit ja samettikukat on moninkertaistunu.


Oreganot on kukkinu jo pari viikkoa, keräsin kaikista näistä potagerin kukista koristeita rippijuhliin voileipäkakun päälle. 



Laventelitkin kukkii ihanasti, nuo on ku luotu tuonne kivien väleihin. Voi kun sais talvetettua nämä, ehkä nostan syksyllä ylös ja kiikutan saunatupaan. Ei ne muuten taida mennä.


Kaalet alkaa kerimään, joskohan tässä kohta pääsis kaalikääryleitäkin tekemään. Ne on mun suurta herkkua, ite tehtyinä varsinkin. Ei vaan taho vihtiä värkätä kovin usein, on aika suuritöisiä. Herneet on jääny ilman tukia, kaatuilevat jo vähän liikaakin. Pitää varmaan pajuja käyä katkomassa ja koittaa edes vähän saada niitä pysymään pystyssä.


Onhan nuo värit vaan niin ihania! Vahvat ja kirkkaat värit kuuluu mun mielestä keittiöpuutarhaan ja kesäharson valkoiset kukkapilvet keventää kaikkea ihanasti. Enhän mä osannu edes kuvitella tätä näin ihanaksi, vaikka jonkulainen suunnitelma päässä oliki. Pari penkkiä kasasin jämähirsistä molempiin päihin potageria, voisin istua tuolla tuntikausia ja olla vaan. 





Muutama vuosi sitten äitienpäivälahjaksi saamani moottorisahakin sai taas käyttöä. Ihan viimesinä päivänä kun Olli oli mulla pihahommissa, hän kaatoi vajaa 10 puuta tuosta potagerin päädystä vielä pois. Ne oli vähän liian lähellä, juuret ois tullu kilpailemaan ravinteista ja toisekseen ne varjosti aluetta liikaa. Puut jäi kaadon jälkeen niille sijoilleen, aika ei riittäny sillon niiden poisvientiin, nyt viimein sahasin rungot pienemmiksi pätkiksi ja kuskailin mönkijän kärryllä ne sikalalle rankakasaan. 



Olihan nuo nyt karseita, ruskettuneita koivuja pitkin pituuttaan, meni jokainen kuva taustan takia "pilalle". 😁


Nyt on parempi. Pensasaitaa on toki tulossa vielä tuonne takalaidalleki joskus, kun saan aikaseksi.


Vadelmat on juurtuneet hyvin, mansikatkin ihan kohtuullisesti. Mansikoiden rönsytaimiakin yritin istuttaa, kun tuttavaltani niitä sain, mutta helteet oli niille liikaa. Ruskettuivat kaikki. Täytyy oottaa tämän kans vähän pitemmälle, että saan lisättyä omista. 


Yläosan käytävät on tehty valmiiksi, osa pensaista ja heinistäkin on istutettuna. Nythän tässä ehkä uskaltais jo siirtää aitataimia tänne, kun maa on kohtalaisen kosteaa, eikä niin mahottomia paahteita enää ole luvassa, toivottavasti ainakaan. Tähän aikaan vuodesta kasvit ei enää käytä energiaa kasvamiseen, vaan ne saa rauhassa keskittyä juurtumiseen. Senkin takia loppukesä on melkeinpä parempaa aikaa istuttamista ajatellen. 





Alppikärhöt siirsin kaaren juurelle, kasteltu on kovasti ja hyvin ne on lähteny juurtumaan. 

 

Ja kyllä mä vaan niin tykkään noista kivistä! Kasvit ja kivet korostaa toinen toistensa kauneutta. Kaikki nuo on siis pohjien kaivuun yhteydessä tästä löytyneet.  
Vaan huomenna on taas työpäivä, kait se pitää lopetella tähän ja mennä nukkumaan. 


torstai 8. heinäkuuta 2021

Sadetta kaivattais

Kohta alkaa olla kuivaa, mutta vielä ei ole palanut mikään ruskeaksi, vähän nurmikolla alkaa näkyä kuivimmissa kohissa. Mutta sais se sataa jo kunnolla, uusia istutuksia joutuu kastelemaan kovasti. 

Pionit on ollu komiassa kukassa. Keltanen ´Bartzella´kukki 4 kukan verran, tuo on mahtavan värinen. Ei vaan oikein kameralla saa kuvattua sitä todellisena. 




Näiden kahen lajikkeet on hukkunu jonnekin, ei ole tullut laitettua taas ylös...


Lammikossa on toistaseks hyvin riittäny vesi, joten pohjavettä kuitenkin vielä on. Luotan siihen, että sieltä se nousee kukillekin. Tuli hommattua lampeenkin vesikasveja, vesikuusen taimen ja lumpeen tilasin sinne. Pari istutuskoria ja vesikasvimultaa lisäksi, laittelin keltakurjenmiekkaa ja siperiankurjenmiekkaa niihin ja testaan miten ne tuolla vedessä alkais viihtyyn. Lumpeen joudun kyllä talvettamaan saunalla, se ei kestä talvea tuolla. 




Kukinta on ollut runsasta ja nopeaa. Tämä lämpö on toisaalta ihanaa, mutta kaikki kukat lakastuu sen takia niin pian. Syyskukkijatki on jo nupulla, mitähän tässä enää syksyksi jää? 
Loistojasmike kukkii ihan mahottomasti! Joka oksa on ihan täynnä kukkia. Jasmikkeet on kyllä kauneimpia kukkivia pensaita. 


Ja nämä varjoliljat, niin ihania. Lisääntyy vaan todella hitaasti, toivottavasti silti varmasti. 


Saunapolulla kukkii lähes valkoinen lilja, varma en ole, onko tämä varjoliljaa vai mitä, taisin saada sipuleita tuttavaltani jokunen vuosi sitten. 
 


Metsäpuutarhassa kukkii sähkönsininen kiurunkannus ja näköjään pitkään. Tässä on ollut kukkia toista kuukautta ja uusia tulee koko ajan. Ihanan värinen!


Kasvihuoneessa kuivuus ja kuumuus vaivaa eniten. Tomaateilta karsin jo reilusti alimpia lehtiä pois, niin eivät haihuta koko ajan niin kovasti. Latvamätää esiintyy taas, kun ei meinaa ehtiä huolehtia tarpeeksi tasasesta kastelusta. 


Kurkuissakin on keltasia lehtiä, pitäs syynätä ne vihannespunkkien varalta, sehän se tahtoo myös tulla riesaksi helteiden aikana. Mut satoa tulee ja ai että miten hyviä nuo omat kurkut taas on!


Härkäpavuistakin oon jo yhen sadon kerännyt. Poistin pavut paloista, ryöppäsin ja kuorin, ja söin tuoreeltaan, ihan hyviä olivat. Ensimmäistä kertaa kasvattelin tätä, kasvihuoneessa tosin, niin ehtii tehä satoa aikasemmin. Ens kesänä vois laittaa vähän enemmän tuonne uudelle kasvimaalle.


Ja siitä puheenollen, kyllä tuolla jo jotain kasvaa. Mangoldi ei oikein itänyt, ehkä pari pientä alkua sieltä näkyy mutta tuskin ehtii kovin suuriksi ennen syksy. Mutta muut kasvaa, ensimmäisen retiisinki maistelin jo eilen.




Sikalalta löyty raudotusverkon jämäpaloja ja niistä värkkäiltiin pari köynnöskaarta potagerin sisääntulojen päälle. Toinen on aika ohkanen, sirompi versio. Tähän olis pari sinistä alppikärhöä vanhalla kasvimaalla, mutta en uskalla vielä niitä siirtää, kun on niin paahteinen tämä uus alue. 


Toinen kaari on pikkusen leveämpi, siihen mulla oli purkeissa 2 vaaleanpunaista alppikärhöä. Vielä ainakin ovat hyvissä voimissa. Ihanasti passaa yhteen tuon ruostuneen metallin kans.


Mansikkamaa saatiin tehtyä ja osa mansikoista istutettua.



 "Pensaslabyrintin" pohjat ja penkit on tehty, käytäville ois tarkotus kärrätä tänään kivituhkaa, jotta sais senkin nyt siltä osin valmiiksi. Pensasaidat on istuttamatta vielä, tosin ei riitä taimetkaan siihen vielä kokonaan, pitäs laittaa lisää pistokkaita juurtumaan. 



Muutamia koristeheiniä siirtelin takapihalta aidan viereen, olis aikomus laittaa tuonne ruutuihin pensasasitojen sisään sinisiä ja valkosia kukkia koristeheinien lomaan. Ulkonurkkiin löyty Blomqvistin taimistolta ihanan rungolliset teresanruusut, näiden pitäs talvehtiaki hyvin kun on omajuurisia.





Tässä kun oon istuskellu ja kirjotellu, ulkona alkoi sataa vettä! Ja sitä on nyt tullu ehkä vartin, vähän ylikin jo, ihanaa! Satais nyt kunnolla. Heti piti käyä kameran kans ulkona mutka ;)
Vielä pari kuvaa potagerista, bougainvillea on tykästyny neitosen helmoissa asumiseen, uusia kukkia tulee koko ajan. Ai että tuo on kyllä kaunis! 



Alkaa näyttää jo kasvimaalta. 
Josko se tähän nyt ois hyvä lopettaa ja lähteä jatkaan pihahommia.