Kesää

 Taitaa käyä niin, että instagram pikkuhiljaa syrjäyttää tämän blogin. Sinne on niin helppo nakata kuvia, kun se ei vie juurikaan aikaa. Laiskuuski monesti iskee, kun meinaa alkaa kirjottelemaan pitemmästi, kesken on jäänyt tämäkin postaus jo monta kertaa.

Kesä on mennyt aikalailla töissä, pari pienempää lomapätkää on ollut välillä. Keväällä pyörähettiin ystäväni kans Etelä-Suomessa puutarhoja ja puistoja kiertelemässä, muistaakseni kymmenkunta puutarhaa/puistoa me kierrettiin parissa päivässä. Alla kuva Eija´s Gardenin japanilaisesta puutarhan osasta. Niistä tekis mieli tehä ihan oma juttunsa, kunhan kerkiän.

Mitään uutta en ole nyt ehtiny pihalla tekemään. Vanha kasvimaa olis vielä urakoitava siistiksi, sinne meinaan laittaa vaan nurmikon ja ehkä sulkapalloverkon, niin saa lapset pelailla. Pitäs vaan ensin kerätä vanhat kasvulaatikot, hakkeet ja rivivälien kankaat pois ja tasottaa maat, niin sais kylvää nurmikon. Aika karmeaan kuntoon tuo on päässy, metrin korkuiset ohdakkeet kasvaa laatikoista...

Ja ettei nyt ihan onnettomaksi jää kuvasato, niin muutama ruusukuva on pakko laittaa. Ne kukki tänä kesänä ihan valtavasti! Melkein leikkasin juhannus- ja suviruusut keväällä alas, kun niin on aika paljon kuollutta, mutta onneksi en sitä kuitenkaan tehnyt. 

Alla papulanruusu, juhannusruusun sukulainen.

Matala, n. 70 cm jäävä ´Marzipan´ löytyi Blomqvistin taimistolta. 

Rungollinen teresanruusut minilabyrintin nurkassa, myöskin Blomqvistilta, nämä on niin ihania! 

Wiljaminkeltaruusu ja Jens Munk.

Potagerissa kasvu on ollut hidasta. Kesäkuun helteet tuli sen verran huonoon väliin, että olis pitäny kastella noita joka päivä. Oikeastaan vasta nyt on kasvu lähteny kunnolla etenemään, herneitä oon saanu jo jonku aikaa, mutta salaatteja ollaan syötä tällä viikolla ensimmäistä kertaa. 

Huvittava kuvapari, 7.7 ja tänään sama penkki...

Krassit ja samettikukat aukoo ensimmäisiä kukkia. 

Herneitä ja pensasmustikkaa, ihan parhaita. Hernettä sais olla vaan enemmän, ehkä ens vuonna osaan laittaa sitä tarpeeksi? 

Ruiskaunokit muistin kerrankin kylvää, mutta kehäkukat unohin...se vähän harmittaa. Onneksi on krasseja. 

No se potagerista. Muuallakin on kukkinut, ranskantulikukasta tuli valtavan komia! Jotenkin tulikukat ei oo ennen kuulunu mun suosikkeihin, mutta tähän nyt kyllä tykästyin. 

Siellä se kukkii pikkusen humalan takana, ei kaukaa erotu, mutta läheltä katottuna niin kaunis!

Ja nyt tuli äkkihälyytys töihin, joten taidanpa päättää tämän postauksen tähän ja jatkaa toisella kertaa. :) 

Viimeinkin talvilevolle

 Viikko sitten sain vihdoinkin sipulikukat maahan. Suurin osa tuli tuonne potagerin yläosaan, ns. pensaslabyrinttiin. Edelleenkin, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, oon pysynyt suunnitelmissa istuttaa sinne vain sinisiä ja valkoisia kukkia, joten sipulikukat valikoitui myös sen perusteella. Jättilaukkaa, ukkolaukkoja eri sävyisiä, sinilaukkaa, valkoisia tulppaaneja ja narsisseja. Laskin että n. 170 sipulia laitoin sinne, joten kukintaa ois luvassa ainakin jonkin verran.  Tosin isolla alalla ei muutama sipuli näytä miltään ja tähänkin niitä olis saanut halutessaan uppoamaan satoja. 

Taustalla metsästä näkyy lasten puumaja ;)

Yli jääneistä hirsistä sahasin jo kesällä sopivat pätkät ja kasasin niistä pienen penkin, tuossa tulee istuttua tosi usein. Penkin takana on vaaleanpunainen alppikärhö, se poikkeustapaus, ainahan se yks hempeä pinkki pitää olla porukassa? Penkkikin tulee maastoutumaan aikanaan paremmin, sen reunoille on tulossa taikinamarjasta aidat, joten ei pomppaa enää noin silmille. 

Kasvimaan sain myös siivottua ja käännettyä, nyt on keväällä mukava päästä taas kylvämään uutta. 

Kesäharso oli aivan ihana kesäkukka tuolla seassa, sitä täytyy muistaa kylvää ens kesänäkin. Keventää kaiken valkoisilla kukkapilvillään. 

Keskellä kivimuurin reunalla olevan istutusalueen kiersin kokonaan verkolla, ettei jänikset pääsis syömään pensasmustikoiden taimia. Samoin köynnöskaaressa olevan kärhön sain mahtumaan sinne sisään, niitäkin jänikset on meillä tuhonneet jo kahtena talvena peräkkäin. 

Laventelien kans teen nyt testin. Osan nostin ylös ja vein saunatupaan talvehtimaan, ja osan jätän talveksi maahan. Tuossa pitäs olla kohtalaisen hyvä maa niille, ei oo liian märkä. Yleensä meillä on luntakin reilusti suojana, joten toiveita ois, että ne talvehtis ulkonakin. Niistä pari oon ostanu taimistolta ja loput kasvatin ite siemenistä. Mielenkiintosta nähä kuin käy, kummat kestää paremmin? 

Vasemmalla ostotaimi ja oikealla ite kasvatettu.

Lehtikaalet on ainoat, jotka tuolla vielä on. Ne kun kestää pientä pakkasta säikkymättä, saa vielä jonkin aikaa mutustella lehtiä. 

Kääpiöpunapaju on mun uusin ihastus! Ihanan hento ja siro, eikä leviä niinku pajut yleensä. Vähän kaareutuva kasvutapa, punertavat oksat ja vaalean sinivihreät lehet, jotka muuttu limenvihreiksi syksyllä. Heräteostoksena kesällä nappasin tämän mukaan Haapaveeltä Laaksojen Raudasta ja oli kyllä nappivalinta tähän kiven kupeeseen. Tuliskohan noita niille lisää ens keväänäkin? Vielä tähän muutama sopis. 

 

Takapihan sain myös talvikuntoon, patsaat keräilin kasvihuoneeseen, suihkulähteen pumpun nostin ylös ja kasvihuoneesta siivosin viimein kaiken kasvuston pois. 

Tänään oli pitkästä aikaa aurinkoinen päivä, ihan paras keli päättää pihahommat. 

Ihan pikkusen on lunta ja muutaman asteen pakkasella, tämmöstä ku ois koko marraskuu, niin mikäpä tässä. Jouluksi sitten kunnon lumet maahan, niin oishan se hienoa.  

Vaan olipahan se taas työntäyteinen kesä. Josko ens kesänä sais ottaa vähän rennommin, tai en tiiä osaako sitä ottaa niin rennosti, ettei mitään projektia keksis? Mutta ainakin nyt oon kyselijöille ja epäilijöille sanonu, että ei ois enää mitään kummempia luvassa. Vanhan kasvimaan hävitys toki, niin totta, sinnehän sais vielä jotain uuttakin mahtumaan? Mut sehän on pikku juttu. Jätetäänpä asia hautumaan talven ajaksi.

Mukavaa syksyn jatkoa! :)

Pikaiset kuulumiset

 Melkein kuukausi hurahtanut edellisestä postauksesta, mitenhän tässä näin kävi? Ei ole tainnut aikaisempina kesinä tulla näin pitkää taukoa kirjoittelussa. Mutta kiirettä on pitänyt, heinäkuun alkupuoli oli aika työntäyteinen, loppukuusta järjestettiin tyttären rippijuhlia ja nyt viime viikonloppuna kerettiin jopa lomailla muutama päivä. Helteet vei mehut kyllä kokonaan, pihalla ei tullut tehtyä yhtään mitään, tähän iltaan asti. Siksikään ei ole oikein jaksanut kirjotellakaan. 

Sateet teki tehtävänsä! Potagerissa kasvu suorastaan villiintyi, ero kuukauden takaisiin kuviin on melkosen suuri!

Krassit ja samettikukat on moninkertaistunu.

Oreganot on kukkinu jo pari viikkoa, keräsin kaikista näistä potagerin kukista koristeita rippijuhliin voileipäkakun päälle. 

Laventelitkin kukkii ihanasti, nuo on ku luotu tuonne kivien väleihin. Voi kun sais talvetettua nämä, ehkä nostan syksyllä ylös ja kiikutan saunatupaan. Ei ne muuten taida mennä.

Kaalet alkaa kerimään, joskohan tässä kohta pääsis kaalikääryleitäkin tekemään. Ne on mun suurta herkkua, ite tehtyinä varsinkin. Ei vaan taho vihtiä värkätä kovin usein, on aika suuritöisiä. Herneet on jääny ilman tukia, kaatuilevat jo vähän liikaakin. Pitää varmaan pajuja käyä katkomassa ja koittaa edes vähän saada niitä pysymään pystyssä.

Onhan nuo värit vaan niin ihania! Vahvat ja kirkkaat värit kuuluu mun mielestä keittiöpuutarhaan ja kesäharson valkoiset kukkapilvet keventää kaikkea ihanasti. Enhän mä osannu edes kuvitella tätä näin ihanaksi, vaikka jonkulainen suunnitelma päässä oliki. Pari penkkiä kasasin jämähirsistä molempiin päihin potageria, voisin istua tuolla tuntikausia ja olla vaan. 

Muutama vuosi sitten äitienpäivälahjaksi saamani moottorisahakin sai taas käyttöä. Ihan viimesinä päivänä kun Olli oli mulla pihahommissa, hän kaatoi vajaa 10 puuta tuosta potagerin päädystä vielä pois. Ne oli vähän liian lähellä, juuret ois tullu kilpailemaan ravinteista ja toisekseen ne varjosti aluetta liikaa. Puut jäi kaadon jälkeen niille sijoilleen, aika ei riittäny sillon niiden poisvientiin, nyt viimein sahasin rungot pienemmiksi pätkiksi ja kuskailin mönkijän kärryllä ne sikalalle rankakasaan. 

Olihan nuo nyt karseita, ruskettuneita koivuja pitkin pituuttaan, meni jokainen kuva taustan takia "pilalle". 😁

Nyt on parempi. Pensasaitaa on toki tulossa vielä tuonne takalaidalleki joskus, kun saan aikaseksi.

Vadelmat on juurtuneet hyvin, mansikatkin ihan kohtuullisesti. Mansikoiden rönsytaimiakin yritin istuttaa, kun tuttavaltani niitä sain, mutta helteet oli niille liikaa. Ruskettuivat kaikki. Täytyy oottaa tämän kans vähän pitemmälle, että saan lisättyä omista. 

Yläosan käytävät on tehty valmiiksi, osa pensaista ja heinistäkin on istutettuna. Nythän tässä ehkä uskaltais jo siirtää aitataimia tänne, kun maa on kohtalaisen kosteaa, eikä niin mahottomia paahteita enää ole luvassa, toivottavasti ainakaan. Tähän aikaan vuodesta kasvit ei enää käytä energiaa kasvamiseen, vaan ne saa rauhassa keskittyä juurtumiseen. Senkin takia loppukesä on melkeinpä parempaa aikaa istuttamista ajatellen. 

Alppikärhöt siirsin kaaren juurelle, kasteltu on kovasti ja hyvin ne on lähteny juurtumaan. 

 

Ja kyllä mä vaan niin tykkään noista kivistä! Kasvit ja kivet korostaa toinen toistensa kauneutta. Kaikki nuo on siis pohjien kaivuun yhteydessä tästä löytyneet.  

Vaan huomenna on taas työpäivä, kait se pitää lopetella tähän ja mennä nukkumaan.