Nyt harmittaa! :(

Tuo kasvihuone nimittäin. Siellä kun kasvaa 2 viinirypälettä, toinen venäläinen ´Jubileinaja Novgoroda´, joka tekee vihreitä rypäleitä ja toinen on se punainen Zilga. Ja nyt tuo vihreä tekee ensimmäistä kertaa kunnolla satoa. Rypäleterttujan on tulossa n. parikymmentä pikaisen laskutoimituksen mukaan. Ja enhän mä nyt voi repiä tuota kasvihuonetta tuosta pois! :( Pakko odottaa syksyyn ja korjata se sitten, tai ostaa uusi. Ei tuota kyllä kovin huvittas katella, vaan mä kyllä ehdottomasti haluan saada nuo rypäleet kypsäksi asti! 

Muuten nyt kurkkujen ja tomaattien osalta mennään ihan patiomallilla...pensastomaatti ja amppelikurkkua laitoin seinäamppeleihin, en sen kummempaa nyt tälle kesälle edes yritä. 

Ensiavuksi nyt tuettiin rösähtänyttä kattoa parilla heinäseipäällä sen verran pystyyn, että just pääsee kulkemaan läpi. Että pitää munki näköjään kaikki oppia kantapään kautta! Voi olla etten toista kertaa unohda käydä pudotteleen lumia pois kasvihuoneen katolta...liika kova opetus. ;)

No ja sitten taas kukkapäivitystä... menee tämä aika niin nopeesti, ettei taho perässä pysyä. Omenapuutkin kukki kerranki runsaammin. Näyttäs olevan kymmeniä omenia tälle kesälle tulossa. Päärynätki selvisi hengissä, toinen tosin palellutti vähän latvaa, mutta kasvaa taas kovaa vauhtia. 

Harmi kun tuo kukinta kestää niin vähän aikaa, vois tuosta nauttia kauemminkin!

Tulppaanejakin vielä löytyy.  Vaikka nämäkin kuvat on viikon takaa. Ja ihania kerrottuja narsisseja, lajiketta en tullu laittaneeksi talteen, joten en muista mikä tämä on. Tosi sieviä, ihanan värisiä ja mallisia! En kyllä edes muistanu tämmösiä istuttaneeni. 

Kirjopikarililjaakin on yllättäen ilmestynyt penkkiin valkoinen yksilö. En kyllä muista tämmöstä istuttaneeni, eikä noita ole kuin yksi tuossa. Aika sievä!

 Valkoinen pihasyreenikin on jo kukkinut! Aivan kumma tämä kevät ja kesä ollu, heinäkuulle ei varmaan jää mitään kukintaa, kun ajuruohot ja monet muut keskikesän kukkijat on jo nyt kukassa!

 Ja mun rikkaruohourakka jatkuu ja jatkuu...meinaa levitä homma käsiin, kuten kuvasta näkee...ei ole meidänkään pihalla joka paikka siisti ja hienon näkönen, kaikkea muuta! Sitä on vaan kuviin niin helppo rajata ne epätäydelliset kohdat pois...joten älkää liikoja luulko tästä :D Että hommaa riittää! 

Mukavaa kesän jatkoa!

 

Kuningatar kukassa

Eilen illalla ikkunasta ulos kurkkiessani huomasin tämän, ja tuli kiire kameran kans pihalle. 

Puupionini kukkanuput oli viittä vaille auki, enkä minä ollut huomannu aiemmin ollenkaan!

Nyt ne on molemmat auenneet ja on se kaunis! Ja niin valtava tuo kukka, vaikka vasta ensimmäistä kertaa kukkii!

 Ja se tuoksu! Aivan järjettömän ihana, voimakas pionin ja ruusun yhdistelmä...tekis mieli vaan nuuhkia ja nuuhkia...

Väri on aika voimakas ja tumma, ei ihan ruosteenpunainen, niinku olis pitäny olla, mutta oikeastaan tämä on vielä parempi. 2 nuppua on vielä aukeamatta, joten vielä saan vähän aikaa nauttia kukinnasta. Se miten kauan nämä yhdet kukat kestää, on mulle vielä arvoitus.

Uskomatonta miten toiselta puolen maapalloa tuotu kasvi näin kasvaa ja kukkii täällä meilläkin!

Mansikkamaan rivivälit kuntoon

Sain viimein päätökseen syksyllä aloittamani urakan tämän mansikkamaan kans. Riviväleissä oli kankaat ja hakkeet mutta ruohottunu jo sen verran, että päätin tehä uudestaan. Joten kankaat ylös, vanhat hakkeet pois  ja perusteellinen ruohous. 

Mansikkapenkkienki kankaiden reunat oli osittain lähteny irti joten kaivoin nekin ylös kaikki ja laitoin uudestaan. 

 Sitä kun on sen verran pihi, ettei raskinu ostaa uusia kankaita, putsasin ja kuivasin vaan entiset ja laitoin ne takaisin. ;) 5 cm uutta haketta pintaan ja hyvä tuli.

Eiköhän tässä taas muutama vuosi päästä eteenpäin. 4 vuotta meni entiset, ehkä mä sitten 4 vuoden kuluttua raskin uusia kankaatkin. 

Pojat kitkee voikukkia jätskitötterö palkalla... ;) Piti ostaa lapsille omia puutarhahanskojakin, kun kuulemma ei muuten voi tehä töitä.

Käki kukkuu

Aika ihana on ulkona touhuta, kun käki on kukkunu joka päivä lähes taukoamatta. Välillä pitää ihan pysähtyä ja istua kuuntelemaan, kuuntelemaan kesää. :)

Nyt on kyllä kesän paras aika. Kaikki on niin hennon vihreää, ei mikään voita tätä kevään väritystä.

Minä oon viimein saanu tehtyä pihahommia ja nauttinu, kun kerrankin saa aikaiseksi! Ja tässäpä seuraakin kunnon kuvapläjäys viime päiviltä.

 Tulppaanit ja narsissit on kauneimmillaan! Tosin osa tulppaaneista ei ole vielä edes nupullaan, kun ne on sen verran myöhäisempiä, mutta nämä kerrotut näköjään on aikaisessa. 

Keltainen ja vaaleanpunainen on kevään ihanin väriyhdistelmä! Mä jotenkin niin hirveästi tykkään tästä, kevätvuohenjuureta, narsisseista ja kesäpikkusydämestä. 

Särkyneet sydämetkin kukkii ihan kohta, toivottavasti taas ne yöhallat pysyy poissa.

Kukkapenkkien reunuksia oon käyny läpi. Nuo sorakaistaleet on ihan hyviä, varsinki jos siellä alla on kangas estämässä rikkakasvien kasvua. Mulla niitä kankaita ei ole, joten nyt saa tehdä uudestaan. Meni ne ilman kankaitaki 4 vuotta, joten ihan hyvin toimii noinki. ;) Mutta älkää tehkö niin miten minä teen vaan niin miten sanon, sillon pääsee kyllä paljo helpommalla mitä mun tapauksessa :D

Purppuratuomen vaalenapunertavat kukat ihastuttaa 

Sorakäytäviäkin on saanu kitkiä ja raapustaa...tässäkään alla ei sitä kangasta ole koko alalla, kun tehdessä se loppui kesken. En viitsiny lähtiä kauppaan ostaan lisää vaan laitoin sanomalehteä hätävaraksi. Eipä se kauheesti estä enää, on maatunu kyllä ihan täysin. Ja nyt sieltä puskee läpi sitä sun tätä, saa muutaman kerran kesässä harata rikkaruohot pois. 

Ja siinä toisesta suunnasta. Portissa oleva köynnösruusu ´Pohjantähti´ ei vielä osoite elonmerkkiä, liekkö se kuollut vaiko vaan myöhässä?

Kasvimaan sain kylvettyä, hernettä, porkkanaa ja salaattia. Heinäkasat laatikoiden päässä oottaa uutta käyttöä, kunhan taimet nousee pintaan, katan nuo laatikot kokonaan heinillä. Pitää aika hyvin rikkakasvit kurissa, eikä pääse multa niin kuivumaan. Näillä mennään tämä kesä. Hernettä pitää vielä laittaa lisää, pari lavakaulusta on tyhjillään ja pitäs keksiä niille sopiva paikka. 

Ja sitten näitä arkajalkoja, kokeiluja josko sais menestymään :) Ananasmansikka ainakin talvehti tosi hyvin, uutta kasvua pukkaa ihan urakalla. Loppukesästä taidetaan päästä maistelemaan valkoisia mansikoita. :)

´Merveille´ ruusutkin talvehti hyvin, tosin ne on vielä niin pieniä, että jäi hyvästikin lumen alle suojaan. 

Kukat on violetit, ihan samettisen näköiset, aivan ihana, jos vaan kestää isompanakin täällä meillä.

Sinikämmen, taisipa olla jo kolmas talvi tälle. Eikä tee heikkoa... voin suositella muillekin, puolivarjoisen paikan kaunokainen. 

Kanadanatsalea on nupullaan. Ei mene enää kuin viikko, kun se kukkii. 

Pensasnmagnolia meni jo toisen talven yli, toivottavasti nyt on parempi tuuri kuin vuosi sitten. Silloin keväthallat oli niin pahat, että juuri auenneet silmut paleltui ja se joutui aloittamaan kasvunsa uudestaan. Mutta selvisi, joten uskoisin että menee jatkossakin. 

Pähkinäpensas taas ei niinkään arka ole, se on ollut jo useamman vuoden ja kasvaa kovaa vauhtia. Tämän ostin Oulujoen taimistolta, niillä on siellä tämmönen kestävämpi kanta myynnissä, joka ei pakkasiakaan kovin hätkähdä. Tämä vielä vaihtoi paikkaansa tässä pari viikkoa sitten, piti metrillä siirtää kauemmas käytävän reunasta, että saa kuunliljoja ja jaloangervoja istutettua kaveriksi.

Ja kaikkein ihmeellisimmät selvinneet arkajalat, Kultasateen pienet taimet. Viime keväänä kylvin nämä siemenestä, kesän pidin kasvihuoneen seinustalla ja kastelin aina toisinaan. Talveksi nakkasen ne kasvihuoneeseen sisälle, kaivoin purkit mullan pinnan kans samalle tasolle ja peittelin 15 cm kerroksella heiniä. Sen kummempaa suojaa niillä ei ollut, eikä kasvihuone ole lämmin. :) Ihmeellistä, että ne kesti! Ja kun vielä noin pieniä siementaimia, en kyllä paljoa näiltä odottanut. Täytyy nyt vaan ruukuttaa ne isompaan ruukkuun ja vaihtaa parempi multa, että vahvistuisivat tässä kesän aikana.  Oispa se jännä, jos sais näistä ihan isoja, talvenkestäviä pensaita. :)

Ja tässä minä toissa iltana istuin kukkapenkissä Rönsyansikan vierellä ja kuuntelin sitä käen kukuntaa, ja nautin ilta-auringon viimesistä säteistä...hymyilin suu korvissa itsekseni ja koin sen harvinaisen tunteen, että olen onnellinen!

Kesä kesä kesä...

Niin lämmintä ollut nyt pari päivää, että! Toivottavasti nämä lämpimät kelit ei jää tähän Toukokuuhun, vaan jatkuis pidempäänkin. Onhan tässä sadekesiä saatu jo kärsiä ihan tarpeeksi!

Ja voi voi ette usko! Mun puupioni on tehny 2 kukkanuppua! Elämänsä ensimmäiset! :) Tämä ilo korvaa taas monta menetyksen tunnetta! Jännääminen tässä vaan hallaöiden kans, ne pian paleltuu jos kovin uhkaa kylmetä. Ei onneksi ainakaan vielä taida olla luvassa.

Ja lisäksi vielä kukan värikin vähän jännittää, onko se lajike se mikä luvattiin, vai joku muu...Kiinan ja Suomen välillä kun se on matkustanu, niin kaikkihan on mahollista. Vaan samapa tuo, puupioni ku puupioni :)

Kaukasianpitkäpalkokin taas ilahduttaa, vaikka se joka talvi vähän kärsii liiasta kosteudesta. 

Ja tietenki tulppaaneja, narsisseja, ihan ensimmäiset tässä. Lisää nousee, viikon päästä voi olla tarjolla jo runsaampia kuvia. 

Viiruhelpi sai tulen niskaansa. Se kun on niin pitkää aina ettei tuommosta heinämäärää viitsi haravoida, helpommalla pääsee kun kulottaa pois. Muutenkin se tykkää kulotuksesta, lähtee nopeesti kasvuun. Ja saispahan muutki roskat penkistä samolla tulilla pois. Ja kyllä se kulottaminen ja roskien poltto kuuluu kevääseen...savun haju ja heräilevän luonno tuoksu.

Ja töitä riittäis, het vaikka muille jakaa! Oon ite ehtiny tasa 2 päivää tämän kevään aikana touhuta pihalla, joten vielä on reilusti yli puolet pihasta siivoomatta. Töitä on muualla ihan mahottomasti, mikä on hieno asia. Mutta sen varjopuolena nyt jää oma piha niin vähälle hoidolle, että saa nähä miten helisemässä mä sen kans vielä tässä kesän päälle oon. Tosin on kalenteriin varattu ihan lomaaki, en mä koko kesää aio täysillä painaa. ;)  

Ja tässä tämän talon laiskin asukas! Ei enää helpommaksi voi ruokataukoakaan tehdä...vois kuvitella että 2 vuotias kolli lähtis tyttöihin, vaan eipä tuo laiskimus yritäkään. Kotona ruokakupin vieressä on niin mukavaa... ;)

Kevään havaintoja...tuholaisia, tauteja ja kukkasiakin

Tein aamutuimaan heti yöpaitasilleen lenkin pihamaalle. Kasvua on näkösällä jo joka puolella, ihanaa kun kevät on vihdoin täälläkin! :) 

Terassin tolppien päihin istutin ruukkuihin jo krysanteemia ja orvokkeja, niistä on hyvä seurata yöpakkasia. ;) Krysanteemit kestää sen pari-kolme astetta ja orvokit jopa -6 astetta. Sen tietää aamulla että pakkasta on ollut, koska vesilammikot on jäässä, mutta vielä on kukat ihan kunnossa ja elinvoimaisia, vähän nyököttävät mutta ei ole paleltuneet. 

Pienet posliinihyasintit ehtivät ensimmäisiksi kukkimaan sipulikukista, krookukset näytti olevan nupullaan ja tulppaanit ja narsissit puskevat sieltä täältä. 

 Kukintaa on luvassa, kunhan ilmat lämpenee...

 Jättipoimulehden aluilla pienet vesipisarat kimalteli pitkän matkan päähän, piti oikein kumartua kuvaamaan.

 Ja jouluruusu on tehnyt elämänsä ensimmäisen kukkanupun! :) Tätä on ootettu, melkein riemunkiljahdus pääsi kun huomasin!

No sitten, ei niinkään enää kiljuttu reimusta, ennemmin harmista! Mustaherukkaan on iskeny äkämäpunkki! :(  Viime keväänä jo kyllä vähän kattelin silmuja, kun näytti jo sillon osa liian pyöreiltä. Tänään nyt kävin silmuja napsimassa pois ja aukomassa, kyllähän siellä ihan selvästi punkit mellasti, semmonen harmahtava mössö sieltä löytyi. Ja just ku ne viime kesänä tuotti jo niin hyvän sadon... :( Pullistuneita silmuja on kyllä niin paljon joka pensaassa ettei niiden kerääminen enää taida auttaa, joudun joko leikkaamaan pensaat alas, tai hävittää ne kokonaan. Vaan kun ei millään raskis..huoh!

 Toinen onneton tapaus on tämä mun omenapuu. Sen runkoa oon jo pari kesää katellu, kun kuori rapisee pois. Sinne pääsi joku sienitauti istutuskesänä, kun siitä ratkesi melko iso oksa pois, vaikka heti sen haavanhoitoaineen siihen kyllä laitoin. Joka vuosi se raja on kiivennyt ylöspäin, nyt alkaa olla jo koko latva... lisäksi runkoon on ilmaantunut tuommisia syyliä, liekkö nekin saman taudin aiheuttamia. Joten tämä ainakin lähtee, joko kokonaan tai sitten sahaan sen tuon tautirajan alapuolelta poikki ja koitan saanko kasvamaan sitä siitä uudestaan.

 Kävinpä minä hedelmäpuiden varrennoskurssinkin. Yhden illan mittainen vain, mutta täynnä asiaa! Koulussakin aikoinaan kyllä vartettiin omenapuita mutta eipä sitä enää muistanu miten se tehdään. Nyt palautui mieleen ja sain pari lajiketta varttaa ihan ite ;) Ja molemmat on lähteny kasvuun, niinku kuvasta näkyy. Sariola ja Junost ovat puiden lajikkeet...ehkäpä näistä toinen pääsee tuon tautisen puun paikalle.

Että tämmöset on tunnelmat täällä. Jospa sitä tässä parin viikon päästä tilanne ois jo parempi...tietääpähän ainakin mitä tekee kun ulos lähtee. Ei tuu työnpuute! =P

Rautatieomenapuun leikkaaminen

 Sain tässä sähköpostitoivetta Rautatieomenapuun leikkaamisesta. Vuodatukseen siitä kirjoittelinkin pari vuotta sitten, mutta kuvien häviämisen jälkeen siellä nyt ei enää ole kuin tekstit jäljellä, enkä viitsi sitä sieltä kaivaa. Laitan nyt samat kuvat tähän uudestaan, mitä sielläkin oli ja koitan kirjotella uudet ohjeet. :)

Ja ihan ensimmäiseksi, nuoret puut, jotka ei vielä ole satoiässä, voidaan leikata keväisin. MUTTA satoa tekevät, kukkivat puut pitäisi aina leikata vasta loppukesästä, muuten ne alkaa kasvaa liian voimakkaasti ja tekee vesiversoja pilvin pimein. Ja tämä koskee ihan kaikkia omenapuita, samoin päärynöitä... Luumut ja kirsikat ei juurikaa leikkausta kaipaa, mutta jos tarve vaatii, nekin pitää AINA leikata syksyllä. Oikea leikkausaika on heinä- ja elokuun vaihde, vaikka siellä puissa sitä satoa olisikin.

Rautatieomenapuun oksathan ovat luonnostaan riippuvia, kasvu suuntautuu alaspäin. Joten sen joutuu kyllä leikkaamaan vuosittain, että siitä saa sateenvarjon mallisen, tarpeeksi leveän ja tukevan. Nuorta puuta saa lyhentää joka oksan päästä. Oksista katsotaan viime kesän kasvu, joka on vähän tummempaa ja ohuempaa kuin vanhempi. Sieltä nokasta lasketaan siten, että sitä viime kesän kasvua jää 4-6 silmua, ja oksaa lyhennetään pois siten, että viimeinen silmu jää oksan yläpinnalle. Alla kuvassa laitoin nuolen osoittamaan sitä silmua, suurentamalla näkyy paremmin. Ja n. sentti sen silmun jälkeen pitää jäädä oksaa, sitten poikki. Ihan silmun vierestä ei saa leikata, koska sillon se silmu kuivuu herkästi.

 

Tässä alla kuvassa näkyy edellisen vuoden leikkauskohta oikealla, eli se yläpuolelle jäävä silmu lähtee kasvamaan ylöspäin, riippuvan kasvutavan ansiosta siis vaakatasoon, lisäämään leveyttä.

Toiseksi poistetaan puusta kaikki suoraan alaspäin kasvavat oksat. Ja siitä kuva myös tässä, tuo vasemman puoleinen. Ne poistetaan ihan kokonaan, sinne ei jätetä tappia.

Kolmanneksi poistetaan puun rungosta liian alhaalta lähtevät oksat. Latvan kuuluu olla siellä ihan ylhäällä, jos puolikin metriä latvuksen alapuolelta rungosta lähtee oksia, jo joutaa pois. Muuten puusta tulee alhaalta päin katsottuna liian tiivis. Se taas altistaa homeille ja muille kasvitaudeille. 

Jos näyttää että siellä puussa on paljon leikkaamista, osa kannattaa jättää vaikka sinne loppukesälle. Liian paljon kerralla poistettu saattaa vaikeuttaa puun kasvua. 

 Tässä nyt vielä alla kuvat ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen. Minä oon kyllä poistanu aika reilusti, mutta hyvin se on kasvanut ja viime kesänä sain jopa 7 omenaakin. :) Puu on nyt 3 vuotta ollut mulla.

 

  

Ja tältä se näyttä viime kesänä...ei kaikkein paras kuvakulma kylläkään, mutta ei muuta kuvaa löytynyt. ;) Pitää tänä keväänä kuvata se, jos sais vaikka kukinnanki mukaan.

Tavallisten omppujenki leikkausohjeet ja kuvat näyttää olevan tallessa, jos joku kaipailee, niin vinkatkaapa. 

Leikkausaikahan on nyt parhaillaan menossa, kuu pienenee joten vielä ehtii. Ens viikon ti asti on aikaa leikellä puut ja pensaat, sen jälkeenpä se alkaa olla jo liian myöhäistä, joten viime hetkiä siis mennään.