keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Kukkarunsautta

Nyt on kyllä semmonen kesä että ihan kumma, Kanadanvuokot kukkii vieläkin, vaikka normaalisti ne kukkii Touko-Kesäkuun vaihteessa eikä tähän aikaan tiiä niistä enää mitään. 
Violetti Jalopähkämö on aika kiva tausta valkosille Kanadanvuokoille. 



Samoin Lumipalloheidet on edelleen kukassa, nekin on kukkineet jo kolme viikkoa! Juhannusruusu, Suviruusu ja Viljaminkeltaruusu ihastuttaa Lumipalloheisien kaverina. :)

Pioneja saa ootella vieläki, ne ei näytä yhtään edistyvän. 


  Nyt on sitten kukassa kesä- ja heinäkuun kukkijat lähes kaikki yhtäaikaa.



Sormustinkukka ja Jalopähkämö





Mongolianmaksaruoho suikertelee kivien lomasta portaiden viereen, ihana! 


Ja siellä on mun työtoveri... pääsääntöisesti tällä leikkaan nurmikot, 3 tuntia putkeen ku kävelee nii saa koko pihan leikattua. Ajettavaki meillä on yhteisenä anoppilan ja mieheni veljen perheen kans, mutta se on nii resu jo, ettei viime kesänäkään ajettu kertaakaan sillä.


Välillä pitää hyödyntää näitä nuoriakin, karkasin ite sikalaan ja jätin työmiehen jatkaan leikkuuhommia... huippu että on noita poikia, jotka tulee ja tekee. 



Ja lisää Ruusuja! Hansaruusu ja Juhannusmorsian




Ruskelanruusu


´Tove Jansson´


Papulanruusu ja joku ötökkä. Juhannusmorsian, Ruskelan ruusu ja Papulan ruusu ovat kaikki Juhannusruusun muunnoksia. 


Muurahaispesiäkin löytyy muuten useita eri puolelta pihaa, ja kukkapenkeissä kaikki. Toistaseks niistä ei ole ollut mitään haittaa, joten en pyri eroonkaan. Ainut että pitää varoa varpaitaan kun kitkee, tahtoo olla heti jalassa kiinni kun liian lähelle menee ;)


Hentoinen kaunokainen Posliinirikko kukkii köynnöskaaren vieressä Siperiankärhön kaverina


Mansikkamaan ja Marjapensaiden yli vedin nyt verkot. Pari viime kesää rätkät on saanu herkutella mansikoilla, kaikista yrityksistä huolimatta. Maalailtiin pieniä kivi punaiseksi sinne joukkoon, jos se ois saanu rätkät nokkimaan niitä ja luovuttamaan, mutta ei auta. Samoin oon testannu pattereilla toimivaa vinkuvaa härveliä, jonka olis pitäny pelottaa linnut pois, mutta ei ole ollut siitäkään mainittavaa apua. Taitaa olla tuo verkko ainut keino pelastaa sato... mutta eihän se linnuille mukava ole kun jäävät kiinni siihen. Yks rätkä me on jo sieltä pelastettu, leikattiin irti verkosta ja pääsetettiin lentoon. Äiti vaan tuumas että, oot sää pöhölö, mutta enkai mä ois sitä voinu tappaakaan. :D 


Haravaaki on saanu heilutella ahkerasti, sateet on saanu nurmikon kasvamaan ennätysvauhtia ja märkyyden takia leikkuu jää aika harvaksi. Ehtii sitten päästä ruoho vähän liian pitkäksi ja pakko haravoida leikkuujäte pois. No se on hyvää tavaraa kompostiin ja kasvimaalle riviväleihin katteeksi. 


Että tämmönen kukkaähkypostaus! ;) 

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Tienvarsien tuijottelua

Tulipa tässä mieleen kun käytiin päiväseltään Joensuussa Maatalousnäyttelyissä ja siinä matkalla katselin maisemia ja ajattelin että on se tuo Lupiini kyllä niin vallannut siellä seudulla tienvarret ihan täysin! Kilometritolkulla sitä siellä kasvoi ja kukki, eikä paljon muuta kyllä näkynyt. Harmi, kun päässyt noin leviämään ja syrjäyttää alkuperäiskasvit sieltä. Onhan se komia kun kukkii, mutta sen jälkeen kyllä niin roskanen. Ja leviää kuin rutto! 
Kuvat on nyt vaan kännykällä otettuja, laatu sen vuoksi vähän huono.


Kun taas sitten tänään ajelin tässä naapurikunnassa ja oli niin ihana keto tienvarrella koko matkan, Kissankellot, Päivänkakkarat, Leinikit, Ohdakkeet, Virnat ja muut ketokasvit kukkii niin ilosesti. :) Kissankellot tieten on vähän häviämään päin, nyt ei kyllä vaan passais kenenkään mennä niittämään noita teiden varsia, että kukat ehtii tehdä siemenet ja siementää. En tiiä kuka noista niitoista vastaa, mutta sois kyllä niiden vielä vähän aikaa oottelevan! Pitäs osata arvostaa näitä alkuperäiskasveja ja pyrkiä säilyttämään ne.

 

Kuvaa suurentamalla näkee vähän paremmin tuon värikirjon.


Ohdakkeitaki oli ihan runsaasti, pensselikukkina oon nämä lapsena tuntenu, kerältiin siskon kans ja kastettiin kukkia vesiastiaan ja maalailtiin menemään. :) 


Tänään ostin ensimmäiset mansikat. Omat kypsyy nyt niin hitaasti, että ei malttanu enää oottaa kesän ensimmäistä mansikkakakkua ;) Britatorttua tämä herkku ja kyllä on makiaa, hullun hyvää! 


torstai 9. heinäkuuta 2015

Sataa... ja sataa...

Tänään nyt sain sateessa istutettua kaatuneen ompun tilalle päärynän, eipähän tarvi ainakaan kastella kun pilvet hoitaa sen homman! Toivotaan että lähtee hyvin kasvamaan, multa ainakin oli muhevaa ja oikein hyvän näköistä. :) Muutoin on kyllä tullu vietettyä sisäpäivää, jotenki pistää mielen matalaksi tämä harmaa keli, vaikka kuin yrittää muka olla positiivinen. 

Pionit on kaikki edelleen tiukasti nuput ummessa. Harvinaista, että tähän aikaan ei ole vielä yhtään kukkaa auennut...ja näyttää että vielä saa jonkin aikaa odottaa.

Taas ihana kasvipari, isorikko ja purppurakeijuangervo muistaakseni, niin hieno tuo valkoinen kukka tumman punaisia lehtiä vasten. Palavat rakkaudet on hujahtaneet mahottoman pitkiksi, mutta kukat niissäkin vielä lähes kokonaan kiinni.


Kesäkukat on ihan virkeitä, johtunee tietenkin sateista, kestää paremmin kun ei ole hellettä...ja kun oon niin huono muistamaan niiden kastelun. ;) Eihän ne kokoa oikein jaksa kasvaa, kun ei ole lämpöä, mutta muuten on kyllä kivat.


Talon päädyssä pihan laidalla Juhannusruusukin yrittää kukkiaan aukaista. Myöhässä lähes kuukauden tämäkin. Pensashanhikitkin aloittelee kukintaa, nämä nyt aikalailla ajallaan. Erikoista, että on näin suuria vaihteluja eri kukkien välillä.


Ja myöskin valkoinen Pensashanhikki ´Abbotswood´ on täydessä kukassa, aivan ihana. Hansaruusu kukkii myös...tämä lienee kaikkein kaunein katselusuunta meidän pihalle tällä hetkellä. Aurinko vaan puuttuu.


maanantai 6. heinäkuuta 2015

Kesää...

Tässä eilen istuskelin aamulla terassilla ja join kahvia ja hoksasimpa siinä samalla, että nythän tuo mun ruusupuska on jo sen verran iso, että yltää melkein terassin kaiteiden tasalle. Silloin alkujaan kun pihaa suunnittelin, tämä oli yks haave, että saisin tuoksuvan ja hempeän ruusun tuohon terassin laidalle, jota sitten voi ihastella. Ja siinä se nyt on :) Kyllä tuli vaan semmonen olo, että yks "tavoite"/ unelma on nyt viimein saavutettu. 

 



Melkeinpä vois sanoa, että lempiruusu tämä Suviruusu, värinsä ja tuoksunsa puolesta ihana, vaikka onkin niin tavallinen...


No joo, onhan toki tämä koko piha aika iso juttu mulle. Niinku sanotaan että työ tekijäänsä kiittää, nyt viimein tuntuu siltä. Voi pikkusen jo hellittää, ainakin pihan tämän osan suhteen. Jos nyt pitäs alkaa pihaa tekemään alusta, en tiiä jaksaisinko ihan samaa tehdä, mitä aikaisemmin. Jotenki on tullu laiskuus...vaiko vanhuusko se alkaa painaa jo. ;)
Mutta tässäpä pari kuvaa vähän laajemmalti, tästä ensimmäisestä näkee hyvin nuo porrastukset, mitä pihalle tehtiin.





Torniolaaksonruusukin kukkii ihan kunnolla, Ihana tämäkin. 


Omppujakin taidetaan saada tälle kesää reilusti, ensimmäinen kunnon sato luvassa, mikäli ilmat nyt vaan lämpenis, että nämä jaksais kasvaa ja kypsyä.


Samoin mansikkaa on tulossa runsaasti, lämpöä vaan näillekin toivois. Meinasin jo luovuttaa tän mansikkamaan kans ja tehdä ihan uuden toiseen kohtaa. Mutta näköjään parin lepokesän jälkeen tuleekin taas ihan hyvä sato. 


Jotta tämmösissä tunnelmissa täällä, kerranki on tyytyvänen emäntä ;) 



lauantai 4. heinäkuuta 2015

Haaste

Maatuskalta nyt sain tällaisen haasteen, jossa pitää kertoa kolmesta blogista joista tykkää ja joita seuraa.
Edelleenkin aika vähän ehdin lukemaan toisten blogeja, joten tähän ei nyt varmaan mitään kovin uusia taida tulla, mulla on ne muutamat vakiot joita seuraan. ;) Haaste lähtee siis eteenpäin näille kolmelle, jotka saa taas kertoa omat blogisuosikkinsa. 

Ensimmäisenä Satupuutarha, jossa tulee piipahdettua varmaan viikottain. Me asustellaan aika lähekkäin, jollain lailla tunnetaan toisemme ja siksi onkin niin kiva välillä kurkata mitä kuuluu. Ja ennen kaikkea tuolla pihalla on ihana lampi, johon tykästyin alunperin. Muutenkin on siisti ja kaunis puutarha. 

Toiseksi taidan laittaa Saaripalstan, tämä siksi kun on taas ihan toisenlainen kasvuympäristö mitä meillä. Sieltä saa tosi kivoja kasvilajivinkkejä, uusia ja vanhoja. Piha on sellanen viehättävä, vanha pihapiiri, jossa on tehty ihan mielettömästi hommia, että on saatu tilalle ihana puutarha. 

Ja kolmas on Tosimummon blogi :) Lähinnä se taitaa olla vaatteiden ompeluun keskittyvä, mut siellä tehdään myös pihaa, aika uutta sellaista. Mukava seurata mitä sinne rakentuu. Tyylillisesti on aika lähellä sitä, mistä itekin tykkään.

Ja sitten asiasta toiseen. Tähän yhteyteen vois sanoa ompuista pari asiaa. 
Mun puu nimittäin otti  ja keikahti kumoon viikon lopun myräkän aikana. Asiaa kun tutkailin niin juuristo oli kyllä ihan mitättömän kokoinen, vaikka on 6 vuotta tuossa kasvanut. Syy lienee siinä, että tämä oli vartettu P9 perusrunkoon, joka on heikko ja pienijuurinen. Semmonen puu tarttee elinikäiset tuet, joita mullakaan nyt ei ollut kun ne lahos poikki ;) Joten kun ostatte niitä puita, ostakaa semmosia jotka on vartettu Antonovkaan! Se kestää, eikä tarvi kun muutaman vuoden tuet, nii että pääsee juurtumaan kunnolla.


No kaikeksi onneksi tällä oli pahan makuiset omenat, pienet ja kitkerät. Olis pitäny olla ´Pirja´ mutta ei kyllä varmasti omenien perustellaa sitä ollut! Aikomus olikin se siitä siirtää pois, mutta nytpä tuo luonto hoiti homman mun puolesta :D Tilalle pääsee kasvamaan Päärynä ´Detskaja´. 
Toinen päärynä kasvaa tuossa yläpihalla, pienen ryhmän keskellä. Nyt on sillekin kaveri, jos saatais päärynöitäkin parin vuoden päästä. 





perjantai 3. heinäkuuta 2015

Sini-valkoisissa tunnelmissa

Kylläpä se nyt on satanut ja satanut! Ihan surkea alkukesä ollut, niinku varmaan kaikkialla muuallakin. Tämäkin hellepäivä on menny ihan kokonaan nurmikon leikkuussa ja rikkaruohojen kitkemisessä. Joka paikka puskee vesiheinää ihan mielettömästi.
Mutta koitetaan selvitä näistäkin, pitää muutama kukkakuva päivittää, jos siitä tulis parempi mieli ;)

Lumipalloheisi kukkii vasta nyt. Myöhässä on kaikki kukinta...tosin eipä haittaa, niin saa nauttia kukista pidemmälle syksyyn toivon mukaan. Vuorikaunokkia heiden alla ja kiven edessä.

Muistaakseni viime kesänä jossain vaiheessa jonkin puutarhalehden tilaajalahjana sain tämmöstä sinivalko-kirjavaa Kurjenpolvea. Laput on tietenki joutunu hukkaan, joten lajiketta en osaa sanoa. Aivan ihanan värisiä, isoja kukkia! Näiden juurelle oon kylväny toissa kesänä valkoista Merikohokkia, ne kukkii nyt ensimmäistä kertaa.


Kukka muistuttaa ehkä vähän Puna-ailakkia, kokokin on suunnilleen sama. Tosin muuten kasvutapa on matala, viihtyy kuivulla ja aurinkoisilla paikoilla.


Ensimmäisenä ruusuna Suviruusu aloittelee kukintaa. Juhannusruusut ja kaikki muutkin on vasta nupulla, ei saatu juhannuksena nauttia ruusujen tuoksusta. 


Sammalleimujen kukinnan väistyttyä kivikkopenkissä kukkii Violetit ja valkoiset kukat, Hopeahärkki, Kesäpikkusydän, Harmaa-ajuruoho ja Isorikko. Kärpässieniki uhkaa hukkua ajuruohon sekaan...tarvii ehkä nostaa sitä ylemmäs, ens kesänä ei enää välttämättä näy lakkiakaan tuolta muuten...


Tyttö-raukka sai jalkapallosta päähänsä ja reikähän siihen tuli. Palaset näky olevan tallessa, tarttuiskohan nuo liimalla kiinni? Ei raskis hävittääkään. :(


Toinen neitonen istuu tyynenä Särkyneiden sydämien alla. Tämä penkki kukkii iloisen sekalaisena, pikkusen löytyy muitakin värejä jo vihreän lisäksi.


Alaosan penkissä Keltapäivänliljat on komeimmillaan. En muista näiden kukkineen vielä ennen näin runsaasti. Hieno pari tälle on ukkolaukat, niiden violetit pallot sopii hyvin yhteen keltaisen kans. Vastavärejä ovat toisilleen, joten ilmankos sointuvat niin hyvin yhteen. 


Sinistä,violettia ja keltaista löytyy myös ruukusta, Orvokkien ja Lobelioiden yhdistelmästä. Köynnöskrassia siinä on lisäksi, niiden vuoro tulee syksymmällä, kun orvokit ränsistyy niin krassit toivon mukaan pystyy paikkaamaan ne. Siemenestä niitä keväällä kasvattelin, mutta vähän huonolla menestyksellä. 


Kiikun takana koivun juurella näkyy kukkivan Kivikkosuopayrtti. Tämä on jotenki kummallinen paikka, kaikki kivikkokasvit kylväytyy ja kasvaa tänne ja pikkuhiljaa katoaa tuosta mun kukkapenkistä :D Taitaa olla liiaksi multanen penkki noille... laattojen välissä kasvavat tosi komeina ja rehevinä, vaikka ei minkäänlaista kasvualustaa tunnu olevan. Neilikoita ja Karpattienkello vieressä.



Ja nyt täytyy vielä tarttua leikkuriin ja siistiä pensaiden ja puiden alustat...illaksi on taas luvattu sadetta. Lopuksi vielä vierustoverit Elleninneilikka, Tummakurjenpolvi ja Mirrinminttu.