Talvehtii edelleen...

Eipä tässä oo päässy vielä ajatusta pitemmälle puutarhasteluhommien kans. Tällä viikolla ollaan vietelty hiihtolomaa, ihan kirjaimellisesti on nyt hiihdetty, uitu ja lasketeltukin. Lapset ei ollu ennen kukaan lasketellu ja eilen vietiin ne päiväseltään Vuokattiin harjoittelemaan ja alkukankeuksien jälkeen se homma sujukin oikein mallikkaasti ja uudestaan pitäis päästä kuulemma. :) Sen verran se tieten osaa jännitti, että kotona vielä pistivät vastaan että ei halua lähteä ollenkaan, mut olin nyt kauhea äiti ja "pakotin" ne kokeilemaan :D Aattelin että jos ne nyt ei viimestään tässä vaiheessa sitä testaa, niin jää pian kokonaan testaamatta. Toisekseen kun kerran ovat nyt kokeilleet ja oppineet vähän, niin tietävät mitä se on, jos ei kokeilemisen jälkeenkään kiinnostais, niin sitte ei tarvis uudestaan mennä. Ja onneksi oltiin sen verran jääräpäisiä että ei annettu periksi. ;) 

Vuokatti on siitä kiva paikka, että siellä on tosi hyvät harjottelumäet ja muutkin rinteet aika kivoja aloittelijoille. 

 No sen verran kevättä on rinnassa, että tulppaaneja on taas maljakossa lähes kaiken aikaa.

 Leimun kans on lenkkeilty ja nautittu auringosta... 

Jos en kerralla taas palaisin pelargoneihin ;)

Ruukutushommia tiedossa

Ihme ja kumma, kaikki mun vajaat 30 pelargoniaa on edelleen hengissä! 

Jokainen pukkaa uutta kasvua, osassa jo piiiitkää... pitäs varmaan alkaa pikkuhiljaa hankkimaan multaa ja alkaa herätellä noita uuteen kasvukauteen. Se mitä mä noille teen, on vielä arvoitus, ja mihin laitan ne kasvamaan, sitäkään en tiiä! Ei oikein ole tiloja, ehkä pitää ottaa ne tänne sisälle jonnekin. Tuolla saunakammarissa ei valo riitä, pakko kuskata ne muualle. 

Ja ämpärissä talvehtiva kääpiölummekin näkyy pukkaavan uutta kasvua... jospa sekin siitä vielä virkistyis. 

Ja nämä kaks ihanaa tuholaista jyrsivät puolet mun lumipalloheidestä...Liinu-sisko tuli meille Leimun luo hoitoon joksikin aikaa ja olihan niillä hauskaa! Aika raakasti saa puskaa leikata ja siistiä, jospa ei kovin tykkäis kyttyrää...

Eipä täällä kummempia, aurinko paistaa ja pakkasia pitelee. Kunhan nyt tästä flunssakaudesta selviää niin jospa sitä ehtis vielä nauttimaan talvestakin. Ei vielä kovin keväisiä kelejä ole tiedossa. 

Tosin pieni varaslähtö keväälle on suunnitteilla, jos kävis hakemassa vauhtia tuolta Keski-Euroopan puolelta... ;)  

❤

Haastena Huhtikuu

Aurinko paistaa ja ulkona on mukavan kirpsakka 16 asteen pakkaskeli! Aamulenkillä posket uhkas jäätyä, mutta muuten tuolla pärjää hyvin, kun pukee tarpeeks vaatetta. Nyt on ihan oikein kunnon talvi ja tarviihan näitä pakkasiakin välillä. Jospa se tietäis edes muutamia hellepäiviä kesällä.  

Ja tästäpä voidaankin sitten hypätä suoraan seuraavaan haasteeseen, huhtikuun tai oikeastaan kevään tunnelmiin. Kiitos Navettapiialle kivasta haasteesta! :)

 Nyt kun on saanu näihin vastailla, on tullu ihan erilailla taas kesäpuuhat ajatuksiin, josko tässä pitäs alkaa suunnitella jo tulevaa kesää. Ja varsinkin näitä huhtikuisia tai oikeastaan toukokuisia kuvia kattelin, niin kyllä tuli niin ikävä! 

Huhtikuussahan meillä on vielä aika paksut hanget monesti, ihan loppukuusta ne vasta sulaa ja nyt tässä haasteessa mun osalta käytänkin toukokuun kuvia. 

Haasteen säännöt on seuraavanlaiset:

 1. Tee postaus ja kerro mistä haasteen sait

2. Kerro huhtikuusi viisi tärkeintä kevään merkkiä, jotka ilahduttavat sinun sieluasi voimakkaimmin. Etelärannikolla kevät on jo maaliskuussa  ja pohjoisessa toukokuussa, muokkaa haasteen kuukausi sinun kevääksesi. Huhtikuu on tässä vain keskiverto

3. Laita haaste kiertämään haastamalla kolme blogia.

Ihan ensimmäisenä keväällä kun lumet lähtee, on parasta kun pääsee poltteleen nuotiota ja paisteleen vaikka makkaraa. Mä en niinkään etsi penkestä kukkia tai alkuja, tai toki niitäkin tulee kateltua, mutta parasta on se kun voi olla ulkona ja tehdä jotain, nauttia siitä keväästä ja lämpenevistä ilmoista.

Ylipäätään aurinko ja lämpö on ne jotka minut herättää! Vaikka mulla nyt onkin tämmönen työteliäs piha, niin minussa asuu aikamoinen laiskottelijakin, vai nautiskelija? ;) Terassille kun paistaa aurinko aika lämpimästi, monesti tulee otettua siinä jo aurinkoakin, vaikka ois lumet osittain vielä maassa. 

Ja parina tuo toinen kuva ihan siksi, että kyllähän sitä tulee penkeissäkin kyykittyä ja rapattua heti kun sinne vaan pääsee. 

Tämä kuva mahtaa olla ihan huhti-toukokuun vaihteesta. Lämmin etelärinne kun on, niin nurmikko alottaa kasvun tosi aikaisin. Muu luonto ympärillä on vielä aika ruskeaa kun meillä jo vihertää, samoin nuo lamoherukat puskee silmuja ihan heti kun lumet häipyy. Lamoherukat on ne ensimmäiset heräilijät täällä, monesti ne on täydessä lehdessä jo silloin kun sipulikukat vasta aloittaa kukintaa. Mä tykkään niistä kyllä sen vuoksi ihan mahottomasti, ei tarvi oottaa montaa viikkoa että on rehevän näköstä. 

Kulottaminen on kans yks parhaimmista asioista mitä keväällä saa tehdä. Muutamat penkit mä poltan kokonaan, tosin en sellasia missä on pensaita tai puita. Mutta esim. tämä missä on nauhukset ja viiruhelpi, tuikkaan sen tuleen kun sen verran kuivahtaa ja ennenkuin mikään lähtee kasvuun. Säästää haravoinnissa ja muutenkin siivoamisessa ;) Ja se savun tuoksu, se kuuluu ehottomasti kevääseen. 

Ja viimesenä sormet pitää tietenki saada upottaa multaan! Keväällä tuo mylläämisinnostus on yleensä aika korkealla, aina joku paikka tulee nostettua ylös ja laitettua uudestaan... jakamista ja harventamista yms riittää joka keväälle. 

Siinä ne mun 5 kuvaa tai asiaa jotka tuo kevään. Ja jottei nyt ihan värittömäksi jäis niin ekstrana vielä kuudes, jokavuotiset ensimmäiset kukkaset, kirjokevättähdet. ❤ 

Ja haaste lähtee seuraaville blogeille

Päärynäpuun varjossa

Puutarhastelua

Pajassa ja puutarhassa

Olkaapa hyvät! :)

Mukavaa alkanutta viikkoa! :)

Haaste - Neljä kuvaa vuodesta

Nytpä näitä haasteita sit näköjään tuleekin useammasta suunnasta ja mukava niin! 

Tiiu - Puutarhahetki blogista haastoi nyt vuorostaan minut esittelemään 4 kuvaa puutarhasta, kaikkina eri vuodenaikoina otettuna. Kiitos, tämä oli mukava, mutta haastava, en nimittäin millään meinannut löytää näitä kuvia! Ja innostuin tietenkin sitten sen verran, että tuli muutamasta eri paikasta etsittyä kuvia, joten saatte niitä nyt enemmän kuin vain neljä. Ja käsittääkseni tässä haasteessa se olikin sallittua. 

Kevät

Nämä kuvat on eri aikaan Toukokuussa kuvattuja, osa tänä vuonna ja osa aikasemmin. Ja nämä kuvakulmat nyt näkyy olevan ainoat, joista tullu otettua enemmän kuvia. Ei ole käynyt mielessä että kuvaisin vaikka jotain tiettyä kukkapenkkiä, enemmän tullut aateltua sitä, että saa laajan näkymän kuvaan. 

Omenapuurinne yläpuolelta päin katsottuna, muistaakseni toissa keväältä kun hiiret söi ihan kaiken mitä lumen alla oli. Pensaat joutu vetämään juuresta poikki.

 

Ja tässä näkyy ihanast rautatieomenapuun muoto ja kukkivat Pilvikirsikat tuolla taustalla. 

Kesä

Heinäkuussa kuvattuja, ihan sattumalta taas kaikki samassa kuussa. Aika kovasti rehevöityy piha kesän edetessä, kuvista sen vasta kunnolla huomaa. 

Tuoksukurjenpolvi tuossa nurmikon ja istutusalueen rajassa toimii erinomaisena jakajana. Siinä ei ole mitää reunanauhaa tms reunusta. Ruohonleikkurilla vaan vedän reunan siistiksi, kurjenpolvet aina siinä vähän kärsii mutta ne kasvaa taas muutamassa päivässä entiselleen. Ihan loistava maanpeitekasvi varsinki puitten alle!

Syksy

Mä rakastan noita syksyn värejä! Syyskuun loppupuolella ruska-aika on ihan parasta syksyssä! 

Kuva vuodelta -16 Syyskuu.

Tästä kohdin en ruskakuvaa löytänyt, mutta syksyn kuvia tämäkin. Pikkusen aikasemmin, ihan elokuun -17 lopulla kuvattu.

Ihan jutun alussa oleva luminen kuva on keväältä -17, samasta kohtaa mitä tämä kuva. 

Ja tämä kuva on parin vuoden takaa. Siellä taas Pilvikirsikat, vuorostaan syysvärissä. 

Talvi

Talviset kuvat on nyt kaikki vanhempia, parina viime vuonna on tullut kuvattua tosi vähän enää syksyn jälkeen. Kamera saa käytännössä pölyttyä kaapin hyllyllä kevääseen asti. 

Talvisin keskellä pihaa on aina lasten pulkkamäki. Joskus on tehty luvattomasti jopa hyppyriä kukkapenkin päältä ja yli kasvimaalle, joten aika kovalla koetuksella nuo kasvit täällä pihalla on. Kummasti ollaan säästytty ilman suurempia vaurioita, ei ole nurmikkokaan pahemmin palanut. 

Toisinaan aurinkokin pilkahtaa jostain päin, kyllä on kaunista talvellakin! 

Siinäpä mun kooste. 😊

Nyt ei enää aika riitä ajattelemaan kenelle haasteen nakkaisin, joten ottakaapa te bloggaajat mukaan ja vastailkaa, ellette ole tätä vielä saaneet. 

Haasteen säännöt kopioin suoraan Tiiun blogista, 

"Postaukseen toivoisin neljä kuvaa, jotka on otettu eri vuodenaikoina, ehkä samasta paikasta. Tiedän, että neljä kuvaa on aika rajallinen, voisiko siis olla neljä tunnelmaa ja kuvia tietenkin enemmän...

Mukana voi olla uusia ja vanhoja sekä jo julkaistuja kuvia. Haasteen voi toteuttaa "varjohaasteena" eli neljä kuvaa kissan vuodesta. Puutarhakissan omistajat voivat halutessaan yhdistää haasteet.

Mukaan voi siis haastaa neljä blogiystävää - tai kuinka monta haluaa.Haasteeseen voi vastata, jos haaste tuntuu hyvältä."

Sinivalkoista - haaste

Hyvää alkanutta vuotta ihan ensimmäisenä! 

Minä oon autuaasti nukkunu blogin suhteen alkutalven ja joulunki yli, ja varmaan nukkuisin vieläkin, ellei Satu olis nyt herätelly haasteen muodossa. Kiitos siis Satu herätyksestä, mukava kun on aihetta kirjoittaa :) Välillä onkin tutut jo kyselly, että etpä ole päivittänyt blogia, miksikäs et enää kirjottele? Ei vain ole ollut asiaa, taukoki tekee välillä hyvää. 

Haaste on siis alunperin peräisin Tiiulta Puutarhahetki - blogista, suomi 100 teeman merkeissä.  Haaste on marraskuulta, ja pitkä lista siellä olikin jo blogeja, jotka haasteeseen on vastanneet. Linkin takaa voitte käydä katsomassa muidenkin postauksia. 

Ja tällaiset ovat haasteen säännöt:

1. Kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Tiiu/Puutarhahetki-blogista)
2. Tee postaus, jossa sininen ja valkoinen ovat pääroolissa
3. Haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan
4. Käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Puutarhahetki-Suurien unelmien puutarha -blogin Sinivalkoista-haaste -postauksen kommenttikenttään

"Haasteen tarkoituksena on juhlistaa Suomi100-juhlavuotta sinivalkoisin kuvin/postauksin. Kuvien ei ole pakko olla kukista ja puutarhasta, vaan kaikki kauniiksi ajattelemasi sinivalkoinen käy."

Ja vaikka nyt ei enää juhlavuotta eletäkään, niin ainahan sitä silti voi katella sinivalkoisia kuvia lisääkin, joten nakkaampa haasteen vielä eteenpäin:

Kaaos kukkaruukussa

Tosimummo 

Nettimartan pihapiiri

(Teitä en listalta löytänyt, joten olettaisin ettette ole tähän vastanneet. Toki voin olla väärässäkin, en ehtinyt tarkistaa blogien sisältöä. )

Mulla nyt ei mitään kovin uutta ja ihmeellistä ole esitellä, aika vähän tuli otettua kuvia viime kesänä, kun kesä oli semmonen ku se oli. Mutta joitakin nyt tässä. :)

Ensimmäisenä tuli mieleen tietenki Lemmikit. Viime kesänä ihastuin niihin täysin, istuttelin niitä vähän joka puolelle pihaa, ne kukkiikin niin pitkään. Ja tiedän, että leviäminen voi olla ongelma jossain kohtaa, mutta näissä paikoissa se olis suotavaakin, niin voisivat toimia hyvinä maanpeittokasveina. En siis pistä pahakseni, vaikka vallan villiintyisivätkin. 

Toinen kaunokainen Siperiankärhön ensimmäiset kukat, niin ihanan puhtaan valkoiset! Semmosia kukkia jotka olis ihan sinivalkoisia, ei mulla taida juuri ollakaan. 

Pilvikirskikoiden valkoiset kukkapilvet sinistä taivasta vasten! Ai että tulee ikävä kevättä!

Kaukasiantörmäkukan taivaan siniset kukat. Kivikossa viihtyvä hidas leviäjä, mutta tosi nätti.

Yks lemppari, Japaninkurjenmiekka. Mä pidän kurjenmiekoista jo ihan heinämäisten lehtienkin takia, niillä saa mukavasti keveyttä perennaryhmiin. 

Kanadanvuokko ja kärpäset :D

Vaahteran lehdet sinistä taivasta vasten, tuo oli jotenki jännä päivä! Aurinko teki lehdistä niin heleät, ei sitä saanu edes kuvattua niin hienona kun se oikeasti oli! 

Koivujen valkoiset rungot ja Karpaattienkello 💕

Tässä kummatkin niin siroja, pienikukkaisia kaunokaisia, Rantatädyke ja Perhoangervo. 

Ja tietenki meidän valkoinen kaunokainen, vai komistusko se pitäs sanoa... Leimu 💗 Voiko koira onnellisemman näkönen olla?! :D Missä lie käyny rymyämässä, varmaan ollu tuolla lammikossa uintireissulla... ;) Leimu otti lammikon viime kesänä vilvottelupaikakseen aina kun tuli kuuma...

 

Me ollaan lenkkeilty ahkerasti ja nautiskeltu talvesta. Lapinkoira on lapinkoira, kyllä sen huomaa että talvi on sen mielestä parasta! Jokainen lumipaakku mikä ilmaan lentää pitäs saada kiinni... ;)

 

 Aurinkoiset, pakkasaamulenkit varsinki on ihania, näissä maisemissa silmä lepää!