Aika ihana on ulkona touhuta, kun käki on kukkunu joka päivä lähes taukoamatta. Välillä pitää ihan pysähtyä ja istua kuuntelemaan, kuuntelemaan kesää. :)
Nyt on kyllä kesän paras aika. Kaikki on niin hennon vihreää, ei mikään voita tätä kevään väritystä.
Minä oon viimein saanu tehtyä pihahommia ja nauttinu, kun kerrankin saa aikaiseksi! Ja tässäpä seuraakin kunnon kuvapläjäys viime päiviltä.
Tulppaanit ja narsissit on kauneimmillaan! Tosin osa tulppaaneista ei ole vielä edes nupullaan, kun ne on sen verran myöhäisempiä, mutta nämä kerrotut näköjään on aikaisessa.
Keltainen ja vaaleanpunainen on kevään ihanin väriyhdistelmä! Mä jotenkin niin hirveästi tykkään tästä, kevätvuohenjuureta, narsisseista ja kesäpikkusydämestä.
Särkyneet sydämetkin kukkii ihan kohta, toivottavasti taas ne yöhallat pysyy poissa.
Kukkapenkkien reunuksia oon käyny läpi. Nuo sorakaistaleet on ihan hyviä, varsinki jos siellä alla on kangas estämässä rikkakasvien kasvua. Mulla niitä kankaita ei ole, joten nyt saa tehdä uudestaan. Meni ne ilman kankaitaki 4 vuotta, joten ihan hyvin toimii noinki. ;) Mutta älkää tehkö niin miten minä teen vaan niin miten sanon, sillon pääsee kyllä paljo helpommalla mitä mun tapauksessa :D
Purppuratuomen vaalenapunertavat kukat ihastuttaa
Sorakäytäviäkin on saanu kitkiä ja raapustaa...tässäkään alla ei sitä
kangasta ole koko alalla, kun tehdessä se loppui kesken. En viitsiny
lähtiä kauppaan ostaan lisää vaan laitoin sanomalehteä hätävaraksi. Eipä
se kauheesti estä enää, on maatunu kyllä ihan täysin. Ja nyt sieltä
puskee läpi sitä sun tätä, saa muutaman kerran kesässä harata
rikkaruohot pois.
Ja siinä toisesta suunnasta. Portissa oleva köynnösruusu ´Pohjantähti´ ei vielä osoite elonmerkkiä, liekkö se kuollut vaiko vaan myöhässä?
Kasvimaan sain kylvettyä, hernettä, porkkanaa ja salaattia. Heinäkasat laatikoiden päässä oottaa uutta käyttöä, kunhan taimet nousee pintaan, katan nuo laatikot kokonaan heinillä. Pitää aika hyvin rikkakasvit kurissa, eikä pääse multa niin kuivumaan. Näillä mennään tämä kesä. Hernettä pitää vielä laittaa lisää, pari lavakaulusta on tyhjillään ja pitäs keksiä niille sopiva paikka.
Ja sitten näitä arkajalkoja, kokeiluja josko sais menestymään :) Ananasmansikka ainakin talvehti tosi hyvin, uutta kasvua pukkaa ihan urakalla. Loppukesästä taidetaan päästä maistelemaan valkoisia mansikoita. :)
´Merveille´ ruusutkin talvehti hyvin, tosin ne on vielä niin pieniä, että jäi hyvästikin lumen alle suojaan.
Kukat on violetit, ihan samettisen näköiset, aivan ihana, jos vaan kestää isompanakin täällä meillä.
Sinikämmen, taisipa olla jo kolmas talvi tälle. Eikä tee heikkoa... voin suositella muillekin, puolivarjoisen paikan kaunokainen.
Kanadanatsalea on nupullaan. Ei mene enää kuin viikko, kun se kukkii.
Pensasnmagnolia meni jo toisen talven yli, toivottavasti nyt on parempi tuuri kuin vuosi sitten. Silloin keväthallat oli niin pahat, että juuri auenneet silmut paleltui ja se joutui aloittamaan kasvunsa uudestaan. Mutta selvisi, joten uskoisin että menee jatkossakin.
Pähkinäpensas taas ei niinkään arka ole, se on ollut jo useamman vuoden ja kasvaa kovaa vauhtia. Tämän ostin Oulujoen taimistolta, niillä on siellä tämmönen kestävämpi kanta myynnissä, joka ei pakkasiakaan kovin hätkähdä. Tämä vielä vaihtoi paikkaansa tässä pari viikkoa sitten, piti metrillä siirtää kauemmas käytävän reunasta, että saa kuunliljoja ja jaloangervoja istutettua kaveriksi.
Ja kaikkein ihmeellisimmät selvinneet arkajalat, Kultasateen pienet taimet. Viime keväänä kylvin nämä siemenestä, kesän pidin kasvihuoneen seinustalla ja kastelin aina toisinaan. Talveksi nakkasen ne kasvihuoneeseen sisälle, kaivoin purkit mullan pinnan kans samalle tasolle ja peittelin 15 cm kerroksella heiniä. Sen kummempaa suojaa niillä ei ollut, eikä kasvihuone ole lämmin. :) Ihmeellistä, että ne kesti! Ja kun vielä noin pieniä siementaimia, en kyllä paljoa näiltä odottanut. Täytyy nyt vaan ruukuttaa ne isompaan ruukkuun ja vaihtaa parempi multa, että vahvistuisivat tässä kesän aikana. Oispa se jännä, jos sais näistä ihan isoja, talvenkestäviä pensaita. :)
Ja tässä minä toissa iltana istuin kukkapenkissä Rönsyansikan vierellä ja kuuntelin sitä käen kukuntaa, ja nautin ilta-auringon viimesistä säteistä...hymyilin suu korvissa itsekseni ja koin sen harvinaisen tunteen, että olen onnellinen!
