Vihertää

 Me jo laitettiin terassi kuntoon. Niin oli lämpimiä kelejä pääsiäisen jälkeen. Auringossa oli parhaillaan yli 20, hiattomalla paidalla tarkeni ihan täyttäpäätä! 

Pihaki tuli siistittyä, kukkapenkeistä enimmät kannettiin nuotioon ja poltettiin. Viiruhelpeä kasvava perennapenkin takalaita kulotettiin kokonaan, kun siitä heinästä tulee niin kamalasti sitä moskaa. Nauhukset palo vähän samalla, mut tuskin ovat moksiskaan. 

Kasvu on jo pitkällä. Pikkuherukat on lähes täydessä lehdessä. Toivoa vaan saa, ettei enää tulis kovin hirveitä pakkasia, muutaman pakkasasteen nämä kyllä kestää, mutta kymmentä astetta ei. Joku se oli kuulemma jossaki ennustanu vielä lumisateitakin, voihan se ollaki...mut ei tarttis!

 Nurmikko vihertää myös, Pikkuherukkaa näissäkin kuvissa.

Koivujen silmutkin näyttää kohta aukeavan. Viime vuotisia kuvia kun selaisin, niin näyttää olevan kasvu nyt 3 viikkoa aikaisemmassa, mitä silloin.

Enkelin otin jo kivelle kököttämään. Surkian näkösiä vaan nuo ruskettuneet Patjarikot....tosin näyttää sieltä vihreääkin nousevan, joten enpä hätäile niiden kans, vaan katson, josko piristyisivät. 

Mun ainoat kylvökset, köynnöskrassit ;) Maltoin mieleni, enkä kylvänyt muuta, kerrankin! 

Näsiä kukkii

Suomessa luonnonvaraisena kasvava Näsiä on jo täydessä kukassa. Aina joskus tähän törmää, mutta mikään hirveän yleinen kasvi tämä ei meilläpäin tieten ole? Tosin voihan sitä olla tuolla metsissä, mutta en itse ole niin usein nähnyt.

 Vaalenapunaiset tähkämäiset kukinnot aukeaa oksien päihin ennen lehtien puhkeamista. Kukinta ajoittuu yleensä Huhti-Toukokuun vaihteeseen meidän korkeuksilla, mutta tämä lämmin kevät on aikaistanut sitä melko reilusti. 

Kaunishan tämä on, ihan ensimmäisiä keväällä kukkivia puuvartisia pensaita, jolloin juuri mikään muu ei vielä kuki. Mutta niin myrkyllinen, että ei ainakaan lapsiperheen pihaan kannata istuttaa. Syksyksi pensas tekee pienet punaiset, tappavan myrkylliset marjat, joita ei juuri maistaa kärsi. Luin kerran jostain luontokirjasta, että jo 2 marjan syönti on tappanut pikkulapsia, ei siis tarvita isoja määriä.

Nämä kuvat on tuolta hautausmaalta, meidän pihalle tätä ei tule. 

Ihan vaan tiedoksi ihmisille, että tämmönenki kaunokainen voi olla tosi vaarallinen.

Hääsidontaa

Eilispäivä meni mukavasti tuttavani morsiuskimppua tehdessä. Kimpussa oli vähän sitä sun tätä, koivunoksia hyödin hiirenkorvalle, niitä käytin taustalla runkona. Ihan kunnolla ne ei ehtiny lehteen, mutta kuitenki pientä vihreää väriä sieltä pilkisteli. Lisäksi kiedoin herttaköynnöstä koivunoksin ympärille. Kukkina ruusut ja yks gerbera, lisäks limen väristä pientä Krysanteemia. Alunperin oli aikomus laittaa heiden vihreitä kukintapalloja, mutta ne löpsähti yön aikana ja vaihdettiin tuohon krysanteemiin. Tosin hyvin se sekin sinne joukkoon sopii! Apinanruohoa ja unelmaa lisänä. Aika ihanat värit!

Ja taas en tiiä, onko tämä kaiken taiteen mukaan niinku opillisesti oikein tehty, mutta ammattilainenhan en ole...joten suotaneen virheet, jos joku niitä siellä näkee ;) Harrastuksena aina n. kerran vuodessa näitä näpertelen.

Sulhasen viehe

Kahvipöydän asetelmaa, ruusua, narsissia, pajunkissoja, apinanruohoa, neilikkaa, mustaherukan oksia, joihin ehdin saada lehdetkin, ja koivun oksista kieppi tuonne alhaalle.

Mukavaa pääsiäisen aikaa!

Täällä ollaan ;)

Huhtikuukin on jo pitkällä, mutta blogi näköjään pysyy hiljaisena. Mitäpä tässä kirjoittelemaan, kun ei oikein ole asiaa. Säät vaihtelee niin tihiään, välillä sataa lunta, sitten taas vettä. Maa on jäässä vielä, eipä siellä puutarhassa kummempia ole päässyt tekemään. 

Jos tässä laittas muutaman kuvan verran asioita muistiin... kevät on kyllä tehny tuhoja, Patjarikot on palanu ihan ruskeiksi, toisella puolen samassa penkissä oli vielä pari päivää sitten kunnon jääpeite. Huonolla tuurilla tuosta ei nouse mitään. Patjarikon ehkä saa pelastettua ylösnostamalla ja istuttamalla uusiksi...mut saa taas muutaman vuoden oottaa, että kunnolla leviää ja valuu muuria alas, niinku viime kesänä.

Kasvihuoneen entinen pohja pitäs aukaista. Saan nyt tuttavaltani vanhat ikkunat, niistä nousee tähän uusi ja uljas kasvihuone :) Työmieskin on jo alustavasti lupautunut, aika mahtava homma! Muuraamalla alaosa, ikkunoista seinät ja katto valokatteesta eli pleksimuovista, vai millä nimellä sitä nyt kutsutaan? Jos se kestäis vähän pidempään kuin entinen.

Ongelmia tässä nyt vaan aiheuttaa 2 viiniköynnöstä, jotka on istutettu ihan tuohon pohjamaahan, kasvihuoneen takaosaan. Juuripaakutki alunperin on laitettu puoleen metriin ja kun ne jo useamman vuoden on tuossa olleet, juuret taitaa olla jo metrissä. Eipä taida saada niitä siirrettyä, en tiiä miten saan perustukset kunnolla tehtyä...joutuuko vähän muuttamaan kokoa isommaksi. 

Ja routaki on vaivannut nyt huomattavasti entisiä vuosia enemmän. Liuskekivilaatoitus on ensimmäistä kertaa 4 vuoteen elänyt sen verran paljon, että kivet tahtoo irtoilla. Kivien välit murenee sammaleen takia, näitä jo putsailin auki ja aion pistää välit uudestaan kuivabetonilla umpeen. Perusteellisempi ja järkevämpi ihminen ottas koko laatoituksen ylös ja tekis pohjat uusiksi, mut en taida jaksaa siihen ryhtyä. Koitetaan mennä näin ainaki vielä jonku aikaa, uusitaan kunnolla myöhemmin.

Että tämmöstä tänne, sitä oikeaa kevättä ootellessa... 

Niin se kevät tuli

Aurinko paistelee ja kyllähän se kevät nyt tais tulla. 

Eikä ole kaikki sipulikukat kuollu, vaikka syksy ja talvi oli mitä oli. Alkuja puskee sieltä täältä, ei kyllä koskaan ole sipulikukat olleet näin aikasessa! Posliinihyasintit on jo nupullaan, parin päivän sisään varmaan aukeaa ensimmäiset kukat. Osa tulppaaneistakin on jo tosi pitkällä, samoin narsissit.

Rautatieomppuki tuli leikattua, samoin pikkusen myös muita omenapuita. Niistä en kyllä nyt keväällä ottanu kuin ihan pari oksaa, ettei ala kasvattamaan liiaksi vesiversoja. Ne kukki viime keväänä ensimmäisen kerran, mutta keväthalla vei raakileet... saapa nähä mitä tämä kevät tuo tullessaan. Josko se nyt ois parempi tuuri? 

Siinä Rautatieomena ennen leikkausta ja sen jälkeen. Sateenvarjon mallia pyritään saamaan aikaan.

Sunnuntaina syntyy taas uusi kuu, eli kuu kääntyy nousevaksi. Vielä ehtii tehdä pensaiden ja puiden leikkaukset ennen sitä, joten sakset käteen ja pihalle, mars! :) 

Pajunkissojaki on jo joka puolella, ei taida enää pääsiäiseen asti niitä riittää...mistähän sitä sitte keksii virpomisvitsat lapsille?  

Tuolla on kyllä niin lämmin nyt. Istuskelin kiikussa pitkän aikaa ja vaan olin, ja kuuntelin lintuja...ainakin Keltasirkun laulun sieltä tunnistin. Kuulemma Peipponenkin tuossa jonkun matkan päässä meiltä oli jo kuultu. 

 Tikkaki istahti sähkötoplan päähän nakuttamaan. Oisko lie tämä vai joku muu nakutellu linnunpönttöjenkin suuaukot "pikkusen" normaalia suuremmiksi...

Tämä ja viime viikko on muuten mennyt ihan sairastellessa, lapsilla mahatautia ja itelläki vähän...siihen lisäksi kolmas flunssa tälle keväälle, jotenki tuntuu että on veto pois, mutta jospa sitä tässä piristyis kevään myötä.

Omenapuiden leikkausta

Tämä teksti julkaistu entisessä blogissani salainenpuutarha.vuodatus.net, pari vuotta sitten. Omenapuiden leikkuuohjetta kaipaltiin, niin sillä ajattelin laittaa tämän, ei tarvitse uudestaan kirjoittaa. 

Ja hoks hoks! Leikkuuohjeet ovat nuorille, 1-3v puille! Sellaiset puut jotka eivät ole vielä koskaan kukkineet tai tehneet satoa, leikataan näin keväisin, mutta satoa tekevät puut leikataan vasta Heinäkuun lopulla!

Ja oikeanlaisen kasvun kannalta juurikin nämä ensimmäisien vuosien leikkuut ovat ehdottoman tärkeitä! Niitä ei saa jättää tekemättä, mikäli mielii hyvät oksakulmat omaavia hedelmäpuita. 

Alla Rautatieomenapuu, sen leikkuuohje täällä.

No nyt itse aiheeseen, omenapuut siis kävin leikkaamassa. Nyt alkaa olla jo ihan sopiva leikkuuajankohta, tosin tuota lunta on vielä niin paljon että ei tuolla pääse eteenpäin kuin konttaamalla, mut ylettää kyllä paremmin ylimpiin oksiin saksien kans kun ottaa pulkan puun viereen ja nousee siihen seisomaan. Eli leikkaus pitää suorittaa nyt Maalis-Huhtikuun aikana, ennen kasvuunlähtöä, mielellään vähenevän kuun aikana.

Leikkaamalla pyritään ohjaamaan puun oksat kasvamaan vaakatasoon. Liian pystyyn kasvava oksa katkeaa herkästi suuren sadon painosta. Yhteen puuhun jätetään latvan lisäksi 5-6 vahvinta sivuversoa, joista sitten aletaan kasvattaa niitä oksia. Kerran oon kuullu sanottavan että omenapuun pitää olla niin harva että siitä menee melkein hanska heittämällä läpi.

Yhteyttämisessähän muodostuu sokereita, jotka kulkeutuvat oksissa alanpäin. Jos oksat ovat ylöspäin suuntautuneita, ei sinne hedelmiinkään kerry sitä sokeria niin hyvin. Ja nyt kun oksat saadaan vaakatasoon, se sokeri kulkeutuu sinne hedelmiin helpommin. Eli siis leikkaamalla ja kasvua ohjaamalla, saadaan makeammat omenat, lisäksi kukkia muodostuu enemmän. Leikkauksen lisäksi oksia kannattaa taivuttaa alkukesällä laittamalla painoja oksien kärkiin parin viikon ajaksi.

Tässä muutama kuva mitä sieltä kannattaa poistaa. Eli ensimmäisenä tarkista latva, kilpalatva poistetaan kokonaan, sekä mahdollisesti liian lähellä latvaa, jyrkässä oksakulmassa kasvava oksa kannattaa myös napsaista pois. Alakuvassa tuossa oli tuon latvan vieressä myös kilpalatva, jonka poistin, sekä tämä oksa myös sai lähteä jota olen juuri leikkaamassa!

Tässä kuvassa myös oksa on haarautunut kahtia, joista toinen pitää leikata pois. Valitse oksista paremman ja vahvemman näköinen, leikkaa toinen n. 1 cm haarakohdan yläpuolelta suoraan poikki. Siihen jää alkuun pieni tappi, jonka voi poistaa sieltä sitten myöhemmin.

Puun latvuksen sisään päin kasvavat oksat poistetaan, tässä alla siis menee oksa suoraan vaakatasoon, josta lähti verso suoraan ylöspäin. Eli tuo ylöspäin oksa lähti pois, kasvua pyritään ohjaamaan sinne vaakaversoon päin.

Ja mistä leikataan?

Oksan haarautumiskohdassa on ns. oksakaulus, josta oksa lähtee. Ja leikattava oksa poistetaan heti siitä oksakauluksen jälkeen, itse sitä oksakaulusta vahingoittamatta. Oksakauluksesta kasvaa ns. kallussolukkoa, joka korjaa sen leikatun haavan ja kasvattaa sen umpeen. Eli n. 1 mm sen kauluksen jälkeen on sopiva leikkauskohta. Nuo mun saksen terät on sen verran paksut, että kuvassa tuo ei ihan oikein näy, mutta tässä alla ensimmäisessä kuvassa oon tehny saksella pienen viillon puun kuoreen tuon oksakauluksen viereen, vasemmalle puolen, josta sen oksan katkaisin.

Tässä alakuvassa mulla repes aika iso oksa viime kesänä irti kokonaan. Ja tuosta nyt näkee aika hyvin, miten se haava lähtee paranemaan..lähes ummessa on jo tuo kolo. Haavanhoitoaineella oon sitä käsitelly, siks väri on vähän tuommonen vihertävä. Ja varmaan jokainen on joskus nähny muidenki puiden kyljissä sellasia "pyllynposkia"... Eli ne on niitä parantuneita haavoja...

Lisäksi näitä sivuversoja kannattaa ainakin parina ensimmäisenä keväänä lyhentää, eli katsotaan sieltä oksasta se edellisen kesän kasvu, josta lasketaan n. 5-6 silmua. Jätetään viimeinen silmu oksan alapuolelle, ja katkaistaan oksa n. 0,5 cm sen viimeisen silmun jälkeen. Liian läheltä silmua katkaistu oksa kuivattaa sen silmun. Ja alapuolelle silmu siksi, että se lähtee sieltä kasvamaan vaakatasoon, eikä ylöspäin.

Edellisen kesän kasvun erottaa siitä vanhemmasta värin perusteella, sekä siellä uudemmassa kasvussa, oksan pinnassa on sellainen pieni nukkapeite. Lisäksi ennen sitä uutta kasvua, oksassa on tuollainen pikkuisen paksumpi kohta. Alakuvassa siitä esimerkki

Lopuksi kannattaa poistaa kaikki kuivuneet tyngät ja oksanpätkät. Ne kerää helposti vaan tauteja sinne puihin, eikä niillä mitään virkaa ole muutenkaan.

Lisäksi kannattaa vähän tarkkailla muutenkin.

Yhdestä oksasta löysin pienen pieniä mustia kiiltäviä munia, kyseessä taitaa olla omenakirva, sen munia siis nuo mustat pilkut. Niiden imentä aiheuttaa lehtien käpertymisen rullalle, ja itseasiassa juuri sellasta vaivaa noilla puilla oli viime keväänäkin! Joten nyt syynään kyllä vielä oksat tarkkaan ennenku lehdet puhkeaa! Oksan leikkasin pois ja nakkasin pannuhuoneen pesään.

 Omenakirvaan ja muihin tuholaisiin voit tutustua täällä.

Tällaset on mun leikkuuperiaatteet, jollaki voi olla muitaki tapoja, jos on lisättävää tai kysyttävää niin vinkkaa! Ja nämä ohjeet koskee siis nuorten 1-3v omenapuiden leikkaamista. Vanhat puut on sitten asia erikseen, niitä ei tarvitse leikata näin rajusti, tosin niistä mulla ei vielä ole juurikaan kokemusta.

Harsoja kivikkokasveille ja peittoja alppiruusuille

Tänään vasta aamupäivällä sain aikaseksi laittaa Sammalleimut harson alle. Ei tee aurinko hyvää noille, alkavat haihduttaa, ja maa on jäässä eikä juuret saa vettä. En tiiä auttaako tämäkään tarpeeksi, mutta toivottavasti sen verran, ettei ihan ruskettuisi. Lisäksi kun nuo on viime syksynä jaettuja, juuret ei varmastikaan ole vielä ehtineet kovin vahvoiksi. 

Alppiruusuissaki on nyt kaikissa kukkanuppuja. Nekin peittelin säkkikankaiden alle suojaan. 

Rautatieomenapuu kaipais vähän parturia...sojottaa noita oksia sinne sun tänne. Mutta eipä kiirehditä, ihan maltilla saa odotella vielä kuukauden ajan ainakin, ennenkuin menee leikkelemään. Yöpakkaset saattaa vielä tulla sen verran koviksi Maaliskuun aikana, että pensaat ja puut kärsii jos niitä leikataan liian aikaisin. 

Siinä ne Marraskuussa nokkansa nostaneet Narsissit. On se kumma, kasvaa vaan kohisten, eikä näytä yhtään siltä, että oisivat talvesta kärsineet. Ihmettelen kyllä näiden sitkeyttä!

Jouluruusun nuppukin on säilynyt Marraskuulta asti. :)

Ja siinä nämä mun puutarhan ainaiset hätähousut! Pikkuherukan silmut vihertää jo ihan selvästi ja raparperi nostaa nokkaansa! Oisivat kyllä vähän aikaa vielä saaneet malttaa mielensä, ei tämän nyt aivan näin aikaisin tarvis vielä alkaa!  

Ja minähän en oo ollenkaan hätähousu... paitsi että alotin kyllä jo vähän seinänvierustojen laittoa. Siihen on sillon muuton jälkeen vaan kipattu kiviä, kun ei ollut aikaa ja innostusta laittaa niitä heti kunnolla. Kivet on oottaneet kärsivällisesti laittajaa, joten nyt alotin tuon hyvissä ajoin, että tietää mistä jatkaa kun ilmat sallii. Kuivabetonia olis taas tarkotus käyttää, naputella kivet siististi seinän viereen ja vanhoista tiilistä teen kaistaleen kiveyksen ja nurmikon rajaan, jotta on sitte helpompi ajaa ruohonleikkurilla reuna siistiksi. 

Se on siis ensimmäinen tehtävä kevääksi...sitten kun se oikeasti tulee! :) 

Lumitilanne tänään. Kyllä on harvinaista herkkua silmille! ;) Kivahan se on että kevät tulee, mutta mä kyllä vähän epäilen että tämä vielä ottaa takapakkia, ei passaa iloita liikaa, liian aikasin...