torstai 19. syyskuuta 2013

Alaston Impi eli Syysmyrkkylilja

 Nyt ne kukkii! Aivan ihana kukka, niin heleä tuo väri! Viime syksynä nämä aukesi vaan ihan vähän, kun oli niin kylmää. Syysmyrkkyliljakin on siis sipulikukka, jotka istutettiin syksyllä. Keväällä kasvattaa vihreät lehdet, jotka kuihtuu heinäkuun aikoihin pois ja kukkavarret nousee Elokuun loppupuolella. Näitä täytyy hankkia lisää, on kyllä niin hienoja!

 

Purppuraheisiangervo, Viiruhelpi ja taustalla Kanadantuija. Näistä kolmesta tulee hyvä trio värien suhteen, vihreää, valkoista ja oikein tumma liila, lähes musta. Kanadantuijasta tulee iso, n. 5-6m korkea, monta metriä leveä...soveltuu erinomaisen hyvin näiden kahden taustalle. Viiruhelpo molempien välissä tuo kontrastia valkoraitaisilla lehdillään. Tykkään! :)


Kanadanatsalea on kasvanut kesän aikana tosi paljon! Kukkanuppuja on ensi kevääksi näkösällä, sekä tässä että Marjatanalppiruusu ´Haagassa´.


 Pensasmagnolia sitkuttelee hengissä, ei kylläkään kovin hyvinvoivana, mutta kuitenkin...nähtäväksi jää jaksaako lähteä kunnolla kasvuun. Oikealla Syyshortensia ´Great Star´ palellutti viime talvena melko pitkästi versoja, mutta on kyllä kasvattanut kovasti uutta. Kukkanupuista ei ole nyt tietoakaan...vähän arvoitus tämänkin selviäminen jatkossa.
 

  Pähkinäpensas sen sijaan on kasvanut ihan silmissä! Juurelle istutin keväällä Jaloangervoja ja kuunliljoja.


Valkokletrat selvis myös talvesta ihan kohtuuhyvin. En edes muista, missä asti tämän piti talvehtia, mutta ei tainnu olla tälle korkeudelle kuitenkaan. Kukkia ei ole vielä näkynyt, mutta ehkäpä joskus tulevaisuudessa kuitenkin. :)

Tässäpä tämän kertaiset mietteet, ensi vuotta ajatellen muistissa, niin osaa sitten odottaa ja seurata mitä missäkin tapahtuu.

6 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

Oi vautsi mitä kasviyhdistelmiä! Syysmyrkkyliljoja tarttis jossain kohtaa hommata itekin, ovat vähän kuin syksyllä kukkivia krookuksia.

Pelaguu kirjoitti...

Samaa ajattelin kuin Tiina. Ovat niin kevätkukkivan oloinen ja niin nätti. :)

pivi kirjoitti...

Syysmyrkkyliljat ovat ihania, iloisia ja helppoja syksynpiristäjiä (laitoin blogiini just myös niistä kuvia). Tuossa edellisessä postauksessa oleva kaunottaresi lienee kerrottukukkainen jalokello, Platycodon grandiflorus. Aivan upea ilmestys ! Mulla on sinisenä yksinkertaiskukkaisena, ja on hyvin menestynyt, muistaakseni ei tykkää että siirretään.

Teija kirjoitti...

Mun mielestä tuo ei kuitenkaan ole samanlainen kuin Jalokello, täälläkin yhdellä mun tuttavalla on se, mutta lehti on kyllä erilainen. Voi vitsit, ku ei tullu laitettua mihinkään ylös tuota nimeä! :(

Nummentonkija kirjoitti...

Ensisyksynä taitaa kukkia paljon myrkkyliljoja, niin hienot kuvat niistä olet ottanut. Luulen, että meilläkin! Viimeisen kuvasi kasvi olikin ihan tuntematon minulle nimeä myöten.

pivi kirjoitti...

Puutarhuri, harmi tosiaan että nimi jäi laittamatta talteen, mutta kerrothan sitten kun nimi selviää ! Mielenkiintoista !