Tulipa sittenkin ihan komea ruska. Koivut puotti lehet ruskeina, mutta muut pihan puut sai hienot
syysvärit, jopa omenapuut on ollu mahtavia. Haravointia en oo vielä vihtiny alottaa, katotaan sitten kun kaikki lehet on tippuneet.
Vaahteralla on ollu ihanan värikkäät lehdet, ei yhtään ruskeita, niinkuin joskus. Näistä tulee tehtyä toisinaan kransseja, pitäs melkein tehä nytkin.
Veri- ja neidonkurjenpolvet intoutu kukkimaan uudestaan.
Ja tuo robotti on tässäki hommassa mainio apu, vähentää haravoitavien lehtien määrää murskaamalla osan tuonne maahan. Sinnepä ne menee ravinteet kiertoon, ei kannata kaikkea edes haravoida. Kisu vahtii että hommat tapahtuu niinku pitää ;)
Ruttunen on ollu kyllä ihan ehottomasti paras hankinta pitkään aikaan! Kaks kesää se on täällä leikelly nurmikkoa ja ei edelleenkään ole mitään moittimista. Jälki on erinomaista, nurmikko voi paremmin kun koskaan, eikä ole kiipeillyt mihinkään kantojen, kivien, kukkapenkkien reunuksien yms päälle jumiin. Kerran oon vaihtanu terät kesän aikana ja pari kertaa putsannu heinänsilput pois pohjasta ja kuoren alta. Ei ole vaatinut kummempia. Hyvin pelittää.
Leimun kans on nautittu syyskeleistä, heitelty lintujen nokkimia omppuja sille pallojen sijasta ja ai että sillä on ollu mukavaa. Välillä vedetään "tukka putkella" ja korvat luimussa niin lujaa kun vaan kintuista lähtee.
Välillä pitää ottaa päiväuniakin 💗
On ollu kyllä aika ihana syksy taas värien puolesta. Tässä vielä muutama kuva...
Isotuomipihlajalla on ollu ihan huikean värinen syysasu, en muista että ois näin monivärisen kirjava ollu ennemmin. Harmi kun ei saa kuvattua niin hienosti tätä, miltä se näyttää luonnossa.
Mutta eipä tässä sen kummempia olla tehty, selkä on juonitellu toista kuukautta taas. Hissuksiin vaan hippasteltu ja ihasteltu luontoa. Jospa ens kesä ois oman kunnon puolesta parempi.
Mukavaa lokakuuta!
