torstai 8. kesäkuuta 2023

Uima-altaan kiviprojekti etenee

No jopas tässä onki vierähtäny, ihan meinaa unohtua koko blogi. Kuvia ois vino pino postattavaksi, kun vihtis alkaa kirjotteleen. Vaan jos nyt pysyis yhen postauksen ajan aina yhessä aiheessa, ettei näistä tulis aina niin kauheita maratooneja. 

Uima-altaan kivihommaa ollaan nyt jatkettu, nosteltiin kaivurilla reunalle vielä muutama kivi lisää ja laitettiin kivien välit viimeinkin multaa täyteen. Hieman meinaa olla haasteita näiden kasvien kans, mitä sinne pitäs saada kasvamaan, kun "vaatimuksena" olis trooppinen tunnelma ja mielellään palmuja... Ei ihan onnistu sellainen näillä meidän leveyksillä, mutta pistin aivonystyrät liikkeelle ja sain idean koripajuista. Kävin naapuripitäjässä ostoksilla, tulin paksun pajunipun kans kotiin ja kokeilen nyt saisko nuo juurtumaan tuonne ihan pitkinä pistokkaina. Työnsin pajut rinkiin multaan, n. 50 cm syvyyteen, sidoin muutamasta kohasta ne kiinni ja meinaan saada tästä pajupuun. Vielä kun sais latvaa taivutettua avoimemmaksi, niin tulishan siitä hieno. Melkeinhän tuo on niinkuin palmu ku oikein kuvittelee, eikö?


Koripajun ei pitäs tehä juurivesoja, joten sen leviämisestä ei tarvi olla huolissaan. Kaveriksi sille istuttelin siperiankurjenmiekkaa ja sulkavaleangervoa. Taustalle istutin viiruhelpeä, joka kyllä leviää, mutta sopii värinsä puolesta kivasti kivien ja pajupuun väliin. 


Jaoin ruusujuuresta, kuunliljoista, kultatyräkistä ja japaninkurjenmiekasta myös uusia alkuja kivien lomaan. Erilaisia saniaisia kaivelin pieniä taimia ja istuttelin niitä ympäriinsä. Nallenpoppeli oli tehnyt juurivesan, sen siirsin takalaidalle kiven kupeeseen. Vielä olis tulossa postin kautta muutamia taimia lisää mm. erilaisia koristeheiniä. Yllättävän paljon tähän uppoa tavaraa, yli 40 uutta alkua istutin jo nyt ja tyhjää tilaa on silti reilusti.

Onneksi tänään on satanut pitkin päivää, helpottaa kasvien siirtoa kun ei tarvi niin huolehtia kosteudesta. Haihtuminen on vähäisempää ja juuret pääsee paremmin alkuun. 

 Kruunukuunliljat oli melkein hukkuneet heinikkoon, kaivoin ne ylös ja jaoin pieniin palasiin. Tästä tulis ihana reunus tähän, jos vain lähtevät hyvin kasvuun.


Kultatyräkin luulis viihtyvän, samoin kotkansiipien. Isopiippoa löytyi pari tainta, nekin laitoin tuonne, tosin ehkä joutuu joskus siirtämään, jos kovin innostuu kasvamaan leveyttä. Mutta rehevää tunnelmaahan tänne haetaankin. Muokataan sitten tarpeen mukaan. 


Vielä lupailee viikonlopulle kylmiä öitä, mutta jos se kesä ens viikolla viimein tulis ihan oikein! 


tiistai 7. helmikuuta 2023

Kevään puutarhakierrokselta - Eija´s Garden Elämyspuutarha

 Enää pari kuukautta kevääseen, ihanaa! Jotenkin tämä talvi tuntuu aina niin pitkältä, mutta tänään on kyllä ollu jo ihan pieni aavistus kevättä ilmassa. Lämpötila on plussalla ja vesi tippuu puiden oksilta, aurinkokin pilkistelee aina välillä. 

Mutta jatketaanpa siitä mihin syksyllä jäätiin, eli näihin puutarhakohteisiin mitä tuli viime keväänä kierreltyä. Mun suosikiksi tuolta reissulta jäi kyllä tämä Eija´s Garden Loviisassa. Etukäteen olin kuvitellut alueen hieman isommaksi, mutta paljon siellä riitti kateltavaa. Kovasti jo kaipaan tuota ihanaa kevään vihreyttä, mukava palata näihin kuviin pitkästä aikaa.

Alueen keskipisteenä oli kaunis lampi, jossa uiskenteli karppeja.

 
Polkuja pitkin pääsi puutarhan eri osiin, pylväspuutarhasta rauhalliseen tuijien reunustamaan soppeen. 




Pieni aidattu muotopuutarha, tosin oli niin aikainen kevät, että ei vielä kauheasti ollut kasvavaa. 


Japanilainen puutarha, jossa oli kyllä ihan japanilaista tunnelmaa kasveineen ja kivien lomassa kulmittain menevän pitkospuupolun ansiosta. 


Tälle polulle mun piti palata toisenkin kerran, ihastuin tuohon tunnelmaan mikä siellä vallitsi.

 
Muuripuutarhan sisältäkin löytyi ihana paikka rauhoittumiseen. 




Kevätkaihonkukkia polun varrella...


Niin kaunista! 


Torpan pihapiiriä ja hyötytarhaa.




Ehkä vielä joskus täällä pitää käyä ihan keskellä kesääkin. Tuolloin kaikki kasvu oli vasta niin alussa, että perennatkaan ei kaikki vielä ollu ees nousseet ja kukkivia oli tosi vähän. 
Mielenkiintoinen ja kaunis puutarha! 

lauantai 8. lokakuuta 2022

Kesä meni, syksy tuli...

 Ja kohta on mennyt se syksykin. Mietin tässä että mitä keksiä postaukselle otsikoksi, ei meinaa päässä raksuttaa. Vähän koitan kuitenkin kirjotella kesän puutarhahommia ylös. Keväällä niitä suunnitelmiakin oli, mutta ei ihan saatu toteutettua mitä aiottiin. 

Sain saunan vieressä olevan istutusryhmän kuitenkin uusittua, se mua on häirinnyt jo monta vuotta. Sillon kun sen perustin, siitä loppui pikkusen multa kesken ja monta vuotta se on ollut vähän väliaikaisessa tilassa. Takana keskellä kasvava koristeomenapuukin on kärsinyt huonossa kasvualustassa. Nostin siis kaiken muun siitä pois, siirsin kasvit muualle, lisäsin multaa ja kiviä, vähän palanutta hevosen sontaa ja kalkkia, ja istutin ihan toiset kasvit tilalle. Kannon edestä kaivoin rikkaruohot ja moskat pois, kaivoin vähän maata auki ja tein mäntypölkyistä siihen pystyreunuksen. 


Siinä kuvaa ennen uudistusta.


Ja jälkeen. 


Tuon ison kuusenkannon takana on pieni kasa juurakoita, joiden väleissä kasvaa saniaisia, yks atsalea, kääpiöonnenpensas ja kuunliljoja. Ne sain nyt yhistettyä samaan ryhmään kaikkien muiden kans. Nyt tässä on siis iso, yhtenäinen ja siisti istutusryhmä. 


Tämä puupöllireunus on aika kiva. 


Omenapuun alla kitui jaloangervoja, muutama kuunlilja, jotka nyt siirsin tähän reunaan paksumpaan kasvualustaan. Ruusu ´Sävel´ on myös ollut huonolla paikalla, jospa sekin nyt lähtis kasvamaan kunnolla. 


Etupihalta löytyi vielä ylimääräistä sormivaleangervoa, joka löysi myös paikkansa kannon kupeesta. 
Valkokirjokanukka ´Ivory halo´ siirtyi myös omenapuun vierestä tähän kannon eteen. Tuolla on ihanan väriset lehdet, sopii kivasti tuonne metsän hämärään, tuo sinne vaaleutta. 


Onnenpensas sai jo keväällä hevosvoimaa...mahtavat vuosikasvut tehnyt kesän aikana. 


Omenpuun eteen tein korotusta kivillä, sai hieman paksummasti multatilaa tuonne taakse. Sinne siirsin pari koristeheinää, kastikoita ja saksankurjenmiekkaa. Etualalle istutin sammalleimuja, rönsyansikkaa, ketoneilikoita eri värisiä, muistaakseni jotain maksaruohoakin...katsotaan mikä niistä nyt alkaa viihtymään. Kun edes joku ;) Takalaidan laitoin täyteen vuorenkilpeä, ihan sen takia, kun sillä on niin hyvä maanpeittokyky, eikä päästä rikkaruohojakaan sieltä enää läpi. Koitan saada tästäkin penkistä hoitovapaan, niin että nuo kasvit peittäis koko alueen nyt allensa. 


Nyt on siis metsäpuutarhan puoli kokonaisuudessaan valmis. Tässä vielä pari kuvaa nyt myöhemmin syksyllä otettuja, ollaan saatu taas nauttia ihanasta ruskasta. 




Euroopanpähkinä sai mahtavan keltaisen syysasun uima-altaan terassin reunassa. 



Toinen pähkinäpensas löytyy kasvihuoneelle vievän polun varrelta. Nyt kun näitä on kaksi jo suht. isoa pensasta, jospa saataisiin pähkinöitäkin joskus. Näissä on siis syötävät pähkinät. 


Ihania pakkasaamuja on ollut useita. Kaunista on tämä syksykin. 




Ja se mun vanha kasvimaa, se saatiin muuten taas ahkeran pikkuveljeni avustuksella käännettyä ja tasattua siistiksi. Tämä jäi kuitenkin odottamaan ens kevättä, saa talven aikana miettiä että mitäs siihen nyt keksis. Nurmikko vai sittenkin jotain muuta... 
Haravoin pahimmat lehdet pois koivujen juurilta ja kippasin tuonne isoksi läjäksi, jotka sitten poltin tuossa. Tuhkat aion levittää ja harata tuonne pintamullan sekaan. 


Vielä odotellaan kukkasipuleita saapuvaksi, niiden istutus ois vielä ennen talvea. Muutenpa se tais tämä kesä olla tässä. 
Hyvää syksyn jatkoa!