Entistä ehommaksi - Pilvikirsikan uudistaminen

Mun yhdelle Pilvikirsikalle kävi nyt vähän huonosti.

Tämä on se yksilö jonka juurelta vuosi sitten kaivettiin niitä juurivesoja ja sieltä katkesi se yksi iso juuri, näköjään yksi suurimmista ja tärkeimmistä pääjuurista. Ja sehän sillon keikahti vähän kieroon ja syksyllä tuettiin se heinäseipäällä suoraan. Elättelin toiveita että ois suoristunu ja saanu säästettyä sen, mutta eipä se siitä enää toipunu.

Keväällä kyllä kukki melkein normaalisti, mutta siinä vaiheessa kun lehdet alkaa kukinnan jälkeen kasvaa, puu jäi aivan toispuoleiseksi. Toinen puoli kuivui ja kuoli, oksat ihan rapsahteli kuivuuttaan poikki. En usko, että olis enää siitä lähteny vihertymään muinakaan vuosina. 

Heinäkuun lopulla otettiin saha ja vedettiin puu poikki.

Ja kaato vasta heinäkuulla sen vuoksi, ettei se olis vuotanu kovin paljon kannosta. Kirsikoilla on niin voimakas mahlavuoto, ettei niihin keväällä ja kesälläkään kärsi juuri koskea. Juurella oli kuitenki muutamia juurivesoja kasvamassa, ne olis luultavasti kuollu myös, jos ois rungon menny keväällä katkaisemaan. 

3 melkolailla saman kokoista uutta alkua siihen jätettiin kasvamaan kaadetun tilalle, ja 3 ihan sen vuoksi että on sitten vara karsia ja valita parhaimman näkönen jatkamaan kasvua. 

 Nyt reilu viikko sitten otettiin nuo kaksi ylimääräistä alkua siitä pois ja jätettiin vain yksi. Ylimääräisiä sivuhaaroja poistettiin alhaalta ja kun näin myöhään nyt leikattiin niin jokaiseen haavapintaan laitettiin samantien haavanhoitoaine, ettei pääse sienitaudit ja homeet talven aikana tekemään vaurioita.

Aika nopeasti se on kasvanu kyllä, tietenki kun on iso juuristo tuon uuden alun kokoon nähden niin siksihän se kasvaa. Ja toivon mukaan nyt parin vuoden päästä olis lähes samoissa mitoissa entiseen verrattuna. 

Että eiköhän me tästä vielä puu saada. :) 

Edistystä tapahtuu!

Kyllä vaan on nyt kuulkaa saatu tehä töitä! :) Sain koululta 9-luokkalaisen työharjoittelija-tytön viikoksi pihahommiin. Sehän oli pakko ottaa ittiäki niskasta kiinni ja ruveta töihin. Koitin mahollisimman monipuolisesti teettää hommia harjoittelijallakin, että saa käsitystä mitä tämä puutarhahomma oikein on. 

Kukkasipulit saatiin maahan melkein kaikki, vielä muutamia pusseja tuolla on laittamatta. 

Koko viime syksyn aioin ottaa Sammalleimutki ylös ja laittaa uudestaan, kun ne oli niin heinittyny jo. Nyt sit saatiin nekin kuntoon. Kuukalenterista vielä sattu päiväki niin kohilleen, että lehtipäivänä nostettiin ja uudelleen istutettiin, pitäs siis lähteä hyvin juurtumaan. Ja vaikka syksy nyt onkin jo näin pitkällä, uskoisin niiden lähtevän ihan hyvin. Sammalleimuhan on sellainen, että se ei tarvitse välttämättä juuriakaan, juurtuu siis ihan vaan semmosesta pätkästä. 

Marjapensaat ja Koristearoniat leikattiin, tosin se on kyllä meni ihan liian myöhään, ne ois pitäny leikata jo elokuulla. Samoin syyslannotteet laitettiin vasta nyt, nekin ois pitäny antaa jo kovastiki elokuun aikana. Mutta kahtotaan nyt, jospa sillä jotain vaikutusta ois kuitenki. 

Kasvimaa käännettiin, mansikkamaa siistittiin rönsyistä, Vadelmista kaivettii puolet pois ja siihen tilalle tulis ens kesänä lisää kasvulaatikoita. 

No jos palataan vielä viikko ajassa taakse päin, tein roskapöntölle taas mukulakivistä kiveyksen, jälleen samalla murske-betonisysteemillä kuin aiemminkin. Pohjathan aukaistiin kaivurilla jo toista kuukautta sitten, vaan siihenpä se eteneminen tyssäs... Moottorisahan käyttö piti nyt siis opetella ite, kun isäntä ei joutanu kaveriksi. Siinäpä se lähtötilanne.

Puhelinpylväät siis reunoille, kivillä tuin ne paikalleen. 

Sisäpuoli täytettiin soralla ja tässä kohtaa vähän oikaisin tätä hommaa, lapioin sementin suoraan tuohon sorapatjan päälle, sekoittelin siihen haralla ja tasoittelin.

 Kivet nuijin sementti-soranpatjan päälle, vatupassiki piti ostaa että sai kaadot kohilleen. 

 Ja saumaus sitten tosiaan 0-8 ml murske-sementtiseoksella, 4 osaa mursketta, 1 osa sementtiä kottikärryissä lapiolla sekaisin ja kuivana tuohon kivien päälle ja väleihin. Lopuksi kastelu kevyellä suihkulla.

Tämän sain siis ennen harjoittelijan tuloa. Ja siitä sitte lähtettiinki jatkamaan.

Aivan tuhannen raskaita oli nuo pitkät pylväät käsitellä! Saatiin tosissaan kiskoa ja pyöritellä, että saatiin ne asettumaan paikalleen. Kaikkein hankalin oli sahata moottorisahalla nuo nurkat siten, että ne ois järkevän ja siistin näköset, eikä kovin pahasti irvistelis. 

Traktorilla ajoaki sai taas harjotella, se on kyllä jotenki alkuun aina niin takkusta, ei taho saaha koko konetta liikkeelle, ku ei muista mitä mistäki vivusta tapahtuu! =D 

Osa noista ylimääräisistä sorista sain kauhalla ihan pois, mutta tuo nurkka oli sen verran haastava että katottiin parhaimmaksi lapioida nuo kauhaan! Mutta helpotti ja nopeutti tuo kuitenki huomattavasti, ei tarvinnu kottikärryillä lähteä kärräämään.  

Ja oon kyllä ihan tyytyväinen lopputulokseen! 

Siinä vielä kuvaa ennen ja jälkeen. On se nyt siisti! Jos ei enää tulis nurmikko tuohon soralle, ainakaan niin helposti. Ja on tuo raja nyt selkeä.

Sipulikukkia alennuksella

Ilmoitan nyt täälläkin tästä mun yrityksen, Suviruusun sipulikukkien loppuvaraston alennusmyynnistä. Sen verran paljon jäi vielä sipuleita myymättä, kun kutsut on jo ohi, etten minä saa niitä itelleni laitettua. Hollannin toimitukset olivat kylmien säiden vuoksi pari viikkoa myöhässä, eikä sipulit ehtineet mulle yksillekään kutsuille mukaan, siksi niitä siis on varastossa edelleen. 

Istutusaikahan on mitä parhain, maa on jo sen verran jäähtynyt ettei tarvitse pelätä niiden kasvuunlähtöä liian aikaisin.

Joten pyydänkin nyt teidänki apua, että saisin näitä vähemmäksi. Jos vaan vielä tarvis olis, niin -40% alennuksella on nyt loput sipulit myynnissä. Oon koonnut niistä 5 erilaista pakettia, pienempää ja isompaa, kuvaukset näkee tarkemmin verkkokaupasta.

Lisätty 9.10 - Sipulien myynti päättynyt!

Pakkanen puraisi

Aina ensimmäisen pakkasyön jälkeen pitää lähteä pihalle kuvaamaan, kuuran kuorruttamissa kukissa on jotain niin kiehtovaa. Ja sen ensimmäisen pakkasen jälkeenhän ne sitten nuupahtaakin, ei enää ehdi kuvailla kuurakukkia. 

Pensashanhikki ´Elizabeth´  on kukkinut koko kesän, eikä loppua näy...saa nähä vieläkö jatkaa.

Verikurjenpolvi

Mutta kylmää on! Voi kamala kun sormetkin oli ihan kohmeessa, kun kuvailin. Ei ainakaan nyt tarkene tehdä mitään hommia pihalla. On se jännä, miten syksyllä parin asteen pakkasen käy niin luihin ja ytimiin kun, taas keväällä se tuntuu ihan lämpimältä ;)

 Lamo- eli Pikkuherukassa alkaa olla hieno ruska

Muuten on kyllä vielä ihan vihreää ja vehreää, vaikka ympäröivä luonto alkaa olla lehdetön. Kukkasipuleita pääsis nyt istuttamaan, ei tarvi enää pelätä että maa ois liian lämmin ja ne lähtis kasvamaan ennenaikojaan. Jos ottais sen tässä loppuviikon hommaksi.

Ja asiasta toiseen...;)

Meillä on kyllä maailman paras kissa!  Ei lapsiystävällisempää kattia olla kyllä nähty, toimittaa nuken virkaa rattaissa ja nukkua posotti ihan tyytyväisenä ku neiti sitä lykkäili ;)

Pilvikirsikka ja Mongolian vaahtera - pihan pikkupuut

Aattelin nyt näistä kahdesta tehä ihan oman jutun, kun mun mielestä nämä on niin hienoja ja moneen pihaan sopivia puita. Eräs tuttava meinas, että netistä ei tahdo löytyä kunnon kuvia varsinkaan tästä Pilvikirsikasta, joten sen vuoksi laitan nyt edes nämä mitä iteltäni löytyy. Ja tosi hyviä vaihtoehtoja perinteisten koivujen ja pihlajien rinnalle.

Pilvikirsikka - Prunus Pennsylvanica I-VI

Pilvikirsikka on erittäin nopeakasvuinen ja kaunis puu. Nämä mitä itelleni istutin 4 vuotta sitten, on hurahtaneet lähes metrin kesässä pituutta lisää. Korkeutta tälle tulee n. 8-10m, leveyttä 4-5m. Eli ei mikään mahdottoman iso, mutta kuitenkin antaa näkösuojaa ja tuulensuojaakin. Leviää melko voimakkaasti juurivesoista, joten nurmikolle kun istuttaa niin pysyy kyllä ruohonleikkurilla kurissa. Mutta tämäkin yksilö on tehnyt juurivesoja tuonne metsän puolelle, joista sitä kyllä voi lisätä ja istuttaa muuallekin.

 

Keväällä kukkii ihan valkoisenaan, monen kukan tertuissa pienin valkoisin kukin. Kuten kuvasta näkyy, kukinta ajoittuu Sammalleimujen kans yhtäaikaa, eli Toukokuun lopulle, kesäkuun alkuun.

 Koristearvo perustuu kukintaan, ylipäätään kasvutapaan ja kauniisin lehtiin ja lisäksi vielä kauniiseen syysväriin. Ja vaikka tämä nyt kirsikka onkin, niin ei tee syötäviä kirsikoita. Jos pihassa on 2 tai useampi puu, tekee syksyisin pienet punaiset marjat, jotka kyllä katoaa lintujen suihin melko nopsaan. 

Menestyy keskirvinteisella, tuoreella maalla, savisemmallakin, kuten meillä. Valon suhteen tykkää olla puolivarjossa tai auringossa, jolloin kukinta on runsaampaa. Menestymisvyöhyke I-VI

Mongolianvaahtera - Acer ginnala I-IV

Mongolianvaahteraa tapaa useimmiten pensaana. Aika yleisesti sitä on kyllä käytettykin, mutta taas rungollisena puuna sitä näkee ainakin täällä harvemmin. 

Lehdet on pitkänmalliset ja sahalaitaiset, koristeelliset. Kasvupaikaksi vaatii runsasmultaisen ja ravinteikkaan maan. Istutin näitä pari tuonne mun kukkapenkkiin, siirsinkin toisen melko isona ja kesti sen siirroon kyllä aika hyvin. 

Keväällä kukkii aika vaatimattomin, pienin valkoisin kukin, joista en kyllä löytänyt yhtään kuvaa. Sen verran huomaamaton on se kukinta. Syksyä kohti tekee punertavat siemenet, jotka lähtee tuulen mukana lentoon. En tiiä kuin herkästi tämä siemenistä leviää, ainakaan täällä ei ole toistaiseksi näkynyt uusia taimia.

Kasvutapansa ja koristeellisten lehtien ansioista sopii mun mielestä hyvin japanilaistyylisiin puutarhoihinkin.

Vanhemmiten tästä näyttää tulevan n. 5m korkea pieni puu. Tämän kuvan nappasin kännykällä erään rivitalon pihasta, jossa kasvoi kyllä suurempi Mongolianvaahtera. Ihan yllätyin, miten iso tuo on, mutta tuohon kokoon vaaditaan kyllä vuosia aikaa. Mutta toistaiseksi ainakin nuo mun puut mahtuu hyvin tuonne perennapenkkiin.

Syysväri on tosi hienon punainen, jos olis ollut pakkasöitä, lehdet menis silloin ihan tummanpunaisiksi. Näitä voi käyttää hyvästi kransseissa ja muussakin syysaskarteluissa. Kaikinpuolin tosi kaunis puu tai pensas, kumpana sitä nyt haluaa kasvattaa. Menestyminen luvataan IV-vyöhykkeelle asti, mutta tosiaan tuo ylemmän kuvan puu on VI-vyöhykkeeltä, joten menee kyllä pohjoisemmassakin.

Kumpaakaan näistä ei juuri tarvitse leikata, ellei sitten halua muotoilla puita enemmän rungollisiksi. Keväisin leikkauksia ei missään tapauksessa saa tehdä! Sekä vaahterat että kirsikat vuotavat keväällä niin voimakkaasti, että jos niitä silloin leikkaa, puut vuotaa kuiviin ja jopa kuolee. 

Omakohtaista kokemusta on, yhden Mongolianvaahteran leikkasin 3 vuotta sitten keväällä, en kyllä montaa oksaa mutta kuitenkin, ja sepä otti nokkiinsa ja siitä kuoli kaikki maanpäällinen kasvu. Lähti kuitenkin juuresta vesomaan uutta ja nyt se on vajaan 2 metrin korkuinen. Että ei kannata tehdä niin ku minä ;) Leikkaukset siis jätetään syksyyn, ts. elokuun alkuun, jotta haavapinnat ehtii parantua ennen talvea. 

Alaston Impi eli Syysmyrkkylilja

 Nyt ne kukkii! Aivan ihana kukka, niin heleä tuo väri! Viime syksynä nämä aukesi vaan ihan vähän, kun oli niin kylmää. Syysmyrkkyliljakin on siis sipulikukka, jotka istutettiin syksyllä. Keväällä kasvattaa vihreät lehdet, jotka kuihtuu heinäkuun aikoihin pois ja kukkavarret nousee Elokuun loppupuolella. Näitä täytyy hankkia lisää, on kyllä niin hienoja!

 

Purppuraheisiangervo, Viiruhelpi ja taustalla Kanadantuija. Näistä kolmesta tulee hyvä trio värien suhteen, vihreää, valkoista ja oikein tumma liila, lähes musta. Kanadantuijasta tulee iso, n. 5-6m korkea, monta metriä leveä...soveltuu erinomaisen hyvin näiden kahden taustalle. Viiruhelpo molempien välissä tuo kontrastia valkoraitaisilla lehdillään. Tykkään! :)

Kanadanatsalea on kasvanut kesän aikana tosi paljon! Kukkanuppuja on ensi kevääksi näkösällä, sekä tässä että Marjatanalppiruusu ´Haagassa´.

 Pensasmagnolia sitkuttelee hengissä, ei kylläkään kovin hyvinvoivana, mutta kuitenkin...nähtäväksi jää jaksaako lähteä kunnolla kasvuun. Oikealla Syyshortensia ´Great Star´ palellutti viime talvena melko pitkästi versoja, mutta on kyllä kasvattanut kovasti uutta. Kukkanupuista ei ole nyt tietoakaan...vähän arvoitus tämänkin selviäminen jatkossa.

 

  Pähkinäpensas sen sijaan on kasvanut ihan silmissä! Juurelle istutin keväällä Jaloangervoja ja kuunliljoja.

Valkokletrat selvis myös talvesta ihan kohtuuhyvin. En edes muista, missä asti tämän piti talvehtia, mutta ei tainnu olla tälle korkeudelle kuitenkaan. Kukkia ei ole vielä näkynyt, mutta ehkäpä joskus tulevaisuudessa kuitenkin. :)

Tässäpä tämän kertaiset mietteet, ensi vuotta ajatellen muistissa, niin osaa sitten odottaa ja seurata mitä missäkin tapahtuu.

Ihana syksy!

Niin, vielä se on ihana! Mä tykkään kyllä niin näistä syksyn väreistä, tästä rehevyydestä. Melkein vois sanoa että Juhannuksen ajan kukinnan jälkeen syksy on kauneinta aikaa vuodesta. 

Ja nyt varsinki kun piha on niin siisti, ettei varmaan koko kesänä ole ollut. Tänään kävi puutarhavierailulla yli 50 vierasta, joka kuitenki näin pieneksi tapahtumaksi oli mun mielestä melko hyvä määrä. Joten kiitos teille, jotka kävitte! :)

2 päivää puunasin ja ähräsin ulkona, että sain pihan esittelykuntoon. Tämmönen päivä on hirmu hyvä siinäki mielessä, että tulee semmonen pieni pakko laittaa piha siistiksi, ei ehkä muuten olis tullut tehtyä kaikkea sitä mitä nyt tein. Tuli korjattua heiluriharakin, että sai putsattua hiekkakäytäviltä rikkakasvit pois. Se meni rikki jo viime syksynä, joten oliki jo korkea aika korjata se. Mansikkamaan siistiminen on vielä kesken, rönsyjä pukkaa taas urakalla...

Kukkiaki löytyy yllättävänki paljon vielä, kun oikein ajatuksen kans niitä kuvailin. 

Pensashanhikit on kyllä niin ihania pensaita näin syksyllä! Varsinki nämä matalampikasvuiset ja runsaasti kukkivat. Keltainen matala pensashanhikki ´Elisabeth´ on alottanu kukinnan jo kesäkuun alussa, sieltä lähtien on kukkinut hiljalleen ja nyt vasta näyttää olevan pääkukinta-aika menossa! Tämä vihretyy aikasin keväällä, ei ole semmonen risukasa niinku monet muut. 

Samoin päärynäpuupenkissä kukkii valkoinen pensashanhikki nyt kaikkein runsaimmin! Tämä penkki on näköjään näin syksyllä parhaimmillaan! Ja ihan kiva niin, koska muuta kukintaa on jo sen verran vähän.

 Syysleimut kukkii edelleen, myös kirjavat ja valkoiset lajikkeet. Nämä punaiset näyttäs olevan myöhäsimmät, mutta lajike ei enää tallessa.

Syysmyrkkyliljat nousee myös, ainaki nyt on ollut sen verran lämmintä, että nämä on monta viikkoa aikasemmassa, mitä viime syksynä. Ehkä ehtii aukoa kukatkin paremmin. 

Kangasajuruoho keskellä kukkii taas, ilmeisesti toista kertaa, vaiko onkohan kukkinu koko kesän?! Tuli Heinäkuun aikana lähes kuukauden tauko, etten pihalle ehtiny käymään ollenkaan... en siis nyt tiiä onko kukkinu yhtäjaksosesti vai miten. Neidonkurjenpolvet ja Verikurjenpolvetkin kukkii edelleen. Ja tässä kuvassa näkyy myös tuo erilaiseten lehtimuotojen tuoma vaihtelu. Minusta nuo kurjenmiekan vaaleat lehdet on aika ihanat tuossa!

 Ja aatella, nämä ruusut mä olin vähällä kaivaa keväällä pois ja heittää kompostiin! Onneksi en kaivanu, kesäkuun loppupuolella nimittäin lähti vasta kasvuun, kaikki maanpäälliset näistä paleltu viime talven aikana! Ihme ruusuja, kun silti kukkii nyt!

 Ja tämä kaunokainen on Viron tuliainen viime kesältä. Aika hieno, erikoinen kukka! Nimi mulla vaan on hukkunu jonnekin, en enää löydä sitä nimilappua tälle ja en muista mikä tämä oli! :( Tunnistaako kukaan? Mä en kyllä missään muualla edes ole nähnyt tällasta...ei hajuakaan, pitkäskö tämän edes menestyä Suomessa.