sunnuntai 4. lokakuuta 2020

Ruskakuvia

Tulipa sittenkin ihan komea ruska. Koivut puotti lehet ruskeina, mutta muut pihan puut sai hienot 
syysvärit, jopa omenapuut on ollu mahtavia. Haravointia en oo vielä vihtiny alottaa, katotaan sitten kun kaikki lehet on tippuneet.





Vaahteralla on ollu ihanan värikkäät lehdet, ei yhtään ruskeita, niinkuin joskus. Näistä tulee tehtyä toisinaan kransseja, pitäs melkein tehä nytkin.


Veri- ja neidonkurjenpolvet intoutu kukkimaan uudestaan.





Ja tuo robotti on tässäki hommassa mainio apu, vähentää haravoitavien lehtien määrää murskaamalla osan tuonne maahan. Sinnepä ne menee ravinteet kiertoon, ei kannata kaikkea edes haravoida. Kisu vahtii että hommat tapahtuu niinku pitää ;)

Ruttunen on ollu kyllä ihan ehottomasti paras hankinta pitkään aikaan! Kaks kesää se on täällä leikelly nurmikkoa ja ei edelleenkään ole mitään moittimista. Jälki on erinomaista, nurmikko voi paremmin kun koskaan, eikä ole kiipeillyt mihinkään kantojen, kivien, kukkapenkkien reunuksien yms päälle jumiin. Kerran oon vaihtanu terät kesän aikana ja pari kertaa putsannu heinänsilput pois pohjasta ja kuoren alta. Ei ole vaatinut kummempia. Hyvin pelittää. 





Leimun kans on nautittu syyskeleistä, heitelty lintujen nokkimia omppuja sille pallojen sijasta ja ai että sillä on ollu mukavaa. Välillä vedetään "tukka putkella" ja korvat luimussa niin lujaa kun vaan kintuista lähtee. 






Välillä pitää ottaa päiväuniakin 💗


On ollu kyllä aika ihana syksy taas värien puolesta. Tässä vielä muutama kuva...






Isotuomipihlajalla on ollu ihan huikean värinen syysasu, en muista että ois näin monivärisen kirjava ollu ennemmin. Harmi kun ei saa kuvattua niin hienosti tätä, miltä se näyttää luonnossa. 

        






Mutta eipä tässä sen kummempia olla tehty, selkä on juonitellu toista kuukautta taas. Hissuksiin vaan hippasteltu ja ihasteltu luontoa. Jospa ens kesä ois oman kunnon puolesta parempi. 
Mukavaa lokakuuta!





sunnuntai 20. syyskuuta 2020

Syyshommia

 Joskus taisin vannoa, etten enää osta yhtään tulppaanin sipulia, kun ei niitä ikinä oikein saa kukkimaan ja kasvamaan. Kuitenkin kävi niin, että sorruin tilaamaan Puutarhurin Majan puodista ison satsin erilaisia tulppaaneja. Narsissit meillä viihtyy, mutta tulppaanit ei pidä savisesta pohjamaasta ja ne mätänee herkästi. Nyt aattelin, että kokeilen niitä tuonne alapihalle saunan eteen uuteen penkkiin, siellä kun on ihan täysin erilainen multa, mitä muualla pihalla. Tilasin sinne enemmän hiekkapitoisen mullan, siinä ei pitäs vesi seisoa, eikä ole savea oikeastaan ollenkaan. 

Tässä pienessä penkissä on nyt lähes 200 sipulia, istutin takalaidalle laukkoja ja koko penkin 10 cm välein erilaisia tulppaaneja, korkeimmat lajikkeet taakse, matalammat eteen. Jotta jos tämä nyt ei onnistu ja ens keväänä loista kunnolla, niin sitten mä luovutan. 



Värit on ihan sekalaiset, koitan saada tästä semmosen riemunkirjavan, en mitään tiettyä sävyä. OSa on kerrottuja, osa yksinkertaisia, loput siltä väliltä. 


Rautatieompun juurella kanadanvuokko on levinnyt ihan valtoimenaan. Se on kyllä nättiä kun kukkii ja muutenkin hyvin helppo kukka. Tänä kesänä se kärsi aika pahasti, mikä on yllättävää, kun yleensä ei hätkähä mistään. Poistin penkistä vajaan parin neliön alan vuokkoa, kaivelin juuretki pois mitä sain ja istutin tilalle loistosädekukkaa ja kymmeniä värililjan sipuleita. Tässä on ollut niin vähän loppukesästä kukkivia, että vähän kaipaa jotain uutta. Jos ja kun tuo kanadanvuokko tuostakin taas nousee, niin sehän passais kyllä ihan kivasti värililjojen sekaan aluskasviksi. Ihan hauska nähä mistä tuosta tulee. 


Omppuja tulee valtavasti, osa on jo keitelty hilloksi, tutuille annettu pari kassillista ja osa vielä puissa. Syötyki on jo vaikka kuinka paljon. Punakaneli on kyllä huippuhyvän makunen! 


Syksy se on, ei siitä pääse mihinkään...aina sama haikeus iskee, kun lehet alkaa tippumaan. Ruska taitaa jäädä näköjään aika laimeaksi tänä vuotta. 



Metsäpuutarhan keijumaahan muutti uusi ja heti niin söpö asukas ettei tosikaan! Mulla on pari hoitolaista tässä yhen viikonlopun ajan, lastenhoitopalkaksi sain peikon 😁 Ei ollenkaan huono palkka!



perjantai 4. syyskuuta 2020

Metsäpuutarha valmistui

 Tämän kesän pihahommat taitaa olla nyt paketissa. Olli sai hommansa tehtyä ja kyllä tuli hyvää jälkeä! Tällä hetkellä ei ole enää mitään pihan perustushommia kesken, nyt vois jopa melkein sanoa, että piha on valmis. Eikä menny "kuin" 11 vuotta päästä tähän pisteeseen 😁 Enpä olis keväällä uskonu, että voin sanoa näin! 


Metsäpuutarhan toinen puoli saatiin tehtyä valmiiksi viimeisenä. Pohjamaa on tässä kivistä, kovaa hiesusavea, joka meni aina sadekelillä kuravelliksi ja kuivalla kelillä taas niin kivikovaksi, että mikään ei pystyny siihen. Istutuksien kohille osittain kaivettiin kuoppaa, mut suurin osa korotettiin kohopenkeiksi kivien ja kantojen avulla. Ehkä enemmän olis voinu laittaa pensaita, mutta tuon maan takia luovuin ajatuksesta ja istutin vähempään multaan tyytyviä kasveja. 

Kuukausi takaperin ystäväni ottama kuva tästä alueesta.


Aika epätodellinen olo, että tosiaankin, viimein se on valmis.


Näillä kuvilla on 6 päivää väliä. 


Muutama yleiskuva alueesta, nyt sitä on enää vaikea kuvitella muunlaiseksi. Niinku ois aina olluki tuommonen. 




Kiveys on ihan yksinkertaisesti kivituhkaa ja siihen upotettuja mukulakiviä. Alla on kankaat, ettei heti tule roska läpi.


Kasvit siirtelin siis eri puolilta pihaa. Kuunliljoja mulla oli viime kesän jäljiltä ruukuissa kasvamassa, kun niille ei ollut paikkaa. Tähän tulikin nyt 4 erilaista kuunliljaa, yks isolehtinen ´Elegans´, mutta loppujen lajikkeista ei ole tietoa tai muistikuvaa. 


Kuunliljojen eessä muutama sammalleimun tupsu, jotka lähti irti tiarelloja kaivettaessa.


Saniaisia siirtelin metsästä ja perennapenkeistä. Olettaisin että nämä pienilehtiset on kivikkoalvejuurta, vähän isommat metsäalvejuurta ja toiselle puolen kiveystä istutin kotkansiipeä. Saniaiset on kovia leviämään, saa nähä kuin äkkiä ne vallottaa tästä kaiken tilan. Kuunliljat tosin ei ole kovin ronkeleita, niiden kaveriksi nuo sopii hyvin. 



Saunan eestä kuusen juurelta nostin ylös kanadanatsalean. Siellä se ei oikein viihtyny, paikka oli liian kuiva ja varjoinen. Viime talvi meinas koitua jo sen kohtaloksi, eikä se kukkinu nyt ollenkaan. Kesän aikana uutta kasvua on tullu ihan reippaasti, jospa se siitä tuuheutuis. Juuristoalueen katoin koristekivellä, kun tämä ei tykkää rikkaruohojen kuopsuttamisesta juureltaan. Tuo koristekivi on kyllä hiukkasen moderni ajatus tänne, mutta toisaalta se tuo vähän valoisuutta tuonne varjoihin.


Viereen pelastin saman kuusen juurelta sinikämmenen. Sekin on kutistunu kovasti parin viime vuoden aikana, joten toivotaan sillekin lisää virtaa ja ainakin nyt on tilaa kasvaa. Kaverina kanadanruohokanukkaa, joka leviää rönsyillä näköjään hyvinki tehokkaasti. 


Myös kapealehtikalmia siirtyi huonolta paikalta tähän yhden kannon koloon. Se on ikivihreä, kanervan sukulainen, varpumainen pensas ja sillä on kaunis vaaleanpunainen kukinto, kunhan nyt vain joskus kukkis. Liian kuivassa paikassa kasvanut tämäkin.


Ja noita ihania kaunokaisia, keijuängelmiä istuttelin nyt molemmin puolin kiveystä, kuunliljojen ja atsalean väliin, nuo kun sais tähän leviämään niin ai että ois hieno!




Toiselle puolen käytävän reunaan istutin ison alueen rönsytiarellaa, se on hirmu kaunis suurina aloina, kun kukkii. Puupölkkyjä laitoin huvikseni myös tuonne sekaan, ei tiiä jos vaikka keijupuutarha joskus laajenee tähän ympäristöönkin. 


Valkoinen patjarikko sais levitä toiselle puolen saniaisten ja kuunliljojen juurelle. Sekin on ihana kevään kukkija. Pari valkoista siperiankurjenmiekkaa istuttelin myös tuolla tavalla koristekatteen sekaan, saa vähän erilaista lehtimuotoa. Ja kaks pienen pientä kitunutta kalliokielon taintaki löyty likakaivojen kupeesta. 




Ensalkuun tuntu, että näitä kasveja ei ole kovinkaan montaa, mutta nyt kun näitä on kuvannu ja luetellu, niin onhan tuossa lajikirjoa. Varsinkin näitä kituneita ja väärissä paikoissa kasvaneita on aika monta, täytyy toivoa että pelastusyritykset onnistuu. Tässä vaiheessa kun nuo taimet on pieniä, ne ei näytä parhainta puoltaan. Eihän tässä malta oottaa ens kesää, jotta saa kattoa näiden kasvua. 

Ja lopuksi muutama kuva keijupuutarhastakin, sinne nimittäin muutti nyt asukkaat. Minusta tämä on niin ihana! 










Rentouttavaa viikonloppua! 😊