Kukkalaitteen tekoa

Mummuni nukkui pois muutama viikko sitten. Huomenna olis tarkoitus suunnistaa hautajaisiin...sinne tein itseltäni ja sisaruksiltani kukkalaitteen. Vanhahan hän jo oli, mutta hyväkuntoinen ja viimeseen asti ihan tolkku nainen, oikea teräsmuori. Mummusta jää hyvät muistot, ja vaikka oli paljon lastenlapsia ja lastenlastenlapsia, hän aina muisti meitäkin. 

Käytin kukkalaitteessa punaisia isoja neilikoita, valkoista eustomaa, valkoisia ja punaisia tulppaaneja, kielopuuta, karhunheinää ja nahkalehteä. Edellisestä on aikaa jo useita vuosia, vähän oli hakusessa välillä että mitenkäs tämä nyt meni, mutta tulihan tuosta ihan oikean näköinen. 

Mun joulukuu on ollut kiireisin moneen vuoteen. Ei ole montaa vapaata iltaa mahtunut tähän kuukauteen, on ollut sitä ja tätä, pitäny juosta paikasta toiseen. 

Tänään on käyty lasten joulujuhlassa koululla aamulla, sieltä kiirellä kukkakauppaan hakemaan kukkia ja suunnittelemaan kukkalaitetta...välissä pikaisesti vielä hierojalle tunniksi, sitten kotiin tekemään kukkalaite ja ilta kestitetty vieraita. Sitä rataa suunnilleen on mennyt muutki päivät.. monta hommaa ollut samalle päivälle. Hieman meinaa stressiä pukata päälle...mut jos se tuo joulu vähän rauhoittas tilannetta.

Nyt jätän bloginkin joululomalle, joksikin aikaa...ellei tässä sitten tule pakottavaa tarvetta kirjotella. 

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2013 kaikille!  

Jotain sinistä...

Kukkien värit on semmoinen asia, joita aina miettii, että mitä sitä haluaa ja mitä ei. Aikoinaan ajattelin ennen pihan olemassa oloa, että sinistä sinne ei tule. En tiiä miksi se sininen on ollut aina mulle semmonen viimenen väri, jota en ole halunnut sisustukseen enkä minnekään. Mut yllättäen se onkin puutarhassa aika ihana. Ilman sinistä olis ehkä liiankin "lämmintä", sininen piristää ja korostaa muita värejä sopivasti.

Siperiankurjenmiekka kuuluu sinisistä mun suosikkeihin. Sen väri on niin loistavan sininen, suorastaan taivaan sininen. Korkeana näkyy kauas tuolta perennojen keskeltä, varsinkin särkyneen sydämen kans tosi hyvä pari.

 Kevään siniset sipulikukatkin on söpöjä, vaikkakin aika pieniä. Oikealta lähtien Kirjokevättähti, Krookus, Posliinihyasintti, Helmililjaa ja ihan tavallista hyasinttia, jonka lajiketta ei ole tallessa.

 Keskikesällä kukkii Rentoakankaali, joka on hyvä, tiivis ja mätäsmäinen maanpeittäjä kasvi. Saksankurjenmiekka ja Mirrinminttu viihtyvät myös samassa penkissä Akankaalen kans. Ruiskaunokkia kasvattelin toissa kesänä, käytin sitä kukkakimpuissa jonkin verran.

 

Kärhöt taas ovat niin hienoja suuren kukan koon ja runsaan kukinnan ansiosta. Viime talven yli nämä meni, vaikka ei niiden lupausten mukaan täällä pitäisi talvehtia kovinkaan suurella varmuudella.:)

 Vasemmalla Tarhakellokärhö ja oikealla jalokärhö ´Multi Blue´. Keskellä aina niin kiitollinen ja runsaskukkainen Karpaattienkello.

 

Mitäs teidän muiden penkeistä löytyy?!

Heitämpä tähän vielä haasteen, että jokainen joka täällä käy ja bloggailee, kirjotelkaapa tekin omista sinisistä tai muista väriryhmistä koosteita. :)

Haaste - Mitä kasvihankintoja aiot tehdä ensi vuonna?

Tiina laittoi mulle tän haasteen jo joku aika sitten, kiitos siitä. :) En ole joutanut siihen vastailemaan, en tosin ole vielä hirveästi ehtinyt miettiä ens kesän kasvihankintoja, mut jotain kuitenkin. :)

Tämä metsän laita penkin takana mulla ois haaveessa saada kuntoon jossai välissä. Oikeestaan kuvittelin saavani sen tehtyä jo viime kesänä, mut eihän sitä oikein mitään voinu tehdä, kun aina vaan satoi vettä. Joten toivotaan ens kesästä parempaa. Tosin just tuohon penkin kohdille, metsän puolelle tulee se meidän pihasauna... se tulee! Eikä mitään ehkä!

Tuosta penkiltä kun lähdetään kuvan mukaan vasemmalle, käytävä vie alemmas pelikentälle, joka näkyy tuossa alakuvassa. Se pitäs laittaa ihan uusiksi, on niin ruohottunut, kun joku ei uskonu mua että pitäs laittaa suodatinkangas ensin soran alle... ;) No sinnekin tarviin kasveja..

 Penkistä taas oikealle takaviistoon alkaa se metsä, jonne olis tulossa mun metsäpuutarha. Sinne haluan vinon pinon varjopaikan kasveja, tosin kyllä se osin aurinkoinenkin on. Ois ihana kun saisin johonki kohtaan sellaisen rehevän, vihreän vaikkapa villiviinin peitossa olevan puisen portin...

 Kasvihankintalistalla siis

Alppiruusuja, ainakin ´ Haaga´ ja ´Pohjolan tytär´

Tuivioita

Kanadan tuijaa

Pelikentän reunalle Tyrniä

Piippuköynnös

Pallotuijaa

Pesäkuusia

Tähkäkimikki

Kuutamohortensia (jos vaan sais menestymään)

Ruusutkin mua on alkanu kiinnostaa ihan hirmuisesti. Nyt mulla on n. 15 eri lajiketta, ihan ne perusruusut ja pari harvinaisempaa. Niitä tekis mieli hankkia lisää. Ehkä joskus jos saan aikaiseksi, rakentelen vanhoista heinäseipäistä pitkän pätkän aitaa ja siihen aidan reunaan kasvamaan erilaisia ruusuja aaltoilevaksi aidanteeksi. :)

Ala kuvassa mun pienin apulainen kasteli viime keväänä innoissaan kasvihuoneessa taimia. Enää tuohon hetkeen ei ole kuin reilut 5 kk aikaa, eli vähemmän melkein, mitä tuosta kuvan otosta on kulunut aikaa. Joten voiton puolella ollaan jo!

 

Heitänpä haasteen eteenpäin ainakin seuraaville, ois kiva kuulla muidenkin suunnitelmia. :)

Anun puutarha - blogiin

Tuijalle ruusuja ja rikkaruohoja - blogiin

Satupuutarhaan

Tonttu tuli vieraisille...

Saimme tontun, pihan suulle vartioimaan, sekä lapsia että aikuisia, osaavatko olla kiltisti. Pitkä parta, pipo päässä se seistä töröttää ja kuuntelee... ties vaikka illan tullen lähtee ikkunan taa hiippaileen. 

On se hyvä olla oma tonttu, jos vähän hillitsis lasten kinasteluja näin joulun alla ;)

Hiuksia jänisten karkottamiseen

Tämä taas viime vuoden juttu vuodatuksen puolelta, mutta jälleen ajankohtainen, joten lisätäänpä tähän väliin. Testin tuloksen voit lukea alhaalta...

Kävin kampaajalla lyhentämässä hiuksiani, puolet lähti pituudesta pois ja aika kasa sitä leikattua hiusta tuli. Pyysin lähtiessäni hiukset sieltä lattialta mukaan ja niin se kampaaja vähä ihmetellen lakaisi ne mulle pussiin. Pienten selittelyjen jälkeen marssin kotiin.

Ja tottakai hyötykäyttöön ne nyt meni. Pussitin hiukset vanhoihin sukkahousuihin ja kävin sitomassa omenpauiden oksiin niitä pusseja. Hiuksissa on ihmisen haju, joka karkottaa jäniksiä ja hirviä pois...näin oon kuullu sanottavan ja osa todennutki sen ihan toimivaksi keinoksi, Joten nyt testataan! 

Testikaveriksi hankin pihakutsujen kautta Nassut pois -palloja. Nämä haisee omaankin nokkaan niin äkäselle että pää tuli kipeeksi. Semmonen vähän hyttysmyrkkymäinen tuoksu, jonka pitäs karkottaa niin hirvet, peurat, jänikset, myyrät yms. Näillä palloilla vaikutusalue on n. 25 neliöä ja kestää 1-3 vuotta. Että varmaan on pitempiaikasia mitä nuo hiukset..mut hiuksiahan tulee aina lisää.

Eli koivutisle nyt tuolla lumirajan alla maanpinnassa on myyriä varten, nämä pallot ja pussukat sidoin niin korkeelle että pitäs pysyä lumirajan yläpuolella koko talven. Keväälläpä nyt sitten näkee, miten nämä toimii. Ja verkkoja en siis laittanu ollenkaan, tarkotus oiski nyt löytää keinoja tuholaisia vastaan niin, ettei niitä verkkoja tarvis viritellä jatkossakaan. Se kun on vähän hankalaa ja tympiää hommaa!

Toinen omenapuurivin toiseen päähän, toinen toiseen päähän..ja väliä näillä on 8 metriä. Keskimmäisessä puussa ei ole mitään...katotaan pysyykö se koskemattomana, tai ylipäätään mikään.

 

 

Testin tulos:

Hajupallot toimi ihan hyvin, tuossa puussa ei käyny ykskään elukka, jossa tuo pallo roikkui. Kolmesta puusta. keskimmäisessä jossa ei ollut mitään karkotinta, kävi vähän jänis jyrsimässä, ei onneksi kuolettavasti. Tuossa missä oli hiuspussuka, oli muutama oksan pää napsaistu poikki. Joten ainakin Nassut pois- pallot toimii! Kannattaa siis käydä agrissa ostoksilla ja varata muutama pallo pihalle. Puilla on väliä 4 metriä, joten ei auttanu teho siihen vieressä olevaan. Kannattaa siis sitaista jokaisen puun oksaan oma pallonsa. Koivutisleellä karkotettiin lopputalveksi jänikset, ja sai olla puut rauhassa kesään asti.

Suojauksia aroille kasveille

Eilen nyt saatiin meillekin taas lunta. Maa on ohuen valkoisen kerroksen alla, siten kuitenkin, että lapset jo laski pulkalla mäkeä takapihalla.
Muutama päivä sitten asettelin jo pakkassuojia ruusuille. Nyt kun maa on jo jäässä, niin suojat voi laittaa huoleti paikalleen.

Pohjantähti kärsi viime talvesta jonkin verran, joten nyt kiedoin sen kokonaan pakkasharson sisään. Kovat ja kylmät tuulet kuitenkin ottaa siihen, kun en voi laskea köynnöstä alas portista. Metrin verran menetin kasvustoa viime talven aikana, kun en saanut suojattua sitä. Toissa talvena oli myös harso, silloin ei juurikaan tullut vaurioita, joten kyllä se jonkin verran auttaa.

Syksyllä hankitut ´Merveille´ ruusun taimet peittelin havujen alle.  Tämä on niin kaunis ruusu, että sen kyllä toivon kovasti talvehtivan!

Sain Vaalean vihreää-blogista kivan tunnustuksen, kiitos :) Nämä lämmittää aina sydäntä!

 Suositeltavat toimintaohjeet ovat:
Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnustuksen Sinulle.
Valitse Sinulle itsellesi mieluisia blogeja, joille tunnustuksen annat

Tunnustus tulee antaa eteenpäin sellaisille blogeille, joilla on alle 272 lukijaa. Ja minulta tämä nyt lähtee seuraaville:

Kaaos kukkaruukussa
Hiirose emännän tokaploki
Kukkapajalla ja omalla pihalla

Meillä odotetaan jo kovasti joulua. Joulusiivot oon saanut tehtyä, verhot vaihdettua ja jouluvalotkin on paikoillaan. Enää ei tarvi kuin yrittää pitää yllä tämä siivo, joka on kyllä kutakuinki aika-ajoin täysin mahdotonta! Mut jospa se joulu tulis, vaikka ei aina niin tiptop nämä paikat olekaan. ;)
Puutarha saa nyt jäädä uinailemaan talviunia.

Huonekasvit koetuksella

Valon vähyys on saanut mun viherkasvit kellastumaan. Varsinkin kultaköynnökset on tiputtanu lehtiä melkoisen määrän. Ilmankosteuski on kyllä melko alhainen, kun joutuu lämmittämään enemmän. Pianon virittäjä viime talvena mittaili meidän ilmankosteutta ja ei ollu ku 15%. Tosin sillon oli kyllä pakkasta, joten ulkonaki oli aika kuiva ilma. Lattialämmitys on se joka kuivattaa ilmaa, vaikka ulkona oiskin kosteampaa.
Nyt saa olla tarkkana kastelun kans, ettei mene kastelemaan liikaa.
Kodinonniki on melko ronkeli, se pitäs pitää tasasen kosteana, mut kuitenkaan ei saa liikaa kastella. Senki päästän nyt melkosen kuivaksi, mätänee muuten tosi helposti! 

Vähäinen valo ja liika kastelu on kyllä semmonen yhistelmä, jolla huonekasvit saa tapettua. Pitäs malttaa mielensä ja enemmin vaikka sumutella noita, kun kastella. Lannotuksia en ole antanut enää juurikaan, pidän yleensä talvella vähän taukoa siitä, kun ei kasvit sitä lannoitusta nyt niin tarvi. Ne on vähän niinku talviunilla, joten antaa olla ihan rauhassa. Mullanki annan kuivahtaa kastelukertojen välillä melko kuivaksi, yleensä vasta sitten kastelen kun alkaa lehdet vähän lurpattaa. Parempi niin päin ku liika paljon...kuivuudesta ne kyllä selviää.
En tiiä onko nämä mun toimintaperiaatteet ihan kaiken oppien mukaset, mut onhan nuo mun kasvit pysyny hengissä kaikki, mitä on tullu ostettua. Kultaköynnös on mummoni peruja, tasan 20v sitten sen sain itelleni ja edelleen kasvaa ja kukoistaa :) Suurin osa muista on n.10 vuoden takaa.

Ensimmäisen joulukukatki sain. Oli niin ihanan hempeitä joulutähtiä, että piti ostaa... muutaman kerran kyllä ohi kävelin ja ihailin, mut viimein tarttui mukaan. ;) Näillä saa mukavasti väriä ja piristystä.

Viime vuotiset amarylliksen sipulitki lykkää jotain vihreää. Vielä ei näe, oisko tulossa kukkanuppuja, mut on siellä jotain elämää. Vielä ovat entisissä mullissaki, en ole viitsinyt vaihtaa.. kovasti kyllä epäilyttää että kukkiikohan nuo, mut katotaan... jos ei näy kukkia tulevan niin heitän ne nyt sit roskiin ja ostan uudet. Mä kyllä unohdin ne pitkäksi aikaa tuonne kaappiin. On ne ainaki sen pimeäkäsittelyn saanut, mutta en tiiä ehtikö ne kerätä tarpeeksi voimaa silloin kasvun aikana. No aika näyttää.

Uusi pihakalenteri ilmestyi

Viikko sitten kolahti postilaatikkoon uusin pihakalenteri. Oli taas täynnä asiaa, hyviä juttuja ja ihania kuvia. Tällä kertaa pääsin itsekin kirjoittelemaan sinne muutaman viikkovinkin. Sen vuoksi tuntu erityisen mukavalta kun näki omatkin jutut kirjan sivulla. :)

Jos joku tahtoo, kalenteria saa tilattua nyt marraskuun ajan vielä ilman postikuluja, hintaan 19.90€.  Toimitetaan kirjeenä postilaatikkoon, laskun kans. Joten tilauksiakin otan vastaan, sähköpostiini pihapuutarhuri@wippies.fi

Terassin talvikoristelu on vielä ihan vaiheessa. En ole vielä saanu aikaseksi lähteä metsään keräämään havuja ja sammalia. Nyt tieten alkais olla viimeset hetket tehdä se retki, ennenku maa jäätyy niin ettei sieltä saa enää mitään irti. Takaterassin pöydällä nyt on yks havukranssi, tyttö voitti sen arpajaisista. Sinne ostettiin kynttilä keskelle piristykseksi.

Jospa sitä tänään sais käytyä havun hakureissulla. Piristäis kait se vähän, jotenki niin nuutunut olo kun ei nyt tule oltua ulkona enää samallai kuin kesällä. Pitää jotain tekemistä koittaa keksiä ettei ihan laiskistu. Tähän istumiseenki kun voi tottua liiaksi... ;)

Katteita rikkaruohoja vastaan

Tässäpä uudestaan sama julkaisu mitä vuodatuksen puolella ollut, hieman muokattuna ajan tasalle. 

Katteita pitäs ja kannattas suosia enemmänki. Varsinki isolla pihalla tämä rikkaruohoja vastaan taistelu on aika työlästä. Lisäksi katteet pitää maanpinnan kuohkeana ja kosteana, vähentää mullan kulkeutumista sateella penkistä pois ja suojaa talvella juuristoa. Paljas maa on aina huonompi vaihtoehto, oli se kate sitten mikä hyvänsä. Pieneliöt ja madotki tykkää. Ja mieluummin katteita ku myrkkyjä!

No tulevaisuudessa työtakkaa vähentämään levittelin taas paksun kerroksia sanomalehtiä Japaninmarjakuusen juurelle, siihen pähkinän värinen koristekate (tällä kertaa) päälle. Tuo oma puuhake alkaa jo vähä tympiä, ihan kiva saada pikkusen muutaki väriä. Myös kivien alla on sanomalehteä, ettei ihan heti tuu rikkaruohot läpi. Tosin maa on tässä aika hapanta, joten ei siinä kovin helpolla rikat kasvakaan.

Molemmat alppiruusuni sai taas sammallpeitteen juuristolleen. Paksun kerroksen sammalta ja varpuja juurinen kaivoin metsästä ja siirsin tähän. Samoin Kanadanatsalealle. Ja sammalta jos siirtää, pitää sen tuleva kasvualusta olla hapanta, turpeen ja hiekan sekoitusta. Tässä maa on metsänpohjaa, johon oon sekoittanu turpeista muraa ja hyvin onsammal viihtyny paikallaan. Sammalen keruuseen vaan pitää olla maanomistajan lupa lain mukaan, se ehkä kannattaa muistaa ennen keräämistä.

Sininata ja kuunlijakin sai hakekatteen.

Kynttilöitä ja herkkuja sadepäivän piristykseksi

Että se vaan jaksaa sataa tuota vettä, aina vaan!

Nyt kun on niin pimeetä, tulee poltettua kynttilöitä ihan urakalla. Pihakutsujen loppumisen myötä aloittelin taas hiljalleen Partyliten toimintaa, pienimuotoisesti kylläkin. Parit kutsut on tullut pidettyä nyt syksyllä ja tänään pidänkin sit meillä. Saa tilattua itelle samalla lisää kynttilöitä jouluksi. ;)

 

 

Leivoin aamulla aivan huippu hyvän marjakorin tarjottavaksi. Pohja on sellanen murokakkumainen, täytteenä vadelmarahkaa mariannerouheella maustettuna ja päällä mustikoita, vadelmia ja hyytelösokerikiille.

 Gluteenittomana tein pohjan, kun ite en voi enää viljoja käyttää ollenkaan. Mut tosi hyvää saa näinkin, ei juurikaan tavallisesta eroa.

 Jotta semmosta se täällä...uuden opettelua ollut tuon ruokavalionki kans tämä syksy. Olo ainakin on huomattavasti parempi, mitä aiemmin. Ei enää tarvi kärsiä ruokatorventulehduksista ja mahakrampeista... ne vaivat on nyt historiaa!

Käväistiin me ma ja ti yhden yön reissu Oulussa Edenissä uimassa ja tietomaassa ihmettelmässä. :)

Luvattiin lapsille kesäloman alussa että käydään sitten kesälomalla jossai välissä uimassa, vaan pikkasen tuo venähti siitä...oli niin pahanen kesä että peltotyöt ja kaikki muut maatilahommat vei kaiken ajan niin ettei sitä päässy lomalle juurikaan. 

Ja olihan se lapsista mukavaa, ku oltiin hotellissa yötä. Hississä tapeltiin joka kerta kuka saa painaa nappia, aamupalalla paisteltiin vohveleita ja uitiin tietenki molempina päivinä. :)

Viron kartanopuutarhakierroksen kuvat

Nämä laitoinkin kesäkuussa vuodatukseen jo kerran, mutta kuvien katoamisen myötä poistin koko jutun.
Toiveesta nyt laitan nämä uudestaan, niin saa käydä ihastelemassa.
Aivan huippu reissu oli kokonaisuudessaan. :) Pihakutsujen tiimoilta se tehtiin, saatiin siis pihaneuvojien kans yhdessä kiertää ja katella. Lähtisin kyllä heti uudestaan jos vaan tilaisuus tulis.

Ensimmäinen kohde oli Kadriorgin puisto

Samaisen puiston Japanilainen puutarha, joka oli aika uusi.

 

Hevoskastanjan lehtiä, tämä ois ihana puu, mutta ei menesty meidän korkeuksilla...eikä ehtis mun eliniän aikana kasvaa näin komeaksi ;)

  

Kadriorgin puiston vesiaihe, huvimaja pyöreän saaren keskellä. Sen reunalla oli ihan oikean joutsenen pesä. 

 

Palmsen kartanoa ja muotopuutarhaa...

 Samaisen kartanon ympärillä oli useita muureja, joissa oli hienoja kaariaukkoja...aivan ihania, salaperäisiä portteja taas uusiin "puutarhamaailmoihin".

 Hedelmärtarhan takaa löyty vanha ja ränsistynyt kasvihuone, joka näytti kyllä siltä, että katto ja seinät tulee alas milloin hyvänsä. Mutta kyllä siellä tomaatit ja salaatit silti kukoisti.

 Kasvihuoneen takaa löytyi ihan oikea perennaistutusaluekin. Näitä olisin kaivannut lisää.

 

 

Isompi kasvihuone, joka on ilmeisesti myös talvella lämmin. Sisällä kasvoin suuria palmuja, erilaisia köynnöksiä ja kukkia. Oli patsaita ja suihkulähde...ihana paikka. 

 

 

Sagadin kartano ja pyöreä perennaryhmä, jonka keskellä oleskelualue

 

Vapaasti kasvavia perennoja rinteessä...salaperäinen ovi muurissa joka johti ulos puutarha, minne lie...

Majapaikkamme Vihulan kartano

Keittiöpuutarhaa

Teehuone rantatörmällä

Vettä ja kaarisiltoja

 

 Vihulan päärakennuksen ala-aulan romanttiset portaat

 Ja viimeisenä vierailu taimistolle, Tallinnassa tämä oli mutta nimi on jo hukkunu jonnekin muistin syövereihin... 

 Kiitokset vielä matkaseuralaisille! :)