Amaryllis otti varaslähdön

 Eipä olis ollu tällä viime vuotisella amarylliksellä kiirettä. 7.11 kuvan tietojen mukaan oon tuon kaivanu kaapin uumenista ja istuttanu uuteen multaan. Monesta paikkaa oon lukenu ja kuullu, että istuttamisesta kukintaan kestää viikkoja ja meinasin että jos se nyt jouluksi ehtis kuitenkin.

No siinä se nyt, eipä sillä menny kun 2 viikkoa että aukasi kukat. :) Meillä on tieten vähän liian lämmin sisällä, olis pitäny olla joku viileämpi tila, jossa ois voinu sitä pitää. Kastellut en ole kertaakaan istuttamisen jälkeen, joten liikaa vettäkään se ei ole saanut. Mutta kaunishan se on joka tapauksessa. Onhan tuo jo ensimmäinen adventti ensi sunnuntaina. Hankitaan jouluksi taas uusi. :) Ja pääasia että sain nyt kukkimaan sen uudestaan, ei ole aina onnistuneet nämä uudelleen kukittamiset.

Kuusi kuvaa kesästä - haaste

No tulipa mulleki aihetta päivittää blogia, tosin jo varmaan viikko sitten tämän haasten sain. Mä sain tässä niin hyvän idean, tilasin itelleni joulusiivouksen tekijät joulukuulle ja mullehan tuli kamala kiire saada talo siihen järjestykseen, että voivat ylipäätään siivota täällä! :D Koko viikkon on menny siihen, siksi nyt ei oo tullu tätäkään päivitystä aikasemmin. 

Eli haasteen tehtävä on siis valita 6 kuvaa viime kesästäa, aihe vapaa. Haaste tuli Satupuutarha-blogista, kiitän! :)

Ja täytyy myöntää, että oli mahdottoman vaikea valita vain 6 kuvaa, otin vapauden tehdä 6 kuvakollaasia ;) Aihepiireittäin kuitenki... Tähän kesään on mahtunut niin suuri määrä tekemistä ja menemisiä. 

Nyt mulla ei ole aavistustakaan kuin monelle tämä haaste on jo mennyt, en ole joutanut lukemaan blogeja pitkään pitkään aikaan. En siis nimeä mitään blogia, napatkaa mukaan jotka käytte, mukava ois kyllä nähdä muitenki kesäkuvia!

Äitienpäivänä 3 sukupolven hyppelyjumppaa trampoliinissa...kesä ja jäätelö kuuluu kyllä ehdottmasti yhteen, samoin kuin uintikin. Nyt kun nuorinkin on jo 4 vuoden, uskaltaa lähteä yksinkin käyttään niitä uimassa. Kolme vanhinta ovat käyneet uimakoulun ja jokainen nyt osaa jo ainaki jollain tavalla uida. 

 Puutarhakutsut aloitin keväällä, siihenpä suurin osa mun kesästä meni. Oli taimien hakemista, lajittelua, pakkaamista, kuskaamista, pihakäyntejä, suunnitelmia, kutsujen lisäksi. Nyt vähän mietinnässä, miten ens vuonna jatketaan...maatilan puolella valmistumassa aika iso laajennus ja voipi olla että mua tarvitaan siellä jatkossa enemmän, luultavasti nyt kutsujen pito jää jopa kokonaan pois. Vuodenvaihteen jälkeen, kun saadaan tuo uus puoli nyt ensin käyttöön, selviää enemmän. Tosin harmittaa kyllä jos joutuu jättämään, kutsuilla oli niin mukavaa, tapasi niin paljon uusia ja mukavia ihmisiä! Heitä kyllä tulee ikävä, jos näin käy!

 Kesäkuun alku ja omenapuun kukinta, ensimmäinen sellainen ihan kunnollinen!

 Juhannus! Kesän kohokohta...

 Kiviportaat, luonnonkivet ja Mongolianmaksaruoho

 Ja mikä parasta, pääsin toisenkin kerran lentelemään tuonne yläilmoihin, vähän isommalla lentokoneella. ;) Muutama otos siltäkin reissulta...paikalliset saattaapi tunnistaakin, mistä kuvat on. Ens kesänä lähen juhannuslennolle, kauppareissulla kerran lentäjällekin jo alustavasti vähän varailin, jos ilmat sattuu vaan oleen kohillaan. Jäin koukkuun!

No haasteen ulkopuolelta, ensilumi on satanut ja sulanut toista kuukautta sitten. Nyt taitaa olla pysyvät maassa. Pitää aina tämäki tieto päivittää, sitä aina tulee katottua aikasemmilta vuosilta. 7.11 maassa kävi ihan ohut hahtuvakerros parin päivän ajan, mutta toissa päivänä sitä satoi nyt kunnolla. Jouluahan tässä kovasti ootetaan, heti tuli tunnelmaakin kun saatiin lunta. 

Vähäksi näyttää jäävän Marraskuun päivitykset, mutta ei tämä kokonaan hiljene. Vielä on ainakin yks aihe takataskussa, joka pitäs lisäillä, kunhan aika taas antaa myöten. Alkuviikko vielä menee paikkojen järjetelyssä, erinäisiä romunurkkauksia ja paperipinoja pitää selvitellä ja hävittää. Aika kova homma valmistella talo siivoojille, sanonpa vaan! ;)  Mut onpahan ainaki jouluksi puhasta, jos ei muuta!

Puutarha talviteloille...

Sinnepä se kesä meni.

Toisaalta kiva kun saa nyt levähtää, mutta toisaalta taas niiiin tylsää, kun ei ole enää pihalla tekemistä. Ei taho tulla lähettyä ulos ollenkaan, kun ei ole syytä lähteä. Lenkillä tosin oon käyny aina jonku kerran viikossa, mut

muuten ei paljoa tule pistettyä nenää pihalle.

Tämmösen pienen nappisilmän kans me otettiin tuijotuskisa yks päivä. Yks meijän pojista on innostunu ruokkiin lintuja ja seuraamaan niitä, ja siinä käy pari oravaakin samalla syömässä. On kyllä sulosia, niiden leikkimistä jaksais seurata vaikka kuin pitkään.

Perennapenkkejä en yleensä siivoile syksyisin, mutta nyt Kurjenmiekkojen kohdalla tein poikkeuksen. Noita lehtiä on niin paksusti, että ne näyttää olevan hiirille erittäin mieluinen paikka tehdä talvella pesää. Nyt kahtena viime talvena siellä on myllästetty, ja viime talven jäljiltä tuohon penkkiin tuli homettakin jonkin verran ja Rönsyakankaalet hävis sen takia melkein kokonaan.

Sama ongelma on yleistä myös päivänliljoilla. 

Nyt otin sitten sakset käteen ja leikkasin kaikki lehdet pois. Eipähän enää saa hiirulaiset siitä suojaa, menkööt muualle talvehtimaan.

Omenapuille virittelin rungonsuojat paikalleen. Lisäksi tuo pikku-isäntä kulki vieressä pensselin kans ja "maalaili" puita oksasuojalla. Se on osoittaunu kahtena viime talvena jo toimivaksi keinoksi pitää jänikset loitolla puista, joten mennään nyt tämäki talvi niin. En laita siis verkkoja ollenkaan. 

Muutamia sipaisuja oksiin ja runkoon sinne, tänne...samoin maahan voi ripsutella pensselillä pisaroita, jossa tietää olevan myyriä ja hiiriä. Toimii.

´Merveille´-ruusun latvapistokkaatkin on juurtuneet molemmat. Ihan elävät silmut niissä näyttää olevan, ja kun tämä nyt tämmönen pistokaskoe oli, niin kaivoin tietenki juuretki tuolta purkista varovasti näkösälle ja kyllä sinne niitä oli kehittyny. Kuvaa en hoksannu ottaa. Taimipurkit kaadoin kompostin kupeeseen kyljelleen, niin ettei vesi jää niihin seisomaan, siinäpä saa talvehtia. Maahan en siis kaivanut niitä, enkä upottanu sen kummemmin. Lumisuoja saa riittää. Ja jos ei selviä, niin sitten ei selviä. Mutta pitäis kyllä mennä näinkin.

Koko kesän on myös Tyrnit ollu autokatoksessa oottamassa istutusta. Ja nyt kun en sitä multakuormaa koko kesälle saanu, en saanu myöskään istutusaluetta niille valmiiksi. Joten hätäratkaisuna istutin ne tuonne kasvimaalle, toiseen kasvulaatikkoon. Samoin tökkäsin siihen viereen Lamohietakirskan taimet ja loput kukkasipulit mitä jäi myymättä. Voipi olla, ettei mun kasvimaalla kasva ens kesänä juurikaan porkkanoita tai salaattia... ;)

Lämmin syksy on sekoittanut narsissit! Nämä on jonku pääsiäisen jäljiltä istutettuja, luultavasti viime keväänä laitoin ne maahan, kun niissä oli vielä kasvu kuitenki kesken ja lehdet ihan vihreitä. Nyt ne on lähteny ennen aikojaan kasvuun ja pukkaa uutta alkua tuolta! Jos tässä ei saada lunta ennen joulua, luultavasti narsissit kukkii sit just jouluksi! Hoh!

Etupihan toisenki puolen nurmikon reuna saatiin valmiiksi veljen ansioita, syysloman aikana. Nyt on koko etupiha kunnossa sen osalta. :)

Siinä se, mitä jäi jäljelle mun kasvihuoneesta. Senki purkaminen meni näin myöhään...ei koko kesänä ehtiny siihen panostaa. Pitäs tuikata tuli nurkkaan jossain vaiheessa, tai kuskata ne tuosta pois...uuden rakentaminen jää ens kesälle.

Pensaspioniki ehti nyt pudottaa lehdet pois ennen talven tuloa. Tämä tuleentuu yleensä tosi myöhään, saattaa olla täydessä lehdessä vielä lumien satamisenki aikoihin. Uutta kasvua on tämän kesän aikana tullu ihan mahottomasti! Ja uusia, vihertäviä silmuja on ens kesää aatellen tosi paljon...luultavasti myös kukkia on ootettavissa huomattavasti enemmän.

Ja nyt mulla ei enää ole mitään tekemistä tuolla pihalla. T'ästä se alkaa taas piiitkä ootos kevääseen...jos entiset merkit paikkansa pitää, näen jo ennen joulua unia keväästä ja lumien sulamisesta...

Vaikka vois kyllä tulla sitä lunta jo, nii ei olis näin synkkää ja pimeää....kirkastus tuo maisema.