sunnuntai 28. kesäkuuta 2020

Ruusujen kesä

Lämpö on ollu ruusuille hyväksi. Vuosiin ei oo isommat ruusut kukkinu näin hienosti, talvituhoista huolimatta. Keväällä osa ruusuista näytti puoliksi kuolleilta, mutta enää ei tuhot juuri näy. 

Papulanruusu on niin hempeä ettei tosikaan. 




Puolikerrottu punalehtiruusu "Nova" 




Torniolaaksonruusu vähän kituuttaa, mutta kukki silti. 



Vanhaa kantaa oleva juhannusruusu kärsi talvesta kaikkein eniten, tämän taijan leikata alas kunhan kukinta on kokonaa ohi. 


Suviruusut taas kukkii ihan valtavasti joka puolella pihaa. Perinteinen luottoruusu, ei petä koskaan. 






Viljaminkeltaruusuki kukkii hyvin, pari vuotta tämä onki pitäny kukinnassa taukoa. 




Tove janssonissa on muutama kukka, sekin on kitunut vuosia. Nyt näyttäs päässeen kasvuun. 


Morsionruusu kärsi samoin kuin juhannusruusu, ei nyt ollu niin komiana ku monesti aiemmin. Ehkä tämäki kokee alasleikkauksen kukinnan jälkeen. Vähän kaipais myös maanparannusta, ei enää voima riitä. 


Ruusut on kyllä pensaista kaikkein ihanimpia. Pikkuhiljaa kokoelma kasvaa. Vielä on moni ruusu kukkimattaki, jospa sama linja jatkuu. 😊



tiistai 23. kesäkuuta 2020

Kuivan ja kuuman paikan kasveja

Vuosia tuskailin autotallin vierustalla olevan istutusalueen kans. Multaa siinä on tosi vähän, kasvualusta on lähes kokonaan hiekkaa ja soraa, ja aurinko paahtaa aamusta iltaan. Alkuun tuntu, että ei siinä viihdy mikään, paitsi rikkaruohot. Kasveja kuoli ja piti vaihtaa, en enää edes muista mitä kaikkea siihen on kokeiltu. Mutta nyt vihdoin ja viimein se alkaa näyttää hyvältä ja on kasvanut umpeen.


Ihan alkujaan istutin siihen nuo kääpiövuorimännyt ja sammalleimua, ne mahtaaki olla ainoat alkuperäset kasvit tuossa. Kivillä on jonkun verran koitettu pengertää tuota niin, ettei ihan kaikki multa valuis aina sadeveden mukana pois. 
Nyt siinä kasvaa ajuruohoja, laakakatajia, rikkoja, kissankäpälää ja hopeatoppoa. Kissankäpälän ja hopeatopon oon antanu kylväytyä ja levitä sinne missä tykkäävät olla. Hauskasti kyllä sopivista kivien koloista ne nousee. 

Pari purppurakeijunkukkaa siihen on ihme kyllä myös asettunu. Valkokukkainen ajuruoho on noiden kans ihan superihana pari! 


Kissankäpälän kukkanuput on ihan oikeastiki kissan käpälän näköset.


Vanha juurakon pala sopii kans kivasti tuonne kivien ja kasvien sekaan. Isorikon valkoiset kukinnot erottuu kivasti tummempaa taustaa vasten. Etualalla violetti harmaa-ajuruoho on ollu tämän penkin pelastus. Se kasvaa niin tiiviisti mattona maata myöten, että ei anna rikkaruohoille tilaa. 


Muutama mehitähti sitkuttelee... Kutistuu vuosi vuodelta. 


Penkin ylälaitaan on ilmestyny pikkunen kuusi ihan itestään. Sen aion antaa kasvaa mutta pidän leikkaamalla pienenä. Yks pienoinen ruusujuuriki koittaa selviytyä kuivuudessa kuusen takana. 


Kauhean vaikea koittaa kuvata ja saada siistejä kuvia. Tuota törkyä kun on joka paikassa, sais aina tunnin pari siivota ja järjestellä, jos meinais saada edustuskelpoisia kuvia. 😅 Vaan sitten mietin, että elämäähän tämä vaan on, kun on poikia ja mopoja ja pyöriä ja kaikenlaista touhua. Tikkaat on kyllä isännän jäliltä, lapset ei katoilla kiipeile, eikä meillä pieniä kiipeileviä lapsia enää olekaan. Joten mitäpä tuosta vaikka välillä elämä näkyykin. 



sunnuntai 21. kesäkuuta 2020

Uima-altaan huoltoa

Uima-allas on ollu nyt kovalla käytöllä ja vaikka juhannus onkin, niin aamulla otin allasimurin ja putsasin pohjasta roskat pois, ennenku kukaan kerkes mennä uimaan ja sekoittamaan vettä. 
Aika paljon tulee tutuilta kyselyjä, että miten pidän tuon altaan ja veden puhtaana, niin laitanpa muutaman kuvan huoltohommista.  


Monet mieltää altaan hoidon työlääksi, vaikka ei se kyllä kovin paljoa aikaa kuluta. Kerran viikossa tai kahessa imuroin tuon pohjan ja siinäpä se oikiastaan on. Ei tarvi koko aikaa olla värkkäämässä. Suurin osa roskista poistuu tuon pintaimunventtiilin kautta, välillä tyhjennän roskia pois tuon venttiilin pohjalla olevasta roskasuodattimesta. Altaan takana on pumppu, joka kierrättää tunnissa 12 kuutiota vettä, 80 kg:n hiekkasuodattimen kautta takas altaaseen.


 Ostin ihan tavallista imurin letkua 12m pätkän, siihen allasimurisuulakkeen muistaakseni jostain halpahallista ja pitkän varren. Letku vaihdetaan tuonne pumpulle menevän kierrätysvesiletkun tilalle imuroinnin ajaksi ja puoli tuntia menee aikaa pohjan imurointiin. Näppärästi lähtee roskat liikenteeseen ja kertyy pumpussa olevaan toiseen roskasihtiin, joka sitten tyhjennetään, kun pohja on saatu imuroitua. Eikä tuonne kauhesti ole roskaa tullut, vähän hiekkaa kulkeutunu jalkojen mukana ja muutamia neulasia. Tosin oon aika tarkka siitä, että likasena ei altaaseen mennä. Suositeltavaa on mennä uimaan suihkun kautta, niin pärjäätään vähemmällä huollolla. 



 Altaassa on sama vesi kuin viime kesänä, hieman on lisätty uutta, että sai uintisyvyyden sopivaksi. Yhen monitehotabletin (kloori) laitan aina imuroinnin jälkeen, se pitää levät kurissa ja veden kirkkaana. Mutta aika vähillä kemikaaleilla pärjää. Ei ole ollut ongelmia levänkasvun tms kans. 
Lämpötila näyttää olevan +22 astetta, aika sopiva näille keleille, virkistää mukavasti, kun vähänki aikaa käy pulahtamassa 😊 



torstai 11. kesäkuuta 2020

Hidas kesän alotus

Niin ne vaan menee suunnitelmat välillä uusiksi. Tänä kesänä ei rehkitä, eikä tehä uutta kasvimaata, ainakaan ihan heti. Loukkasin selkäni kuukausi sit ja sain välilevyn pullistuman, sairaslomalla ollaan. Onneks ei oo niin paha että tarvis leikata. Jumpalla ja levolla pitäs selvitä, ku malttaa ottaa rauhallisesti. 
 


Pihaa oon siistiny pikkuhiljaa. Ystävät on käyny pari kertaa kaverina, niin että kasvihuoneeseen saatiin taimet istutettua ja istutusalueet suunnilleen käytyä läpi.




Onneks on ollu hyvät ilmat, saanu nauttia auringosta ja lämmöstä. Viime kesänä uusittu penkki näyttää jo nyt hyvälle, vaikka osa onki vielä pieniä. Tulppaanit ja narsissit on kukkinu hyvin, melkein kaikki näyttää selvinneen talvesta, vaikka se huono oliki. 







Viime kesänä istutetut vuokotki kukkii jo, näiden nimet oon hukannu ja unohtanu. Väliaikaispenkissä vielä neki... 



Lemmikit on perusvarmoja, pikkuhiljaa levittäytyy tuonne metsään. Nuo on niin kauniita. 


Kalliokielot on myös innostunu leviään, nekin menossa muualle, ku sais tehtyä paikkaa... 


Muuten onneks tää piha on jo niin hyvästi kasvanu "umpeen" että aika vähällä hoidolla se pärjää. Omput on täynnä kukkia, ehkäpä ois hyvä satokin luvassa. 




Saunan ja uima-altaan vieressä purppuraheisiangervot korostuu ihanasti kiviä vasten. Samoin niiden väleissä kasvavat rantavehnät ja viiruhelpi. 



Kiinanjalkalehtiki intoutu kukkimaan ensimmäistä kertaa! Tämän kukintaa oon oottanu innoissani, pari vuotta se on mulla tässä talventinu. 



Kesäkukat hommasin myös, pinkillä linjalla mennään edelleen, joka kevät aattelen että nyt otan jotain erilaista ja niin vaan kotona taas huomaan, että sama linja jatkuu 😄



Ja voi Tessu, siellä se nukkuu mirrinminttujen juurella jyrsii ne nysäksi sitä mukaa ku mintut koittaa kasvaa. Ei taija keretä kukkia koko kesänä...