Ruttusen huoltopäivä ja viime viikkojen hommia

Onpahan ollu kuivaa! Kuukauden aikana on satanut vaan yhden ainoan päivän aikana, joka paikka pölisee kuivuuttaan. Nurmikko on palanut paikotellen pahastikin, mut rikkaruohot ei, kumma homma miten ne pärjääki. Viime yönä nyt vähän satoi, mutta ei kyllä juuri kastellut kuin maanpintaa pikkusen. Liljojen kukilla oli aamulla pisarat kun kiertelin pihalla. Nämä on nyt mahtavasti kukassa!

Robottileikkuri on saanut olla vaan parkissa. Eipä ole viitsinyt palanutta nurmikkoa kovin leikata, kärsis vielä enemmän. Tänään aamulla päätin nyt vaihtaa siihen terät ja vähän putsailin heinänmoskia pois koneen sisuksista. Ja eipä tuo ollu kummonen homma, luulin vaikiammaksi. Ei tarvinnu ku pyörittää ruuvien kannat tuon suojalevyn alla reikien kohalle, ruutava ruuvit irti ja vaihtaa uudet terät paikalleen. 3 terää tuolla levyn alla on, aikaa noiden vaihtamiseen meni 5 minuuttia. Hyvin helpoilla huoltotoimenpiteillä tämän kans pääsee. 

Pikkusen oli vanhat terät saanu osumaa, pojat oli kerran jättäneet jäkismaalin nurmikolle ja leikkuri kiipes sen alariman päälle ja kilautti terät siihen metallirunkoon. Toki se sammutti heti koneen ja puhelimeen tuli hälyytys, että leikkuri jumissa. Kävin sen sieltä pelastamassa ja muistutin poikia että enää ei jätetä tavaroita lojumaan. Pysyy nyt piha siistinä siltäkin osalta ;)

Varjoisimmissa paikoissa nurmikko oli jo sen verran pitkää, että pistin sen nyt päiväksi ajeleen.

Kuten kuvasta näkyy, kovin on ruskeaa maisemaa... muisto vaan tuo toisessa kuvassa näkyvä kaunis ja tasainen nurmikko, ennen niitä helteitä kuvattu. 

Viime ja tämä viikko on mennyt aika ison projektin parissa. Kunnan pyynnöstä ollaan muutaman talkoolaisen kans tehty tänne keskustaan Konttilan perinnepihaan remonttia. Pihassa on ihana vanha hirsinen talo, jota kuntalaiset saa käyttää erilaisiin kokouksiin ja tilaisuuksiin. Samassa pihapiirissä on useita hirsiaittoja ja museo. Itse talon viereen oli joskus muutamia vuosia sitten rakennettu puinen ohjelmalava, jossa aina joskus on pidetty jotain tapahtumia. Mut muuten siinä pihassa ei ollut oikein mitään, rakennukset oli niinku taivaalta tiputettuja, lavan ympäristö oli jäänyt vähän kesken teon ja kasvillisuutta ei ollut minkäänlaista. 

Lyötiin siis Elinan kans viisaat päämme yhteen, tehtiin suunnitelma ja kyseltiin talkoolaisia apuun. Konesilta antoin kaivurin lainaan muutamaksi päivää ja kunnan puolesta saatiin tilata multaa, mursketta ja kiviä. Parhaillaan meitä oli siinä 10 henkilöä tekemässä. 

Tästä lähettiin, portaat purettiin, roskikset siirrettiin pois talon edestä, laatat nostettiin ylös ja pintavesien ohjaukset tehtiin uudestaan. Lava käsiteltiin ruskeaksi, ruma painekyllästetty vihreä väri ei sopinu pihapiiriin alkuunkaan. Se oli suorastaan kammottavan ruma. 

Nurmikkoa poistettiin aika paljonkin, tilalle suunniteltiin ja rakennettiin perennapenkki, ja pensasryhmiä. Heinäseipäitä ja muita vanhoja esineitä, mm. ruostuneita patoja saatiin ihmisiltä lahjoituksina. Lähes kaikki kasvit saatiin myös lahjoituksena ihmisten pihoilta. Ohjelmalavan yhteen nurkkaan työttömien porukka kävi rakentamassa pienen pergolan, johon aiotaan kasvattaa köynnöstä verhomaan sitä. 

Ja tämmönen me siitä saatiin, meijän mielestä aika ihana. Heinäseipäistä tehtiin koristeet lavan reunoille ja pergolaan. Kivillä korotettiin istutusalueita ja paikallisen kukkakaupan kautta Veihtilahden puutarhalta saatiin iso autolastillinen kesäkukkia vielä perennojen ja pensaiden lisäksi. Näin niinku lyhyesti tiivistettynä. ;)  

Kuormalavoista tehtiin muutama sohva ja ihmisiltä saatiin vanhoja räsymattoja niiden päälle niin on kiva istuskella.

Nyt on tyytyväinen mieli ja toivotaan, että muutkin kuntalaiset viihtyy nyt tuolla pihapiirin tunnelmassa. Oma piha on siis jäänyt auttamattomasti hoitamatta sillä aikaa, mut hyvin tuo on näköjään pärjäillyt. Herneet on kasvanu syöntikokoon asti, samettikukat ja kehäkukat kukkii. Rikkaruohoja ois vähän kitkettävänä ja porkkanoita sais harventaa, on viikonlopullekin siis pientä hommaa.