Tomaatin taimikasvatus

Tuli tässä kylillä liikkuessa kysymyksiä tomaatin taimikasvatuksesta, joten päätinpä tehä siitä ihan oman jutun. Oon varmaan joskus aikoja sitten vastaavan postauksen kirjotellutkin, mutta haitanneeko tuo vaikka tekee uusiksikin.

Jotta tuohon satoon asti päästään, esikasvatuksessa pitää muistaa muutama tärkeä asia. Taimivaiheessa kasvit tarvii yllättävän paljon tilaa ja valoisaa tilaa. Mielellään etelänpuoleisen ikkunan edessä, pohjoispuolella taimista tulee hentoja ja honteloita.

Ensin siis tarvitaan siemeniä, taimimultaa ja kasvupotteja, joihin siemenet kylvetään. Taimimultaa siksi, että siinä ei ole lannotteita liikaa, tavallinen kukkamulta/puutarhamulta on liian ravinteikasta eikä siemenet idä kunnolla. 

Säkistä suoraan otettu multa on aina liian kuivaa, joten otan multaa ensin vatiin tai muuhun astiaan, lisään vettä sen verran että puristettaessa mullasta irtoaa parin pisaran verran vettä. 

Kylvän siemenet aina yhden yhteen pottiin, painan sen multaan noin sentin syvyyteen. Kastelu pitää olla tasaista, lannottaa ei saa tässä vaiheessa. Liikakasteluki on tosin haitaksi, taimiin saattaa sillon iskeä taimipolte, joka tuhoaa ne. Sumutinpullo on näppärä apuväline kasteluun ennenku siemenet on itäneet ja vähän aikaa sen jälkeenkin. Itämisen jälkeen mullan pinta saa vähä kuivahtaa kastelukertojen välillä.

Parin kolmen viikon päästä ollaan tässä tilanteessa mitä nyt tänään oon tehnyt eli koulinut taimia isompiin purkkeihin. 

Koulimisen aika on yleensä silloin, kun taimiin on kasvanu toinen lehtipari.

Kouliminen on tehtävä sen takia, että taimista saadaan vankempia. Varsinki sisällä valonpuute tahtoo venäyttää taimet ylipitkiksi ja juuristoltaki loppuu kasvutila pienissä poteissa. Oon tykästyny ite noihin maatuviin potteihin, yllä olevassa kuvassa näkyy miten juuret on jo kasvaneet potista läpi ja tuon voi istuttaa uuteen purkkiin tuollaisenaan. Pottia ei siis tarvi poistaa juuripaakun ympäriltä, eikä kannatakaan, ettei juuristo kärsi.
 Taimi siis siirretään isompaan ruukkuun, mielellään niin syvään, että alimmat lehdet tulis suunnilleen mullan pinnalle. Taimen varrestakin kasvaa uusia juuria.
Näissä kuvissa tosin on kurkun taimia, mutta samat säännöt pätee niillekin.

Tomaatit on helpompi koulia tarpeeksi syvään, ne ei venähdä niin herkästi ku kurkut. 

Ja tässäkin käytän vielä taimimultaa niin juurtuminen on varmempaa, lannotuksen voi alottaa viikon-parin päästä. Mä tykkään käyttää siihen ihan kanankakkaa, teen multaan sormen syvyisen reiän ja täytän sen kanankakkarakeilla. Sillä taimet pärjää yleensä siihen asti, että ne saa ulos tai kasvihuoneeseen. 

Ja ennen lopullista siirtoa ulos taimet pitää karaista, eli totuttaa ulkoilmaan. Siinä kestää yleensä viikon päivät, aluksi vien ne tuohon terassille vajaaksi puoleksi tunniksi, seuraavana päivänä tunteroisen ajaksi ja taas seuraavana vähä pitemmäksi ajaksi. Sisällä kasvatetut ei kestä mm. auringon paistetta ja tuulta heti. 

Ja kesän ajaksi istutan nuo biolanin kasvusäkkeihin. Niitä voi käyttää ihan terassillaki, lannotteet on optimaaliset ja riittää koko kesäksi. Ei tarvi muuta kuin kastella, seurata kasvua ja ootella satoa. 😊

Samat ohjeet toimii niin kurkuille, tomaateille, paprikoille, vesimelonille, samettikukille jne. Kaalen taimet onnistuin käräyttään, ne oli liian suorassa auringon paisteessa... Että ei se aina onnistu.

Ei silti kannata lannistua, harjotus tekee mestarin. Ja kun pääsee syömään ihan ite alusta asti kasvatettuja vihanneksia niin onhan ne nyt hyviä!