Mansikkamaastakin multa aina välillä kysellään, että miten se kannattais oikein tehä. Ja ajattelinpa nyt kirjotella tähän miten me se tehtiin. Mansikkamaa on siis tuossa potagerin eli hyötypuutarhan yläosassa, voi olla että tulee osittain samoja kuvia mitä oon aiemminkin laittanut.
Mansikka viihtyy aurinkoisella, suojaisella paikalla ja tämmönen hieman viettävä rinne on ihanteellinen sille. Juuristolla seisova vesi ei ole hyväksi, talvehtiminen heikentyy ja sato kärsii, siinä oli se syy, minkä takia siirsin koko kasvimaan pois tuolta takapihalta. Siellä pohjavesi on niin pinnassa, että kaikki kasvoi tosi huonosti! Marjapensaat tiputtelee raakilevaiheessa jo osan marjoistaan ja kävellessä vesi tirisee varpaiden välistä lähes koko kesän.
Lähtötilanne tässä oli siis tämä mikä yllä näkyy, pusikkoa ja metsää, puut kaadettiin tuosta alueelta pari vuotta sitten. Lapiopelillä tämmöseen paikkaan ei ois onnistunu tehä ikinä mitään, joten tehtiin kaivurilla. Pintamaat raapaistiin pois, kivet ja kannot kaiveltiin puolen metrin syvyydeltä ylös ja laserilla tasattiin maat suunnilleen tasaiseksi, mutta ei toki tuota rinteen luontasta laskua poistettu.
Puoliväliin tehtiin luonnonkivillä porrastus, tuossa kohtaa tuli kallio vastaan. Takalaidalla näkyvät kivet nousi tästä kaikki ja niitä hyödynnettiin sivuilla rajauksissa.
Mansikka on aika huono kilpailemaan rikkakasveja vastaan, joten sen pohjat kannattaa putsata hyvin. Nurmikolle perustettaessa kaivaisin pinnasta 15 cm pois koko alueelta, reunustaisin sen hyvin ja toisin ihan uudet mullat tilalle. Tässä metsän pohjalla ei kasvanu ongelmarikkakasveja, joten tämän kummempaa putsausta ei tälle tehty. Kesällä se oli aika pitkään avoimena, joitain pieniä rikkakasveja nousi, mutta ne otettiin pois siinä vaiheessa kun perustettiin penkkejä.
Mullan tilasin Phm-urakoinnilta Haapaveeltä, tai tämä kasvualusta on vaan ihan puhasta turpeen ja hiekan seosta. Turve ja hiekka on kohtalaisen puhtaita rikkakasveista, niissä ei ole siemenpankkiakaan, joka haittaisi myöhemmin. Turve on tosin hapanta ja kalkkia tämä tarvii ihan reilusti.
Tästä eteenpäin tehtiin työt ihan talikolla ja kottikärryillä, käännettiin talikon syvyyden verran penkkien pohjia nurin, poistettiin loput kivet ja juurakon palaset, mitä kaivurilla ei ollu lähteny. Vuoden palanutta hevosensontakompostia levitettiin jonkin verran per penkki ja käännettiin tuonne pohjamaan sekaan. Määriä en enää muista, olisko ollu vajaa kottikärryllinen yhteen penkkiin? Mansikkahan ei vaadi kovin voimakasta lannotusta, tämmönen palanut lanta on just hyvää ja plussaa vielä esim. puupuru siellä seassa. Mansikalla on mykorritsajuuristo ts. se on sienijuurisymbioottinen, eli se tekee yhteistyötä sienirihmastojen kans. Yhteistyö parantaa mm. ravinteiden ottoa, lisää kestävyyttä kuivina kausina ja auttaa taistelemaan tautejakin vastaan. Joten sienien suosima puuaines tuolla maassa on vaan hyödyksi.
Apulaisetki on päässy kuvaan, pikkuveli (orjatyöläinen) Olli ja mun ystävä, joka on myös puutarhuri. Kyllä oli niin mukava tehä porukalla ja sai äkkiä valmista jälkeä. Me kylästellään aina puolin ja toisin ja tehdään vuorotellen molempien pihoilla puutarhahommia. :)
Pohjien kääntämisen jälkeen levitettiin mullat ja tasoteltiin ne. Kalkin sekoitin vasta tuohon mullan sekaan, saatoin nakata vähän tuonne pohjallekin.
Penkkien yli vedettiin mansikkakankaat niin, että myös käytävät jäi kankaan alle. Hakkeella täytettiin käytävät, niin pysyy nyt siistinä pitkään.
Keskikäytävä tehtiin myös vasta tässä vaiheessa, sai tuon ensimmäisen penkin kankaan reunan tuonne kivituhkan alle.
Siellä upotetaan askellankkuja kivituhkaan.
Taimet istutin siksakkiin, taimiväliksi tuli n. 40 cm. Yhteensä tälle alalle saatiin mahtumaan reilut 90 tainta, tosin ne loppui kesken ja pari penkkiä on vielä ilman taimia. Nyt loppukesästä nuo aiemmin istutetut on jo tehny hyvästi rönsytaimia, joten lisäilen niistä ens keväänä loput. Ehkä saadaan jo jonkin verran mansikoita ens kesänä, mut ensimmäistä kunnon satoa ei tästä tule kuin vasta parin vuoden päästä.
Kasvu on ollut hyvää kuivasta kesästä ja laiskasta kastelusta huolimatta. Toiveet on siis korkealla, seuraavat 10 vuotta ois tarkotus pärjätä tällä. Sen jälkeen tehdään vaihtokauppaa alaosan kasvien ja mansikoiden kans, niin saadaan viljelykierron avulla vähän vaihtelua ja lepoa maalle.
8 kommenttia:
Kiva postaus minä en ole oikein onnistunut mansikoiden kasvatuksessa. Ollaan kokeiltu vaikka miten nyt viimeiseksi kahdessa matalassa lavassa. Multa on ostomultaa. Meillä on lumettomat talvet ja ne on vienyt paljon taimia paitsi viimevuonna oli lunta. Minulla on yksi tuttu mikä viljelee mansikkaa ja kysyin häneltä neuvoja. Hän neuvoi peittämään mansikat harsolla kun maa on roudassa. Minulla on ihan ammattiviljelijän harsoa. Näillä ohjeilla nyt mennään.
Kiitos Nila 😊 onpas harmi, että mansikan kasvattelut ei ole onnistunu. Mä kokeilin myös kasvattaa lavassa, mutta totesin sen huonoksi vaihtoehdoksi. Niihin jää syksyllä herkästi liikaa vettä ja sitä mansikka ei siedä juurillaan vaan mätänee. Paras ratkaisu on ollu tehdä perinteisesti kunnon kohopenkit, hiekansekaisella mullalla. Toivotaan, että tällä kertaa sielläki onnistuisi 🤗
Onnea sinun mansikkamaallesi, tuolta alalta pääsee jo mukavasti herkuttelemaan mansikoilla ja ehkä riittää säilöntäänkin.
On kätevää, että on tuollainen 'orjatyöläinen', hän on ilmeisen taitava ja ahkera apulainen.
Hieno mansikkamaa. Meillä tehtiin päinvastainen ratkaisu ja siirsin penkeistä mansikat laatikoihin ja sen jälkeen ovat menestyneet. Oli liian savinen maa ja vesi jäi seisomaan.
Kiitos Päivi, uskosin että jää satoa pakastettavaksikin, edellisestäkin aina jäi ja uudessa on nyt enemmän taimia. Onhan tuo velipoika oppinu tässä vuosien aikana yhtä ja toista puutarhahommista 😁
Katja, näinhän se menee, ei ole vain yhtä ainoaa oikeaa tapaa kasvatella, siihen menestymiseen vaikuttaa niin moni asia. 😊 Hieno homma, että lavaviljely on siellä ollut toimivaa.
Mahtavia puutarhaystäviä, kyllä heidän kanssa hommat sujuu.
Iso, kauniisti tehty mansikkamaa tulikin ja tuolta saatte tulevaisuudessa paljon satoa.
Kiitos 😊 ystävät on ❤️
Itse laitoin viime kesänä itsetehdylle lavalle melko tiheään mansikan taimia. Tein niin että lava oli irti maasta eli jaloilla ja siihen pohjalle laitoin muovin johon puhkoin tiuhaan ruuvimeisselillä reikiä. Multa oli ostettua puutarhamultaa johon sekoitin aurinkohiekkaa niin että se näytti silmissä hiekkasekoitetulta mullalta ja kuohkealta. Löin mullat lavalle niin että siihen tuli ikäänkuin sellanen penkki kuin se on ihan maassakain eli kaareva joten ihan reunoilta se meni sitten alaspäin. Kokoa lavalla oli noin 60cmx40cm ja taimia siihen upposi noin 7. Mullan sekaan laitoin dolomiittikiveä enkä muista että olisin muutoin lannoittanut mansikkaa. En usko että joku pk-lannoitus miedosti tms. olisi haitaksi muttei tarpeellinen. Tämä tapahtu muistaakseni ehkä ennen juhannusta eli juuri ennen lomia. Heinäkuussa pukkas mansikkaa jo tulemaan. Syksyn tullessa kun en varsinaisesti halua niitä lavassa kasvattaa ja tarkoitus olisi saada ne maahan muttei vielä ollut pellon paikkaa tein altaita ja siirsin talon kupeesta lavat entisen pellon kohtaan talvehtimaan. Jouduin irrottamaan taimet lavoista ja siirsin altaisiin ja pienempiä taimia vastaavasti pistin tilalle lavoihin jotka oli rönsyistä tulleita joten samassa yhteydessä loppusyksystä pistin ne lavoihin. Talvi oli mitä oli mutta osaa peittelin lehdillä mutta peittelyt tein sitten ruukussa oleville muille kasveille kuten mesimarjalle ja kuukausimansikalle, olkia ja lehtiä ja lopuksi lunta vaikka ne taisi sulee pois välillä. Anyway nyt kun kevät tulee ajoissa ja lumet on ollut poissa jo viikkoja ja pakkanen vaivaa niin paras kasvusto on vihree ja taimet pukkaa nyt uutta lehtee koska ennätti peleltua lehdistöä. Myös toinen altaassa oleva mansikka on ok. Lavalla olleet tuskin olisivat paleltuneet mutten peittänyt lavan alaosaa kuten tein viinimarjalle joka voi ja elää hyvin kun pistin altaaseen ja peittelin ja eristin. Nyt on vain mietinnässä mitä teen jatkossa. Marjaa tulenee juuri sen verran kuin on tarpeenkin. Mutta jaksaako kesannoida peltoja, laittasko vain samantien maahan ensin jyrsien ja noukkien enimmät rikkaruohot. Muovihommelit ei oikein innosta. Jotkut kokeilee pahvia mutta mietin että maksaako vaiva. Jos kokeilis vain tehdä ryhdikkään penkin ja pyrkii kitkemään riittävästi koska pellon elinkaari kuitenkin rajallinen ja ehtii miettiä mitä tekis sitten lopulta. Tarkoitus on että tuotos on edullinen joten kaivinkoneen ja traktorin yms. myrkkyjenkin käytttö ei ole enää kustannustehokasta. Kyseessä kumminkin kotipuutarha ja mieli voi muuttua jo viiden vuoden päästä. Nimimerkillä entisen pellon tietyn osan metsittyminen ja entisten muovien räpellykset näkyvillä ja haitoillakin.
Lähetä kommentti