Ja nyt pääsi Pähkinäkin takaisin metsään, sinne minne kuuluukin. :)
Vietiin häkki ja laatikkokin sinne, leikattiin muutama kulkureitti verkkoon niin pääsee tarvittaessa vielä sinne takaisin. Jätettiin vettä ja ruokaa, tämän kesän nyt ainakin annetaan olla häkin siellä, että varmasti pärjää. Ite herra matkusti pipon sisällä turvallisesti sinne asti ja sai viimeiset rapsutukset.
Laitettiin orava häkkiin, kansi kiinni ja vähän aikaa kesti että huomasi pääsevänsä pois. Siks laitettiin tuonne, jotta hoksaa että pääsee kulkemaan vapaasti häkkiin ja pois. Onhan tuo nyt sen koti ollu viimeset 3 viikkoa, ehkä se sitä jonkin aikaa käyttää.
Sinne vilahti kuusen latvaan niin nopsaan, hyvä että ehti kameran kans perässä ;)
Onhan se vähän haikeaa kun ei enää ole sitä pienta naksuttajaa, toivottavasti nyt kotiutuu jatkossa tuonne hyvin, uskoisin niin. Kunhan vaan oppii nyt varomaan noita katin retkuja!
7 kommenttia:
Voi pikkuista. Ollaan oltu 90-luvulla kerran samanlaisessa tilanteessa. Yksi pikkuinen oravanpoika jäi meille hoidettavaksi.Ulkoilutimme sitä niin, että sai juosta vapaana puissa. Huomasimme, että pentu oli kovin kömpelö. Se olikin jollainlailla vammautunut tai sairas. Sen selkäranka oli lievästi ässän muotoinen. Oppi tietämään kun sitä huusimme nimeltä ja kun näytimme sille pipoa, niin tuli puusta pipoon. Kerran tammessa juostessaan se yhtäkkiä jähmettyi tammen oksalle ja sen suusta alkoi tulla vaahtoa. Otimme sen taas pipoon turvaan, mutta ei pitkääkään hetkeä, kun se kuoli pipoonsa. Suru siitä oli valtava. Yritimme opettaa sitä selviytymään luontoon, mutta toisin kävi. Meillä on kivoja videotia siitä muistona. Kyllä tuo teidän poikasenne varmasti selviytyy luontoon elämään.
Mukava kun hoiditte pienen oravanpoikasen. Toivotaan sille pitkää ikää. Oli varmasti järkevää jättää tuo häkki vielä turvaksi. Saa palata sinne tarvittaessa, mutta on kuitenkin omillaan.
Piti lukea blogia pitkälle, että löytyi koko pähkinän tarina. Tosi ihana ja niin mahtavaa, että pelastitte ja hoiditte pikkuisen.
Kiva blogi!
Ihana tämä sinun blogisi,onneksi löysin tämän! Kuuluuko puutarhanne avoimet puutarhat-tapahtumaan 28.6? :)
Voi, Pähkinä oli niin kovin suloinen! Jospa se pärjäisi nyt yksikseen luonnossa. Häkki oli kyllä fiksua viedä myös metsään, pääsee sinne tarvittaessa turvaan. Olen aivan innoissani tästä blogista, jään kyllä seuraamaan! :)
Hei Teija, käypä kurkistamassa blogiini, sinulle on siellä pieni haaste odottamassa:)
Anonyymi, ei kuuluttu avoimet puutarhat-tapahtumaan, oltiin reissussa ja eilen illalla kotiuduttiin. :) Mukava kun tykkäät blogista, tervetuloa lueskelemaan.
Hetken helmiä, jääppäs seurailemaan ;) Ei ollu silti ku 2 kommenttia tullu, aioit jokaista juttua kommentoida?? :D :D
Maatuska, kiitän, tulenpa kurkkaamaan kun joudan.
Lähetä kommentti