perjantai 4. syyskuuta 2020

Metsäpuutarha valmistui

 Tämän kesän pihahommat taitaa olla nyt paketissa. Olli sai hommansa tehtyä ja kyllä tuli hyvää jälkeä! Tällä hetkellä ei ole enää mitään pihan perustushommia kesken, nyt vois jopa melkein sanoa, että piha on valmis. Eikä menny "kuin" 11 vuotta päästä tähän pisteeseen 😁 Enpä olis keväällä uskonu, että voin sanoa näin! 


Metsäpuutarhan toinen puoli saatiin tehtyä valmiiksi viimeisenä. Pohjamaa on tässä kivistä, kovaa hiesusavea, joka meni aina sadekelillä kuravelliksi ja kuivalla kelillä taas niin kivikovaksi, että mikään ei pystyny siihen. Istutuksien kohille osittain kaivettiin kuoppaa, mut suurin osa korotettiin kohopenkeiksi kivien ja kantojen avulla. Ehkä enemmän olis voinu laittaa pensaita, mutta tuon maan takia luovuin ajatuksesta ja istutin vähempään multaan tyytyviä kasveja. 

Kuukausi takaperin ystäväni ottama kuva tästä alueesta.


Aika epätodellinen olo, että tosiaankin, viimein se on valmis.


Näillä kuvilla on 6 päivää väliä. 


Muutama yleiskuva alueesta, nyt sitä on enää vaikea kuvitella muunlaiseksi. Niinku ois aina olluki tuommonen. 




Kiveys on ihan yksinkertaisesti kivituhkaa ja siihen upotettuja mukulakiviä. Alla on kankaat, ettei heti tule roska läpi.


Kasvit siirtelin siis eri puolilta pihaa. Kuunliljoja mulla oli viime kesän jäljiltä ruukuissa kasvamassa, kun niille ei ollut paikkaa. Tähän tulikin nyt 4 erilaista kuunliljaa, yks isolehtinen ´Elegans´, mutta loppujen lajikkeista ei ole tietoa tai muistikuvaa. 


Kuunliljojen eessä muutama sammalleimun tupsu, jotka lähti irti tiarelloja kaivettaessa.


Saniaisia siirtelin metsästä ja perennapenkeistä. Olettaisin että nämä pienilehtiset on kivikkoalvejuurta, vähän isommat metsäalvejuurta ja toiselle puolen kiveystä istutin kotkansiipeä. Saniaiset on kovia leviämään, saa nähä kuin äkkiä ne vallottaa tästä kaiken tilan. Kuunliljat tosin ei ole kovin ronkeleita, niiden kaveriksi nuo sopii hyvin. 



Saunan eestä kuusen juurelta nostin ylös kanadanatsalean. Siellä se ei oikein viihtyny, paikka oli liian kuiva ja varjoinen. Viime talvi meinas koitua jo sen kohtaloksi, eikä se kukkinu nyt ollenkaan. Kesän aikana uutta kasvua on tullu ihan reippaasti, jospa se siitä tuuheutuis. Juuristoalueen katoin koristekivellä, kun tämä ei tykkää rikkaruohojen kuopsuttamisesta juureltaan. Tuo koristekivi on kyllä hiukkasen moderni ajatus tänne, mutta toisaalta se tuo vähän valoisuutta tuonne varjoihin.


Viereen pelastin saman kuusen juurelta sinikämmenen. Sekin on kutistunu kovasti parin viime vuoden aikana, joten toivotaan sillekin lisää virtaa ja ainakin nyt on tilaa kasvaa. Kaverina kanadanruohokanukkaa, joka leviää rönsyillä näköjään hyvinki tehokkaasti. 


Myös kapealehtikalmia siirtyi huonolta paikalta tähän yhden kannon koloon. Se on ikivihreä, kanervan sukulainen, varpumainen pensas ja sillä on kaunis vaaleanpunainen kukinto, kunhan nyt vain joskus kukkis. Liian kuivassa paikassa kasvanut tämäkin.


Ja noita ihania kaunokaisia, keijuängelmiä istuttelin nyt molemmin puolin kiveystä, kuunliljojen ja atsalean väliin, nuo kun sais tähän leviämään niin ai että ois hieno!




Toiselle puolen käytävän reunaan istutin ison alueen rönsytiarellaa, se on hirmu kaunis suurina aloina, kun kukkii. Puupölkkyjä laitoin huvikseni myös tuonne sekaan, ei tiiä jos vaikka keijupuutarha joskus laajenee tähän ympäristöönkin. 


Valkoinen patjarikko sais levitä toiselle puolen saniaisten ja kuunliljojen juurelle. Sekin on ihana kevään kukkija. Pari valkoista siperiankurjenmiekkaa istuttelin myös tuolla tavalla koristekatteen sekaan, saa vähän erilaista lehtimuotoa. Ja kaks pienen pientä kitunutta kalliokielon taintaki löyty likakaivojen kupeesta. 




Ensalkuun tuntu, että näitä kasveja ei ole kovinkaan montaa, mutta nyt kun näitä on kuvannu ja luetellu, niin onhan tuossa lajikirjoa. Varsinkin näitä kituneita ja väärissä paikoissa kasvaneita on aika monta, täytyy toivoa että pelastusyritykset onnistuu. Tässä vaiheessa kun nuo taimet on pieniä, ne ei näytä parhainta puoltaan. Eihän tässä malta oottaa ens kesää, jotta saa kattoa näiden kasvua. 

Ja lopuksi muutama kuva keijupuutarhastakin, sinne nimittäin muutti nyt asukkaat. Minusta tämä on niin ihana! 










Rentouttavaa viikonloppua! 😊

14 kommenttia:

Kruunuvuokko kirjoitti...

Voi miten upealta näyttää. On syytäkin olla onnellinen.
Mukavaa syyskuun jatkoa.

Teija kirjoitti...

Kiitos, samoin sinne 😊

Navettapiika kirjoitti...

Hyvää kannatti orottaa! Teillon ollu kyllä tapahtumarikas kesä, vai pitääkö sanua kuukausi. Siis torella näyttää siltä, ku mettäpuutarha olis ollu tuas jo iät ja aijat, varmastikki kuntan ansiosta. Mustaa multaa o nii vähä näkyvis. Paranoohan tua viälä kasvien kasvaes. Keijupuutarhastaki tuli nii onnistunu. Ny o mukava orottaa ens kesän kasvukautta......ja vaan nauttia.

Teija kirjoitti...

Nii on ollu, turbokuukausi 😁 kuntta sen tosiaan tekee, että näyttää heti valmiilta, tai täyskasvuselta. Kyllä tässä ihan eri mielellä nyt oottaa talvea ja seuraavaa kesää, ja nauttii, ku on keskeneräset hommat pois alta. 😊

Minna / Hiidenkiven puutarhassa kirjoitti...

Niin kaunista ja luonnollista jälkeä taas! Kyllä passaa odotella talven yli ensi kesää :) Keijupuutarhassa on hienosti samaa henkeä kuin koko metsäpuutarhan alueella. Toivotaan, että väärissä paikoissa kituneet kasvit nyt innostuvat kunnon kasvuun. Hyvää sunnuntaita!

Teija kirjoitti...

Kiitos samoin 😊 Ainakin pitäs olla juuristoilla tilaa kasvaa, paljonhan tuo on nyt syksystä ja talvestaki kiinni.

Katja kirjoitti...

Onpa upean näköistä. Todella hieno muutos.

Teija kirjoitti...

Kiitos, tykätään kyllä kovasti.😊

Sirkku kirjoitti...

Niin kaunista ja mikä muutos! Keijupuutarhakin näyttää söpöltä! Minulla on suuri unelma ja suunnitelma uudeksi metsäpuutarhaksi, unelma toteutui juuri joten suunnittelu voi alkaa. Sinun postauksesi otan "esikuvaksi", jos sopii? Paikka ja maaperä on toki erilainen, mutta jos saan toteutettua osankin, niin olen onnellinen. Sinun polkusi on niin hieno <3

Teija kirjoitti...

Kiitos 😊 tottakai saat ottaa mallia niin paljon ku haluat, sehän on kiva vaan, että tykkäät. Täytyypä seurailla mitä saat aikaan😊

Nila kirjoitti...

Kaunis on metsäpuutarhasi ja mikä polku. Tiedän tunteen kuinka onnellinen voi olla kun jokin asia vihdoin on valmis. Toivottavasti pelastetut kasvit ymmärtää tulla myös pelastetuksi 🤗❤ Kiva kun vierailit blogissani toivottavasti tulet toistekin.

Teija kirjoitti...

Kiitos Nila, varmasti tuun toisteki lukemaan. Oon välillä käynyki, oon vaan nii hias kommentoimaan 😅 ja ollu nyt vähän kiirustaki näien omien projektien kans.

pioni kirjoitti...

Kaunis tuli metsäpuutarhastasi!
Ja tuo keijupuutarha on myös ihana!

Teija kirjoitti...

Kiitos 😊