sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Sunnuntaita

Kastelen, kastelen ja kastelen... mistähän sitä löytäis toimivan sadetanssin? 
Omput kukki hujauksessa, mut sain talletettua Makamikin ihanat vaaleanpunaiset kukat. 



Alppiruusut on myös täydessä kukassa, ja tätä menoa äkkiä on ohi sekin ihanuus. 
Marjatanalppiruusu 'Haaga' on yks kestävimmistä, mitä kannattaa näinki pohjosessa istuttaa.


Ritariperhonenki tuli takaisin ja tällä kertaa kerkesin kännyn kans paikalle ennenku se ehti karkuun. 


Kasvihuone on nyt täysi. Viherpeukaloilta innostuin vielä tilaamaan ananaskirsikkaa ja keltasta päärynätomaattia, ne on aiemminki onnistunu hyvin. Täytyy taas testata. 

Tukilankojen virittely on vielä vaan vähän vaiheessa, yhellä kädellä tehdessä tuo homma meni yllättävän haastavaksi, solmuja ei saanu kunnolla kiristettyä, vaikka otti hampaat avuks. Täytyy vielä säätää.


Amppelikurkku on suorastaan villiintyny! Pieniä kurkun alkuja on vaikka millä mitalla. 


Paprikat ei oikein viihdy. Nuo isommassa säkissä olevat kellastuu hiljalleen koko ajan, kun taas ruukussa kasvava on ihan vihreä. Mullat ja lannotteet on molemmilla samanlaiset, en oo keksiny vielä syytä etä mikä vaivaa. Paprikaa mulla ei ole ollut ku yhtenä kesänä, se on jääny vähän oudommaks. Noh, katotaan mihin tuo menee. 


Ja syksyä aatellen tuli hankittua myös tämmönen iso, käytetty kasvihuonelamppu. Tällä pitäs saada jatkettua kasvukautta vähän pidemmälle, jos ei nämä kelit nyt jatku syksyyn asti. Täytyy pitää tuo vielä visusti laatikossa pöydän alla piilossa. 




maanantai 28. toukokuuta 2018

Kuvakierrosta

No täällä mä vaan tallustelen ja töllistelen ku en muutakaan oikeen voi. Käsi on kipee, pari päivää on ollu nyt huonompia, huomenna tohtorille näytille. Kipeä olkapää sai vähän osumaa, kun isäntä unissaan käänsi kylkeä. Nyt ei sitten ole muuta tullu tehtyä kun kuvattua vaan. 

Sammalleimut on kukassa, tosin vähän ehti kärsiä kevätauringosta, kun en ehtiny peittelemään. Ruskeita länttejä on, mutta onneks tuo korjaa ittensä aika nopeesti. 





Nyt on muuten ollu yllättävän paljon perhosia liikkeellä. Harvoin näin aikaisin keväällä on tullut näin montaa erilaista perhosta vastaan. Harvinaisin lienee ritariperhonen, sen näin lentelevän tässä, samoin amiraalin, auroraperhosia; sekä uroksia että naaraita, erilaisia kaaliperhosia, herukkaperhosia ja näitä sinisiipiä mikä alla olevassa kuvassakin on. Ne on vaan niin vaikeita kuvattavia, ei meinaa ehtiä ku istuvat niin vähän aikaa kerrallaan. 



Tämmösen tärähtäneen kuvan vaan sain ritariperhosesta tallennettua. Mut kyllä sen siitä just tunnistaa. En muista että oisin nähny ritaria täällä ku kerran aikasemmin vain.


Mutta muita pörriäisiä on tosi vähän. Aivan yksittäisiä kimalaisia on näkynyt omenapuiden kukissa...


Kanadanatsalea kukkii kuusen varjossa. Tämän siirsin syksyllä, vähän jännäsin miten käy, mutta ei onneksi kovin pahaa tykänny. Pikkusen palelluttu oksien kärjistä, mut kukkii kuitenkin alempaa. 



Alppiruusujen nuput pullistelee jo kovasti, tämäkin syksyllä siirretty ja kukkii ❤
Ja vieressä pensasmagnolian pieni alku. Monta vuotta kituuttanut jämäpenkissä, vääränlaisessa kasvupaikassa. Tähän nyt jää ja siinä saa olla, ja näköjään viihtyy kun on jo tehnyt jopa tuplamäärän lehtiä viime kesään verrattuna.

 

Ja nuo on siis tuossa nuotiopaikan vieressä, männyn ja tuon ison kiven välissä. Tosi lämmin ja aika suojainen paikka. 



Kolmas mikä sai siirron, oli Purppuraomenapuu ´Makamik´, selvis myös vaurioitta talvesta. Tämäkin siirrettiin tosi isona, mut kyllä näinki isoja puita voi siirtää, kun vaan ottaa tarpeeksi laajalta juuripaakun mukaan. Kaivurin kauhalla nostettiin yli metrin leveästi ja lähes 50 cm paksusti juuristoa ylös ja vietiin sillä lopulliselle paikalle.  Märkä kesä hoiti kastelunki mun puolesta. Kerran taisin sen kastella heti siirron yhteydessä. Tarkallahan siinä saa olla, ettei vaurioita runkoa ja oksia siinä yhteydessä, mut hienosti se meni. Ja nyt on ihan täynnä nuppuja!



Sadettajan sai kaivella terassin alta käyttöön. Ja se miks se siellä oli, selittyy koirien leikeillä. Leimu tai joku muu näistä meillä paljon vierailevista koirista oli purru siihen reiän kylkeen, mut onneks on keksitty ilmastointiteippi :D Pätkä teippiä ympärille reijän peitoksi ja niin se taas toimii. Kuivuus vaivaa jo vähän...mut ehkäpä se nyt viikonloppuna jo sateliskin välillä. Ei haittais. :) 



Etupihan penkissä saniaiset on vauhissa. Nuo kiekuraiset latvat on aika hauskan näkösiä. Nämä jotka tuon kiven kolossa kasvaa on jotain luonnostaan tuohon ilmaantuneita, joille en nimeä tiedä. 



Ja tämä kivi on kyllä jännä. Pellolta löytyny, en tiiä miten on muotonsa saanut kun on noin kolonen. 


Käytävän toisella puolen on kotkansiipeä. 


Pihlajat ja Norjanangervotkin kukkii jo. Saapa nähä mitä sitä juhannuksena enää on kukassa, tätä vauhtia kesä on ohi ennenku hoksaakaan! Ei ole vuodet veljeksiä, niinku sanotaan! Ihan totaalisen erilainen kevät ollu nyt ku vuosi sitten. Mut onneks välillä näinki. Kerranki on peltohommat paketissa ennen kesäkuuta. :) Nyt vaan tarvis enää sitä sadetta sopivassa suhteessa auringon kans. 






tiistai 22. toukokuuta 2018

Epäkohtia ja epäonnea

Jopa nyt on saatu lämpöä ja aurinkoa! Kyllä tämä puutarhuri nauttii siitä. 
Rautatieomenapuu on ihan viittä vaille kukassa.



Tosin elämää varjostaa ja pihahommia hidastaa tällä hetkellä mun katkennut solisluu. Lenkitin koiraa pyörällä, liian kiire oli ja niinpä sitä pätkähettiin sarvien yli selälleen tielle. Joku isompi lintu pyrähti vierestä lentoon ja Leimuhan sai sätkyn ja nykäs minut nurin. Parin kuukauden toipuminen eessä, toivottavasti nyt menee hyvin, eikä tuu takapakkia enää enempää. Pikkusen meinaa olla mulle hankalaa tämä hias tahti, ku tottunu toisenlaiseen. Vaan eihän se auta, kiireet loppu kertaheitolla. 
Mut reppana koira, ku se tajus että nyt kävi huonosti. Se pysähty samantien ku lensin ja pari päivää sen jälkeen aina sisällä ollessa kulki joka paikkaan mun perässä ja nuoli jalkoja, ihan ku se ois pyytäny anteeksi. ❤

Onneks on jo isot lapset, niiltä oon saanu apua pihahommissa. Kitkeminen käy yhelläki kädellä mut kottikärryjen lykkääminen ei 😃 Kasvihuoneeseen saatiin taimet parin tutun nuoren avustuksella, ja osa on vielä postin matkassa tulossa. Ihan perinteisiä paprikaa, kurkkuja, tomaatteja ja kirsikkatomaattia laitoin. 



Haapavedeltä koulutilan puutarha saa hyviä ja isoja taimia, luomua tietenkin. Paprikoissaki oli jo suuria raakileita. Ei tarvi syksyyn asti oottaa että saa satoa. 


Ja herkkuhetkiin tietenki vähän mansikkaa, valmiista amppelista sai jo heti maistiaisia. 


Kasvimaakin saatiin tyttären kans kuntoon, herneet näyttää itäneen jo ja salaatinkin taimet pilkistelee just ja just mullasta. Aika perusporkkanoilla, punajuurilla, salaateilla ja herneillä mennään taas tämäkin kesä.


Aukeshan nuo tulppaanitki viimein. Tämän enempää en syksyllä niitä istuttanutkaan, kun ne tahtoo aina taantua. 





Pilvikirsikat peitty tänään valkoiseen kukkaloistoon, noita puita mä rakastan! Melkeinpä kauneimmillaan tämä piha on näin keväällä, kun kaikki isoimmat puut kukkii. 




Purppuratuomikin on viimein kasvanut näyttävän kokoiseksi, se on mun toinen lempipuu.





Tämän penkin reunasta kupsahti melkein kokonaan vaaleanpunanen kaukasianpitkäpalko. Siitä oisin tykänny kyllä, mut sillä on tosi huono kyky kilpailla rikkakasveja vastaan, joten kaivoin loputki pois ja istutin tilalle vaaleanpunaista lapinakileijaa. Se pärjää paremmin ja on saman värinen, mut vähän korkeampaa mikä ei kyllä yhtään haittaa. 



Siniset akileijat söi hiiret. Kuopat vaan oli jäljellä ku lumet tuosta suli. Onneks olin siirtäny sitä toiseen paikkaan varalta jemmaan, joten sain osittain sen paikattua. Ja tämähän leviää siemenistä tehokkaasti, joten ei huolta. 


Kalastuskausikin alkoi pojilla ja heti ensimmäisen reissun jälkeen saatiin pari lohta savustaa. Kyllä se maistuu niin hyvälle taas pitkästä aikaa. Mulla on tuon nuotiopaikan päällä vaan yksinkertanen ritilä ja muistaakseni halpahallista ostettu edullinen savustuspönttö. Hyvin pelaa! :)



Ja tätähän tämä aina tahtoo olla, poikien pyörät lojuu millon missäkin, bensakanistereita on siellä täällä...ei pysy järjestys vaikka kuin koittaa puhua 😉


Tokmannilta löytyi kohtalaisen edullisesti isot hortensiat portaille. Nämä on kyllä ihanat! 
Aikani kuluks putsailin myös lyhdyistä talven jäliltä moskat pois laseista. Jotaki pientä puuhastelua kärsii vähän tehdä, mut kovin suuriin hommiin ei ole virtaa. Mut onneksi kelit on nyt olleet näin ihanat, on saanut aikaa kulumaan pelkästään käveleskellessä ja riippumatossa maatessa. 



Kottikärryt oottaa tyhjentäjää, tästä on hyvä jatkaa! 
Mukavaa viikonjatkoa, vastoinkäymisistä huolimatta!