maanantai 13. elokuuta 2018

Heinäkuun muistoja, metsäpuutarhaa ja muuta mussutusta

Blogi-inspiraatio on ollut hukassa viime aikoina. Sairasloman takia ei saanut kesä- ja heinäkuussa oikein mitään aikaseksi, eikä oikein ollut muutenkaan innostusta kirjotella. Toisaalta ihanan rento kesä ollut kaikesta huolimatta, kun oli pakko levätä, ei tullut stressattuakaan niin. Makoilin päivät pitkät, napostelin kasvimaalta ja kasvihuoneesta syötävää, ja otin aurinkoa. Ainaki ite oon kyllä nauttinut lämpimästä kesästä! Kasvimaalla kaikki onki kasvanu kyllä superhyvin, tosin on niitä joutunu kastelemaan, mutta lämpö teki kyllä hyvää. Herneistäki tuli miehen mittaisia, ikinä ei oo ollu näin mahtavat herneet! :D 



Punajuuret ja porkkanatki on viihtyny hyvin, samoin tuossa alla vielä kesäkurpitsaa. Siitä oottelen vielä ensimmäistä satoa.



Samoin kasvihuoneessa kaikki on kasvanu kohisten. Ovet ja ikkunat on saanu tähän asti olla yötäpäivää auki, ja vettä on kulunut kyllä kannuittain joka päivä. Avomaankurkkua on tullut jo niin paljon, että ensimmäinen kurkkusalaattisatsiki on tehtynä. Tomaatit tulee syötyä lähes suoraan tuolta, ei malta sisälle asti mennä syömään, ne on niin hyviä. 




Pelargoniaruukku toimii ovistopparina, niin ei pääse tuuli paiskomaan ovea... 


Talven yli kituutelleet pelargoniatki kukkii lähes kaikki. Kyllä kannatti näitä talvi varjella ja hoitaa. :)



Levittelin pelakuuruukut nuotiopaikan ympärille, siinä niitä on voinu ihastella samalla kun on istuttu iltaa. Tulta vaan ei ole uskaltanu kovin montaa kertaa sytyttää, on ollut niin kuivaa.



Pikkuhiljaa oon päässy taas töihin kiinni, solisluu paranee hyvää vauhtia eikä näytä jäävän mitään pahempia vaivojakaan, käsi toimii taas niinku ennenki. :)
Ja kappas kummaa, heti kun lupa tuli käden rasittamiseen, niin lähdin hakemaan pellolta kivikuormaa. Metsäpuutarhaa oon parina päivänä koittanu väkertää. Tämmöset lamput taiteiltiin isännän kans heinäseipäistä, lampunkannoista ja kukkaruukuista, niin näkee pimeälläkin kulkea. Ja mä kyllä niin tykkään noista! Mies ku on sähkömies koulutukseltaan niin osaa tuommoset tehdä ja asentaa itse. 




Ylin lamppu olikin valmiiksi jo kivien keskellä mutta tänne alemmas aloin rakentelemaan kivistä istutusaltaita ja muureja. Kunttaa laitan suurimmaksi osaksi ja aina sinne tänne väleihin erilaisia metsäpuutarhaan sopivia kasveja, kotkansiipeä, kalliokieloa, kuunliljoja, sormivaleangervo yms. Suurimman osan saanki siirrettyä iteltä muualta päin pihaa. Jotain erikoisempaa ois vielä hakusessa, pientä kivaa, ehkä yllättävääkin...saas nähä mihin suuntaan tämä nyt lähtee muotoutumaan. 





Leikkimökin takaseinän viereenkin tulee kuntta, noiden kivien keskelle istutuksia.


Mitään selvää suunnitelmaa en ole tähän tehnyt, teen sitä mukaan kuin hyvältä tuntuu ja alkaa näyttämään, pala kerrallaan. Jotta tässä sitä puuhaa riittää koko syksyksi. Tavoitteena olis saada ainakin nyt tuo toinen reuna valmiiksi ja istutettua, ja jos aika ja jaksaminen riittää niin tämä metsän puoli myös. Mutta ei nyt passaa hoppuilla, kunto romahti kyllä aika alas kesän aikana, ja sen kyllä vielä ainakin huomaa! Väsyttää ja lihaksia kolottaa aina päivän päätyttyä. 

Näillä mennään! Mukavaa viikkoa! :)


4 kommenttia:

Minna / Hiidenkiven puutarhassa kirjoitti...

Metsäpuutarhasta tulee tosi hieno, kun saatte valmiiksi. Pidän tuosta loivasti kaartuvasta liuskekivi+sora(?) käytävästä ja portaista. Kauniita pelargoneja ja rehevän näköinen kasvimaa. Tämä kesä on ollut todellakin nautinnollisen lämmin ja aurinkoinen, vaikka kuivuudesta välillä kärsittiinkin. Kun muistaa, miten pettynyt olo oli viime kesän jälkeen, kun eroa syksyyn ei ollut yhtään, niin kyllä tästä kesästä jäi ihan toisenlainen mieli ottaa syksyä vastaan. Mukavaa viikkoa!

Teija kirjoitti...

Kiitos, sepeli siinä on laattojen väleissä, niin ei kasva rikkaruohoa. 😉
Ja oot kyllä niin oikeassa, nyt oli ihan oikea kesä!

Kukkaiselämää kirjoitti...

Onpa kaunista ja rehevää! Komeat herneet! Mukavaa viikonloppua!

Teija kirjoitti...

Kiitos Satu, samoin sinulle.