sunnuntai 25. elokuuta 2019

Omenapuita leikkaamassa

Vielä ehtii myöhästyneetki leikkaamaan omenapuut, jos on sattunut jäämään leikkaamatta. Tätä multa muutama viikko sitten kysyttiin ja silloin ite tuumailin, että taitaa olla myöhästä leikata enää, vaan luin tuolta yläkuu.com sivuilta kuunkierron juttuja ja siellä mainittiin että nyt elokuun lopulla alakuulla niitä kärsii vielä leikata. 

Joten otinpa sitten ja parturoin nämä omat puut perusteellisemmin. Viime kesänä en tainnut leikata ollenkaan, kun oli se käsi paketissa koko kesän, nyt leikkasin rajummin. 
Vasemmalla Lepaan meloni ja oikealla Punakaneli, joka on tosi voimakas kasvuinen ja vaatiikin rajuja leikkauksia että pysyy halutussa koossa.

Ja asia joka kannattaa muistaa, vanhat, satoa tekevät omenapuut leikataan näin loppukesästä, heinä-elokuun vaihteessa. Siksi, että silloin ne on jo maltillisemmassa kasvuvaiheessa, eivät tee niin paljon vesiversoja, kuin jos leikattaisiin keväällä. Haluttu muoto pysyy paremmin.
Nuoret puut, jotka ei ole tuottaneet satoa, ne leikataaan aina keväisin, ennenkuin silmut aukeaa. Niiden leikkuuohjeet löytyy täältä: http://pihapuutarhuri.blogspot.com/2014/03/omenapuiden-leikkausta.html


Varsinkin tuo Lepaan meloni oli päässyt jo melko tiheäksi, tuosta ei karvahattu ois läpi lentäny, niinku sanonnan mukaan pitäis. Toinen puu on kallistunut melko pahasti, mutta ei se ainakaan kovin heilu, jos se siinä kallellaan pysyis...
Molemmista puotin latvaa reilun metrin verran alaspäin. Tavotehan ois näillä tavallisillakin omenapuilla pitää leikkaamalla ne n. 3 metrin korkuisina ja latvukset pitää leveinä ja avoimina. Ensinnäki sato on helppo kerätä ja sokerit kulkee puussa helpommin latvasta juuristoa kohti, joten kun oksatkin on vaakataso, niin tulee makeampia hedelmiä. 
Pitkiä tappeja sinne puuhun ei sais jättää. Varsinkin latvan leikkuukohta ois hyvä katsoa niin, että siitä leikkaukohdan alapuolelta muutaman sentin päästä lähtee sivuun kasvavia oksia. Ihan oksan vierestä ei kannata leikata, ettei se oksakin kuole leikkuuhaavan takia. Ja suurimmat haavat, varsinkin näin syksyllä pitää peittaa oksavahalla tai haavanhoitoaineella, että lahottajasienet ei pääse puuhun.



Muutamia vesiversoja poistin molemmista puista, semmosia pitkiä ja pystyyn kasvavia piiskoja, joihin harvoin tulee satoa. Ne tuuheuttaa puuta ihan turhaan. 
Myöskin väärään suuntaan puun sisällä, eli runkoa kohti kasvavat oksat saa poistaa, sekä toisiaan hankaavat, joista se huonompaan suuntaan menevä otetaan pois. 
Ja tulihan niistä ihan eri näköisiä, alkaa molemmat jo muistuttaa omenapuita! 😉 


Ei saa kuvattua, vaikka kuin yrittää, jotenkin on tuo ilma niin harmaa, että ei nuo latvustot oikein erotu. Mut omppuja tulee ihan mukavasti, toisessa puussa oksat ihan notkuu. Varsinkin tuo punakanelin omenat on aivan mielettömän hyviä, niitä söis vaikka kuin. Lepaan meloni ei taas ole mun suosikki, aika hapahkoja, mauttomia omenoita tulee. Jos tuo lajike nyt pitää paikkansa. 


Saunan portaiden vieressä kasvaa yks Maikki, siihenkin tuli jo toistakymmentä omenaa, vaikka viime kesänä istutettu. Ja siitä tykkään kans kovasti! Melkein paremman makuinen kuin Pirja. 

 

Ja saatiin terassiaki jo pikkusen matkaa valmiiksi, kattoon hankittiin lasit, savunharmaana. Mä inhoan valokatetta ulkonäön puolesta, vielä enemmän sitä kennolevyä, josta ei kunnolla näy läpi. Ne pysyy jonku vuoden hyvänä, mutta menee ajan myötä ihan karmean näkösiksi. Kasvihuoneen katossakin valokate on alkanut samentua, sinneki tekis mieli saada joskus lasi, mutta voi olla että ei raski. Tähän terassille en muuta hyväksyny kuin lasin. Ja ne hankittiin Reisjärveltä Steel Prismalta, kannattaa käydä tutustumassa valikoimiin, jos on terassilasitukset hankinnassa.
 Tästä tuli kyllä kiva! 


Muutenkin terassia sain sisustettua, lavoista tein sohvan ja eräästä vanhasta talosta meidän mailla hain "romuja" somisteiksi terassille. Vanha puinen, rikkinäinen kelkka, ruostunut tonkka, pohjattomia sankoja, ruostuneita puutarhatyökaluja ja vanha öljylamppu, joka yllätys yllätys olikin täysin ehyt ja toimiva! Aivan mielettömän ihania!

Pallokrysanteemit ostin noihin sankoihin, pihlajan marjoja ja viljan tähkiä hain koristeiksi krysanteemien lisäksi. Kynttilää tulee polteltua lyhdyssä lähes päivittäin, joka kerta saunan jälkeen pitää tuonne oikasta ja huokasta. Täällä on ihana rauha.









8 kommenttia:

Satu kirjoitti...

Kylläpä näyttää ihanalta ♥ kaikki nuo vanhat esineet on ihan piste iin päälle!

Teija kirjoitti...

Kiitos Satu, niin minustaki noilla esineillä tulee se tunnelma. Joitain vuosia sitten en vielä tämmösiä osannut arvostaa, mut nyt oon aivan ihastunu tämmösiin ajan patinoimiin juttuihin. :)

Navettapiika kirjoitti...

Onneksi mullei oo ku yks omenapuu ja siihenki tuloo omenia aina iha liikaa. Hiano terassi! Käytännölline säällä ku säällä. Kivasti näkyy lasin läpitte puut ja pilivet. Mitä aarteeta löyrit. Ihania! Mullaki o ollu tänä kesänä lavasoffarojekti.

Teija kirjoitti...

Ainahan sitä liian kans pärjää, tosin mulle ei oo vielä liikaa omppuja tullu vaikka puita on monta 😄 mun lavasohvaprojekti on vielä vähä kesken, pitäis maalata nuo kunhan kuivuvat kunnolla. Koitin käyä sun blogista kahteleen kuvia sohvasta, vaan en löytäny... Ootkohan laittanukaan.

paleredrose kirjoitti...

Ihanan tunnelmallinen terassi, kyllä tuolla kelpaa iltaa istua.<3 Lavasohva kiinnostaisi täälläkin mutta mies ei ole vielä lämmennyt ajatukselle. Kivaa kesän jatkoa. ~Katja

Teija kirjoitti...

Kiitos Katja 😊 jospa se mies lämpenis, onhan tuo ainaki edullinen ratkaisu. Ja minun silmään myös ihan nätti, kunhan saan valmiiksi.

cecilia kirjoitti...

Minä en aikoinaan tiennyt, että näiden leikkaamiselle on oma aika. Tänä vuonna pitäisi taas omenapuut leikata. Teidän tuotoksoet näyttää kyllä hyvältä. Meillä on pari puuta, jotka menestyvät aivan hyvin, mutta yksi on melko kitukasvuinen, eikä tuota paljoakaan hedelmää.

Teija kirjoitti...

Niin, aika rankastihan näitä kärsii leikata, että pysyvät hyvän mallisina, joka vuosi leikkaan aina vähän. 😊 Onko se teidän kitukasvuinen on joku kääpiöivä lajike, nehän jää luonnostaan pieniksi.