Piha tiptop-kunnossa

Aamulla kiertelin ja kuvailin pihaa, kun kaikki on kerrankin siistissä kunnossa. Pihavierailulla kävi n. 200 vierasta, oli oikein onnistunut, mukava ja lämmin päivä. Kiitos kaikille, jotka kävitte! :) Mukavaa kun käy porukkaa, ei ole turhaan nähnyt vaivaa. 

Tänään on ollu tosi kuuma ja tukala päivä, aamun paahtoi aurinko, iltapäivän ukkosti ja taas jyrisee. Sadetta on saatu niin, että ei ole tarvinnut kastelusta kyllä huolehtia, vaikka onki ollu lämmintä.

Aamun kuvissa ja tunnelmissa ei ole sateesta tietoakaan.

Etupihan istutusryhmä kukkii sinisen, keltaisen ja valkoisen sävyissä. Tämä on vuosien aikana muuttunu melkolailla, alkuperäsiä kasveja tässä ei ole jäljellä muutakuin nuo isot pensaat, reunassa keltainen mongolianmaksaruoho ja sininen vuorikaunokki. Kaikki muu on vaihtunut, osa kuollut ja osa hävitetty tarkotuksella. Ihan kiva näinkin, mutta saas nähä kuin kauan jaksan tämmösenä sitä katella. Voi olla että vuoden päästä on taas mieli muuttunut.

Tuo keltainen on joku hanhikki, mutta tarkempi nimi on taas hukkunu mun muistista jonnekin. Sen taustalla näkyy valkoinen kanadanvuokko, joka on levinnyt koko penkkiin. Kaunis, mutta myöskin melkonen riesa, tosin parempi se, kuin rikkaruohot. 

Ruusuissa kävi melkonen surina ja pörinä. Kimalaisia, mehiläisiä ja muita pölyttäjiä oli liikkeellä ilahduttava määrä! 

Morsionruusu

Suviruusu

Juhannusruusu

Kaikki ruusut kukkii nyt runsaasti, niinku viime kesänäkin.

Viljaminkeltaruusu on myös ihan täynnä nuppuja. Tämä on monesti talven aikana ruskettanut osan kasvustosta, mutta nyt selvisi tosi hyvin. Kohta on semmonen keltainen ilotulitus, että ei vielä koskaan. 

Erilaisia lehtimuotoja ja eri värisiä lehtiä suosin kukkivien lisäksi. Niillä saa väriä silloinkin, kun kukintaa on muuten vähän.

Hevoskastanjakin meni hienosti toisen talven yli.

Konnantatar ja rantavehnä on kiva pari tummalehtisen purppuraheisiangervon kans. 

Elleninneilikkaa, mirrinminttua ja loistotädykettä sopivasti sekaisin, kaikki nämäkin houkuttelee pölyttäjiä.

Tarhapioni ´Rosea plena´ avasi ensimmäisen ja ainoan kukkansa, hitaanpuoleinen näyttää olevan. Parina kesänä vasta kukkinut, aina yhen kukan verran.

Tummakurjenpolvi kurkottaa sitkeästi kanadanvuokkojen seasta.

Tämäki on hieno isoina aloina.

Käytävät on putsattu ja harattu, kiveykset kitketty. Nyt on niin mukava kävellä ja katella, kun ei joka paikasta huuda ne tekemättömät työt...

Lankkupolulla kaaren alla valkoset ajuruohot kukkii, violetit vielä nupullaan ja niin pieniä, että ei taida montaa kukkaa niistä aueta.

Humala kasvaa kohisten. Tuo on niin kiva pari ruosteisen raudan kans. 

Metsäpuutarhassakin kaikki kasvaa, mitä viime syksynä istutettiinkin. 

Talvituhoilta vältyttiin täysin. :)

Sain vierailta paljon kysymyksiä siitä, että miten saan kaikki hoidettua ja kerkiänkö tehä mitään muuta ku pihaa jne. Ja voin sanoa, että osaan laiskotellakin. Nythän tämä piha on jo niin "umpeen kasvanu", että pärjää tarvittaessa viikkojakin ilman hoitoa. Ei tarvi noita vanhoja istutuksia olla koko aikaa rappaamassa.

 Usein tulee aamusin käveltyä ja nautiskeltua vaan. Nousen sen verran aikaisin aina ylös, kun pitää ruokkia hevoset, kissat ja koira, että saan ihan rauhassa olla tunnin-pari, ennenku muut herää. 

Uimassa tulee käytyä joka aamu, siitä suunnistan vähäksi aikaa yleensä aina kasvihuoneen kautta riippumattoon loikoilemaan. 

Härkäpavuissa on jo mukavat palot tulossa. Nämä oli tarkotus laittaa uudelle kasvimaalle, mutta ei ehitty saada sitä ajoissa valmiiksi, joten saapi nyt kypsytellä palkojaan kasvihuoneessa. 

Mun riippumatto sijaitsee siis tuolla alhaalla, luonnon lähteen vieressä koivikossa. Ympärillä on lähes luonnontilassa olevaa metsää, en oo halunnu tehä tästä liian tehtyä aluetta. Tuolla on ihana rentoutua puiden varjossa.

Sellainen kierros tällä kertaa. Jos huomisen pitäs vapaata, kun lupailee tuota ukkosta pitkin päivää. To jatketaan taas potagerin tekoa, siinä riittää hommaa ainakin viikoksi, ellei pitemmäksikin aikaa.