lauantai 14. kesäkuuta 2014

Pakkolomalla

Ankeaksi meni kesä. Ilmatki myötäilee mielialoja, on saatu kyllä vettä ihan riittämiin! Kävin viikolla Oysissa mutkan, umpisuolen leikkauksessa. Heinäkuun puoliväliin asti sairaslomaa, ei saa nostella 2,5 kg painavampaa, ei tehä pihahommia, ei siivota, eikä juuri mitään muutakaan. 
Ja niinku nyt ois ollu aikaa alkaa sairastaan, kivikasa lojuu etupihalla, seinänvierukset on auki, että sais niihin kiveykset tehtyä. Ei auta ku oottaa taas. 


Voikukat kukkii ja siementä ympäriinsä, nurmikko on pitkää ku mikä, rehottaa ja villiintyy koko piha. 


No, on sentäs kukkivia kuitenki vielä. Sammalleimut kukkii vielä näin ihanasti havujen alla, kun toisessa paikkaa ne on lopettanu jo jonku aikaa sitten.


Ja siinä sitä ois kans rojektia. :) Tähän hommaan tarttisin kyllä ihan työmiehiä, ei aivan iteltä onnistu...


Maanantaina kävi kaivuri pihalla aukaisemassa vanhan kasvihuoneen pohjat ja ikkunoista ois nyt tarkotus väsätä mulle uus kasvihuone. :) Viiniköynnös se vielä siellä on nurkassa, rypäleitä on taas tulossa, vaikka ilman talvisuojia olikin. Harsolla koitin sitä peitellä talveksi, vaan eihän se ollu pysyny kunnolla. Mut eipä tuo ollu kuitenkaan paleltunu. 


Kankaat ja sepeli pohjimmaiseksi, harkoista perustus... nurkassa vielä kaato että lähtee vedet kulkemaan perustuksen alta pois. Pohjahommia oisin kyllä tehny itekin, mut tämä leikkaus nyt pisti kaikki työt jäihin... :(


Alppiruusut kukkii parhaillaan. Vasemmalla Marjatanalppiruusu ´Haaga´  ja oikealla ´Helsingin yliopisto´



 Suikerovihma, ihana räiskyvän keltainen kukinto, niin pirtsakka! 


Herneet ja salaatit kylvin viime viikolla, nyt näkyvät tulleen pintaan. Vielä on rivivälien laitto kesken, noiden laatikoiden paikalta kaivelin vadelmaa pois viime kesänä. Nyt kun kaivuri kerran kävi, kaivatin sillä loputki vadelmat, kun ei ne koskaan mitään tehneet. Siinä ois nyt pätkä tyhjää, mitähän keksis tilalle? 


Karhunvadelmassa on ihan mielettömästi kukkia! Jos nyt vaan lämmintä riittäisi, saataisiin syksyllä ensimmäinen kunnon sato tästä :)


Keltapäivänliljan kukintaa


 Ja mun pionit! Komeasti nupullaan, eivät vielä koskaan ole kunnolla kukkineet. 
Nyt tulee kukkia ihan tosissaan, kymmeniä ja kymmeniä, joka puskaan...

Jopa etupihalle syksyllä siirretyt pionit kukkii. Eli eipä pidä aina paikkaansa se, että pionia ei sais siirtää, kun lakkaa kukkimasta. Tietenki siirrettävän pionin juuristo pitää pysyä kasassa, isot varastojuuret katkeilee tosi helposti. Jos siirto onnistuu hyvin, niin kyllä se näköjään kukkii siitä huolimatta. 


Lumipalloheidet on komeimmillaan. Nyt ei ole kovin pahasti kirvoja, jonkun verran nuorien oksien kärjissä, mutta ei samassa mittakaavassa kuin vuosi sitten. Kevätruiskutteetkin jäi antamatta, sillä ois tieten saanu ehkäistyä nämä vähäisetkin.


Talven aikana ruskettuneet Patjarikotkin piristyi kukkimaan. Tämä on kyllä ihmeen sitkeä perenna, vaikka näytti siltä, että tästä ei tuu enää mitään, niin nousi kuitenkin ja nyt on enää ihan muutamia laikkuja, jossa ei kasva mitään. Ja nekin varmasti syksyllä täyttyy, kun kukkineet siementää ja niistä lähtee uusia taimia tosi nopsaan.
Luonnonsaniainen on pesiytyny penkin keskellä olevien kivien väliin. Alkuun ajattelin, että kitken pois, mutta kun tarkemmin asiaa tuumin niin sehän on siellä ihan kiva, joten antaapa olla. :)


12 kommenttia:

Satu Kukkaiselämää kirjoitti...

Tuo suikerovihma on kuin aurinko. Ihana. Tuollainen, yllättävä sairastuminen vetää kyllä mielen varmasti mustaksi ja vielä keskellä parasta puutarhakautta. Toivottavasti paranet hyvin.

Saila kirjoitti...

Saniainen ja kivi ovat ihana yhdistelmä! Voi että mikä harmitus, vaan eipä tauti katso kelloa. Koeta jaksaa lepäillä, nyt ei muu auta. Kyllä se piha sitten odottelee sinua, vaikka nyt hommat seisookin.

Satu kirjoitti...

No jopas äityi umpisuoli kenkuksi! Nyt vaan maltat lepäillä niin kohta olet taas työkunnossa :) Toivotaan että pitkälle syksyyn olisi sitten niitä hyviä kelejä,että ehditään saada kaikki tarpeellinen tehtyä, eikö niin?

Puutarhuri kirjoitti...

Kylläpä tämä tästä suttaantuu, pikkuveli lupautu ens viikolla pariksi päivää kaveriksi, nii ei ihan pääsee ryöstäytyyn käsistä. :)

vaalean vihreää kirjoitti...

Paranemisia! Ei kannata rehkiä, jos kiellon on saanut. Umpisuoli ei taida ikinä oireilla oikeaan aikaan. Kaunista teillä on, sekä paljon kukkivia. Piha ei karkaa.

Pelaguu kirjoitti...

No nyt vaan parantelet rauhassa ittes kuntoon. Rentoudut, nautit kukkasista ja kesäpäivistä! Kera hyvän kesälukemisen. Se ois mun vinkki, vaikka tiiän että se on vaikiaa. :) Pikaista paranemista!

Maarit kirjoitti...

Paranemista! Ehdit vielä syksymmällä hyvin mukaan näihin rientoihin:) Tsemppiä ja nauti pihasi kauneudesta!

Puutarhuri kirjoitti...

Kiitos :) En minä rehkiä aio, istun ja komentelen muita! :D Senki taidon osaan.

Tiina kirjoitti...

Voi ei miten ikävää! :( Noh, jos jotain hyviä puolia pitää hakea, niin ainakin ehdit hyvin rentoutua ja havainnoida kesää ympärillä, kun saa tehdä mitään.

Karolina kirjoitti...

Voi kurjuus!
Pikaista paranemista ja toipumista, koita malttaa niin haava paranee. Voin kuvitella että tekisi tiukkaa. Olispa tullut pakkoloma joskus talvella.

Jos ehdit bloggailemaan, kirjoita joitain mukavia puutarhajuttuja mitä olet tehnyt lasten kanssa ja lisää tuonne linkki-listaan. saa sinne lisätä vanhojakin juttuja jos on...

http://karolinanpuutarha.blogspot.fi/2014/06/pikku-puutarhureiden-touhuja.html

Hyvää juhannusviikkoa, Karolina

Nummentonkija kirjoitti...

Sujuvaa paranemista! Oikein iloista juhannusta koko perheelle!

Puutarhuri kirjoitti...

Kiitos, samoin teille! :)