sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Uusimispuuhissa

Nyt viimein sain innostuksen ja kävin tuon alimman penkin kimppuun. Tuo puuaitaelementti on ollut tuossa reunassa 6 vuotta muistaakseni. Muuten oon siitä kyllä kovasti tykänny, mutta nyt se oli jo niin laho, ettei enää pysyny pystyssä. Rautalangat oli takaa poikki ja aita oli monesta kohtaa nurin...se kun sattuu nii sopivasti oleen lasten pulkkamäen keskellä, kun ne talvella hurauttaa tuolta yläpihalta pulkalla suoraan tuohon penkin reunaan. :D 



Ja niinku kuvasta näkyy, reunuksen ja nurmen välillä on ollu kivituhkaa kaistale, se toimi aikansa, mut siinäkin itää rikkaruohojen siemenet, niin eipä siitä enää nyt viime kesänäkään hirveästi hyötyä ollut. Ja tuosta puuttu alta suodatinkangas, sekai se suurin virhe.


Viime kesänä mua jo ärsytti koko penkki, ei ees yhtään kuvaa löytyny viime vuodelta, kun se on ollu niin huonossa kunnossa, ettei oo tehny mieli kuvata. Mut lähtötilanne aikalailla tämä. 


Talikko hommiin, kukat ylös, reunukset irti ja siistimään rikkaruohot ja juurenpätkät pois.




Ja mä en voi olla hehkuttamatta tätä Mantiksen jyrsintä, ihan huippu kätevä! Sillä mä jyryyttelin koko penkin, tosin mongolianvaahteroiden juurilta ei kauheesti vihtiny, ois pian menny juuret rikki. Säästy aikaa ja selkää, kun ei tarvinnu talikolla kääntää koko penkkiä. Edelliskesän kompostin tyhjensin tuohon mullan sekaan, vähän uutta potkua kukille. Kalkit on levitetty tähänki jo aiemmin keväällä, sitä ei nyt ehkä tarvi laittaa. Ja lannotuksen katon vasta myöhemmin, kun näkee miten kasvit lähtee kasvamaan.




Jyrsimellä oli hyvä vetää tuohon reunaan vähän syvempi ns. oja, jonka pohjalle laitoin vanhoista apulantasäkeistä suikaleita kaksinkerroin suodatinkankaan virkaa toimittaan. Siihen päälle sepeli ja tervatuista hirsistä uudet reunat. 




Lapset on ollu kovastsi touhussa mukana, yks käsitteli hirret, toinen kärräs sepeliä ja kolmas leikkas pensaita ja keräs rikkaruohoja :) Kolme päivää me on tän kans aherrettu, mut aika nopeasti saatiin tähän pisteeseen. 
Äitienpäivälahjaks sillon pari vuotta sitten saatu moottorisahaki tuli taas kovasti tarpeeseen. Osa kulmista piti sahata siististi jiiriin, kun on tuommonen vino tuo penkki tuosta keskivaihelta. Ei ois muuten saanu hirsiä tiiviisti kiinni...eikä niitä kyllä oikein saanu nytkään. Meinas välillä epätoivo iskeä ku ei tuosta meinannu tulla valmista ollenkaan...sovittelin paloja sinne ja tänne, ja taas takasi ja vaikka miten. Hikiä pukkas nostella ja kantaa noita ees taas, piti välillä käyä tuulettaan päätä ja jatkaa myöhemmin :D Hankaluutta teetti tuo kun jokainen hirsi oli eri paksunen, ei meinannu löytyä sopivan kokosta hirttä toisen perään, ettei tulis kovin isoa pykälää, niinku alla näkyy




No tälle mallille se nyt sit jäi, vesisade keskeytti työt, nostelin kukat vaan mulla pinnalle ja siistin pressut yms moskat pois. Istutus on pikku homma enää muun jälkeen ;) 
Ja tykkään! Nuo hirret on niin hienoja! Sepeli nyt jatkossa pelaa paremmin tuossa reunassa rajauksena, eikä niin kasva rikkaruohoja tai pääse nurmikko leviämään reunukseen. 

Ja tuo tervan tuoksu on ihana, eihän se kovin kauaa kestä, mut ainahan siihen voi sipasta uutta tervaa pintaan :) Ja suojaahan se pikkusen hirttä lahoamiselta. 



Tietenki viimenen hirsi oli vielä sen muutaman kymmenen senttiä liian lyhyt, mut haen tuonne nurkkaan jostain ison kiven, se saa passata!Lamoherukka kasvaa kuitenki niin voimakkaasti, että se peittää pikasesti tuon reunan tuolta alleen.



Olipahan se semmonen rojekti että toivottavasti ei tarvi seuraavaan kymmeneen vuoteen tehä uudestaan. Luulis että nuo nyt vähän kauemmin kestää kuin edellinen reunus. 

No vielä muutama kukkakuva loppuun, alkaa jo löytyä vähän väriäkin. Vaaleanpunainen Kaukasianpitkäpalko on kevään ensimmäinen hempukka, harmi vaan kun kärsii aina talvista ja se meinaa hävitä. Taitaa olla liian savinen maa tuossa kohtaa vieläkin, vaikka oon sitä välillä hiekalla ja säkkimullalla parantanu.


Pikkuset kerrotut narsissit on levinny mukavasti, samoin valkoset kirjopikarililjat. Aika hyvin on sipulikukat talvehtinu meillä, vaikka nyt niin kovasti uutisoidaanki talvituohoista. Rohtokataja multa on kuollut ja muutamia syysleimuja, mut ei oikeestaan sen enempää. Viime syksynä en sipulikukkia istuttanukaan, joten eihän täällä ole kuin näitä vanhoja, jotka on kukkinu jo vuodesta toiseen. Aina samat kukat joka kevät kuvissa, ei oo kovin paljon vaihtelua näissä mun jutuissa siis ;)



8 kommenttia:

Kivimäen emäntä kirjoitti...

Tuossa onkin ollut oikein hikinen työ, mutta palkitsee lopputuloksellaan kauniisti. :)

Navettapiika kirjoitti...

En kyllä yhtää ihimettele, jos uuristusoperaatio on siirtyny. Kova homma oli, mutta onneksi oli apulaasia. Oon aina tykänny nuasta pöllireunoosta, non tarpeheksi jytkyjä. Eikä tartte heti uusia.

Teija kirjoitti...

Kivimäen emäntä, niin, työ tekijäänsä kiittää, niinhä ne ruukaa sanoa. :)

Navettapiika, kyllähän nuo maatilan pihaan passaa niinku ajatuksenki puolesta, ja kun täällä noita kiviä on jo niin paljon, niin pehmentää vähä yleisilmettä kun käyttää välillä puutaki. :)

Satu kirjoitti...

No kyllä kannatti vähän huhkiakin tuon kanssa. Ihan älyttömän hyvältä näyttää! Lähetäppä sitä sun virtaa tännekin niin saisin myllättyä tuon etureunan penkin. Oon sitä lykännyt jo kolme vuotta...

Maatuska kirjoitti...

Vau! Hieno tuli, vaan oli siinä sulla hommaa! Komeat on hirret reunuksina, ottasin heti.
Kivituhkaa on täälläkin käytetty penkkien reunassa ja sitä tosiaan saa olla uusimassa parin kolmen vuoden välein. Rikat kasvaa siinä auttamatta ja siemenet itää vaivattomasti.

Teija kirjoitti...

Satu, kiitos :) voi ku nämä munki virtapiikit on nykyään aika harvinaisia, ei millään meinais aina vihtiä alottaa mitään isompaa...

Maatuska, kiitos. Niinpä sitä on saanu huomata, onneks voi aina tehä uusiksi ja paremmin. :)

Virve kirjoitti...

Upeat nuo uudet reunukset. Itsekin olen tulevan kesäkodin pihaan viritellyt reunuksia vanhoista hirsistä, mutta ei käynyt mielessä tervata niitä. Eikä sen puoleen tehdä noin perusteellisia pohjatöitäkään. Asia jota tulen varmasti tulevina vuosina katumaan.

Teija kirjoitti...

Virve, kiitos. Vielähän ehdit sipaista tervaa pintaan. :) Perustuksien kanssa onki vähän hankalampi alkaa jälkikäteen korjaamaan, ellei nosta koko penkkiä ylös ja tee reunuksia uusiksi. Ota projektiksi sit ku katumus iskee ;)