Pientä pintaremonttia ;)

Siis ihan pientä vaan, kauan sängyn alla odottaneet laudat päätyi viimein seinille, verhotangoille hyllyiksi.
Veljeni silloin aikoinaan teki laudat mun pyynnöstä, toinen veli kävi asentamassa. On se vaan hyvä, että on noita pikkuveljiä, joita voi välillä juoksuttaa apuun ;) Tulipa samalla siivottua sohvan taustakin, ei ollu imuroitu piitkään aikaan...voitte vaan kuvitella mikä villakoiramäärä sieltä löytyi! :D
Verhotankoja en viitsinyt ostaa uusia, maalasin entiset vaan valkoiseksi, hyvin sopii kokonaisuuteen noinkin. Hyllyjen kannattimet löysin sisustusputiikista, Kaunis koti Wilhelmiinasta.
Pikkusen tuo nyt ilmettä myös ylemmäs seinille, nämä olohuoneen seinät ku on korkeat, ne on niin hankala sisustaa ja ollu jotenki niin paljaat ja autiot. Nyt on jo vähän parempi!

Siinä vielä lähempää, kukat tietenki kuuluu tuonne, sopivissa määrin. Mitään romuja sinne ei aleta keräämään, niinku muori vähä epäili... Keittiön ikkunoidenkin päälle laitettiin samanlaiset, tosin siellä on katto sen verran lähellä, ettei sinne kummoisia edes mahdu. Herttaköynnöksen nostin nurkalle vähän ilmettä pehmentämään. Ja kynttilöitä, kynttilöitä...varsinkin kun tulee syksy ja pimeät. :)

Ja sitten joku kyseli viime postauksessa tuosta Mongolianvaahterasta, joten laitetaas niistä vielä pari kuvaa. 

Jos sitä pensaana kasvattaa, se ei vaadi leikkauksia. Mutta mulla on rungolliseksi puuksi kasvatettu tuo yksi ja toista yritän samaan tyyliin. Sen vuoksi mä niitä leikkelen, juuriversot poistan ja muutenki mallia koitan pitää enemmän puumaisena kuin pensaana. 

Jos pensas on jo useamman vuoden vanha, sitä on hankala enää lähteä leikkaamaan puumaiseksi, mutta nuoremman pensaan voi koittaa muotoilla. Se on vaan aika ronkeli, jos liikaa leikkaa, helposti tykkää huonoa ja kuivuu. Ja missään tapauksessa sitä ei saa keväällä mennä leikkaamaan, silloin kuivuu varmasti. Elokuun puolivälin jälkeen parempi ja vielä alakuulle, niin kestää. 

 Pari kertaa oon tuon toisen puun leikannu liian aikaisin ja on maanpäälliset versot kuolleet. Se lähtee kyllä juuresta kasvamaan uutta, niin oon saanu sen kasvatettua takaisin. ;)

 Ja lisäksi molemmat näistä kasvaa samassa perennapenkissä, sinne joukkoon ei ihan pensasmainen Mongolianvaahtera mahtuisi kasvutapansa puolesta. Rungollinen taas passaa ja tuo sopivasti vähän varjostustakin perennoille. 

Ja syksy se tulee, kurkilaumat kokoontuu taas tuohon läheisille pelloille. Mukava kuunnella niiden huutoja ja käydä lenkillä niitä katsomassa :)